Voiko Suomi enempää sählätä?

Toivoisin nyt teiltä kaikilta: olkaa skarppina. Tässä blogissa on mukana sellaisia juridisia juttuja ja laskentotehtäviä, joihin en itse pysty antamaan yksiselitteistä vastausta. Tarvitsen teidän kaikkien apua. Avataan toki ensin paketti. Kyse on kahdesta asiasta. Ensimmäinen koskee Reutersin uutista, jonka mukaan Suomi on ehdotellut eurokraateille järjestelyä EVM:n muutokseen niin, ettei meidän eduskuntaa tarvitse vaivata, vaikka 14 miljardia euroa meiltä lähteekin muiden suvereenien valtioiden niin halutessa. Toinen koskee Kreikan velkajärjestelyjä, joita ei tehdäkään ihan niin kuin pitää.

Suomen EVM:n muutosehdotus

EVM olisi Reutersin haastatteleman eurokraatin mielestä siis saamassa sellaisen muutoksen, ettei määrittelemättömässä hätätilanteessa rahaston toimiin tarvita yksimielisyyttä. Koska EVM on enemmän pankki kuin tarpeen vaatiessa varoja nostava rahasto niin EVM:n pääomaa voidaan allokoida ja siirtää. Kirjanpitoon tulisi toki mahdollisesti ammottavia reikiä, mutta nehän sitten vain pääomitetaan.

Tästäköhän mahtaa olla kyse? Juridisessa mielessä näen alkuperäisen EVM:n varojen käytön ja tämän ehdoitetun mallin välillä eron. En kuitenkaan voi tätä varmaksi sanoa ja olisi hienoa, jos asiasta tulisi selväksi.

Mikä kaikkein ällistyttävintä on se, että Reutersin eurokraattilähteen mukaan ehdotus on tullut nimenomaan Suomelta. Ketkä ovat tällaisesta kuulleet? Onko informaatiovajeen syy kotimaisessa mediassa, jonka voisi ajatella seuraavan 24/7 miten presidenttiehdokkaat kalistelevat sapeleita? Eikö kukaan ole älynnyt kysyä, missä mennään? Ihan jo pelkästään väärinkäsitysten välttämiseksi olisi hyvä, että suomalaisia tiedotettaisiin tällaisista toimista, ettei niihin törmää yllättäen vierailla kielillä.

EKP:n häivepankkituki laajenee

Euroopan kriisi täyttää pian kaksi vuotta, onneksi olkoon vain. Lasken kriisin alkamisen siitä kohdasta, kun Kreikka pisti kirjanpitonsa meidän kaikkien luettavaksi, että ”kattokaas pojat ja tytöt, mitä täältä löytyy”.

EKP on käyttänyt valtiolainojen ostoon n. 210 miljardia euroa, Kreikan pankkien tukemiseen ml. uusimman velkasaneerausdiilin sponsorirahat jo noin 100 miljardia euroa, joulukuussa keskuspankki latoi 500 miljardia euroa leviäksi ja muiden euroalueiden pankkien tukemiseen satoja miljardeja jo ennen joulukuun truuttaa – arviot pyörivät 500 miljardin kieppeillä.

Lisäksi euromaat ovat jo jakaneet tai korvamerkinneet jo n. 250 miljardia euroa väliaikaisen vakausrahaston kautta. Koko potti olisi siten siinä 1500-1600 miljardin euron tietämillä. Helmikuussa on luvassa 500 miljardia lisää, joten ennen kuin tuo kaksi vuotta tulee täyteen voinemme laskea vastikeettomien tukien määräksi vähintään 2000 miljardia euroa.

Suomen laskennallista osuutta voidaan ajatella käytettäväksi EKP:n pääoma-avainta, so. n. 1,8%. Annualisoitu täysin vastikkeeton tukemme tälle härvelille on siis 18 miljardia euroa.

Tukeamme on perusteltu mm. sillä, että suomalaiset työpaikat säilyvät. Kysyn, jotta jos suomalaista teollisuutta vaikka tuettaisiin tuollaisella marginaalisella 18 miljardilla eurolla vuodessa niin täällä ei silti kannattaisi tehdä yhtään mitään, vaikka siis emme antaisi lupaa käyttää lanttiakaan ulkomaisten yksityisten rahoitusalan firmojen väkisin pystyssäpitämiseen?

Euroopan eläkejärjestelmän iltarusko?

Aiemmin esille ottamani Avivan raportti Euroopan eläkevajeista sisälsi rahastojen 5% tuotto-odotukset. Eivät ne tietenkään kaikki ole korkopapereihin sijoittaneet, mutta jos tuollaisella tuotto-odotuksella lähtee liikkeelle niin varmasti jonkin verran Euroopan ongelmamaiden korkopapereita on salkuissa, eritoten ongelmamaiden eläkerahastoilla itsellään.

Aviva laski, jotta vuotuinen vaje tulee olemaan em. tuotto-odotuksella pitkälti toista tuhatta miljardia euroa. Esimerkiksi eläkeiän nostamista hulppealla 10 vuodella läpi Euroopan tuo vuotuinen vaje puolittuisi, ollen siltikin vielä reilusti päälle 600 miljardin euron.

Mitä Kreikan velkajärjestely tarkoittaa? Ideana on vaihtaa velkakirjoja uusiin Kreikan velkakirjoihin. Aikaisemmat laskennalliset tuotot versus uudet laskelmat tekisivät n. 2/3 erotuksen, siis tappion. Jotain palautetaan sentään käteisenä. Pystyykö Kreikka jatkossa suorittamaan velkansa? Tuskinpa. Tuottavuuserojen ongelmiin ei ole tehty pienintäkään ratkaisua. Poliittisesti helppoa ratkaisua ei ole. Toistaiseksi vaihtoehdot ovat ”ikuinen” tulonsiirtounioni tai euroalueen pilkkominen.

Yhtä kaikki, yhdistettynä aiempiin eläkevajeisiin nämä uudet tappiot (n. 150 miljardia) ja kaiken lisäksi liimalla takerruttavat uudet Kreikan velkakirjat sekä kaiken huippuna suuri todennäköisyys vastaavanlaisten alaskirjausten leviäminen muihinkin ”yksittäistapauksiin” lienee ilmeistä.

Eurooppa on pitkälti syönyt jo oman tulevaisuutensa, mutta Suomella asiat eivät ole ihan yhtä huonosti. Kaikesta kiemurtelusta päätellen (kuten nyt tuo EVM-uutinen osoittaa) Suomi olisi hyvää vauhtia menemässä federalistiseen Eurooppaan pelkästään maksavaksi orjaksi.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu