Kreikan valinta ja sen seuraukset Suomelle

Lähes kaksivuotisen ja kerrassaan ainutlaatuisen esityksen jälkeen Kreikka ilmeisimmin vihdoin ja viimein saneeraa velkaansa. Todennäköisimmät vaihtoehdot ovat yksipuolinen järjestely, jossa Kreikka muuttaa omaa lainsäädäntöään niin, että maan velkakirjoihin tulee takautuvasti yhteistoimintalauseke. Toinen vaihtoehto on, että hermopeli jatkuu aina viimeisille metreille asti eräiden keinottelumielessä velkakirjojen ostaneiden rahastojen kanssa. Pelot luottoriskijohdannaisten laukeamisesta maksuun ovat vähäiset. Määrä vastaa kutakuinkin muutamaa miljardia euroa.

Europäättäjien kiusallinen ongelma onkin, ettei euroalueen pankeilla ole näitä maksuhäiriöltä suojaavia johdannaisia, vaan ne ovat samoilla tahoilla, jotka pistävät kovasti vastaan vapaaehtoisia alaskirjauksia. Vähintäänkin yhtä nöyryyttävää on se, että eurokansalaiset maksaisivat kokonaisuudessaan näiden keinottelijoiden saatavat maaliskuussa. Se lisäisi paineita saada lisää rahoitusta esimerkiksi vakausrahastolle ja juuri tulleet luottoluokituslaskut tulevat joidenkin tahojen mukaan myös vakausrahaston osalle, jopa jo maanantaina. Se tie käy mahdottomaksi.

Suomen Kreikkalainat tai saneeraustilanteessa pikemminkin lahjoitukset eivät ole katastrofaalisen suuria. Suomelle ongelmaksi voi koitua se, että moni euroalueen pankki on saneerausvaiheessa ahtaalla. Niiden pitäisi entisestään vain hankkia pääomaa nihkeiltä markkinoilta. Tästä esimerkkinä UniCreditin epätoivoiselta haiskahtanut varainhankinta aiheutti paljon levottomuutta pankin omistajilla. Euromaat todennäköisesti pyrkivät pitämään pankkejaan pystyssä ja sitä kautta näiden valtioiden rahoituskanavat voivat hyytyä entisestään, jos mahdollista. Vakausrahaston koko voi hyvin nopeasti käydä liian pieneksi, koska ne mitä ilmeisimmin joutuvat turvautumaan itse tukipaketteihin.

Joidenkin mielestä Kreikan yksipuolinen velkasaneeraus tarkoittaisi samalla maan lähtevän euroalueesta. Mahdollisesti. Kreikkaa ollaan peloiteltu täydellisellä katastrofilla, jopa maan oma hallitus on käyttänyt uhkakuvien maalaamiseen monta paletillista synkänvärisiä maaleja. Käytännössä heidän tilanteensa on jo nyt täysin murheellinen. Irtaantuminen voisi palauttaa maan kilpailukykyä ja tuoda rahaa esimerkiksi lisääntyneen turismin kautta. Samalla se tarkoittaisi Saksan ja sen kaltaisten maiden kilpailukyvyn heikkenemistä ja se lienee suurempi murhe. Lisäksi Kreikan esimerkkiä saattaisi seurata jokunen muu maa, jolloin euron merkitys vähenisi niin paljon, ettei sen koko olemassaoloa katsota mielekkääksi.

Yhtä kaikki, Kreikan yksipuolinenkaan velkajärjestely ei tuo Suomelle oikeastaan yhtään sen enempää murheita kuin nykylinjaa jatkava epätietoisuuden polulla harhaileminen. Euroopalla onkin mitä ilmeisimmin edessä kokonaan uudenlaiset haasteet taloussotkun jatkeeksi. Turvallisuuspolitiikan puolella peli on käytännössä kokonaan vielä avaamatta. Sitä se ei välttämättä ole enää tämän vuoden loputtua.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu