Euroministerit kovilla Kreikan velkasaneerauksessa

Kolmen päivän jatkoneuvottelut ovat päättyneet pääasiassa IIF:n ja Kreikan välillä käydyissä velkasaneerausneuvotteluissa. Kyseessä on n. 200 miljardin saneeraus niin, että Kreikan velkataakka tältä osin jäisi noin kolmasosaan. Toistaiseksi neuvotteluja jatketaan puhelimitse, mutta ilmeinen huoli on se, ettei alkuviikon kriisikokoukseen saada sopimusta aikaiseksi. Tilanne muistuttaa osin Yhdysvaltain velkakaton nostamisesta olevaa riitelyä sillä erotuksella, että nyt toinen osapuoli ei ole sopimuksen kannalla. Yhdysvaltain riitelyssä oli pitkälti kyse teatterista. Nyt on tosi kyseessä.

Kreikan lopusta velasta n. 100 miljardia on jo tukipakettien piirissä ja arviolta 50 miljardia on EKP:n tukiostoissa. Näihin ei ole ainakaan toistaiseksi suunniteltu alaskirjauksia. Mikäli niin tehdään, jäävät suomalaistenkin sijoitukset rankasti tappiolle. Tappioilta tuskin vältytään demarien vaatiman yksityisen sijoittajavastuunkaan kautta. Tämä tulee ilmi nyt saneerausehdotuksen rakenteesta.

Ehdotus sisältää kaksi erillistä osaa, joista toinen on maksaa sijoittajille osan käteisenä ja osa uusilla ”huonotuottoisemmilla”, uusilla Kreikan velkakirjoilla. Käteisosuus on alunperin tietysti määritelty olevan 100% velkakirjan nimellisarvosta ja tuotto-osuus käteisenä niinikään velkakirjan kuponkikoron mukaan. Toisin sanoen, mitä suuremman osan Kreikka maksaa käteisenä, sen enemmän se noudattaa alkuperäistä sopimusta, mihin maa on sitoutunut aikanaan laskettuaan velkakirjan liikkeelle.

Vaan Kreikalla ei tiettävästi ole varaa maksaa käteisenä yhtään mitään. Tämän vuoksi euroministerit joutuvat pohtimaan sitä, kuinka alas ne saavat tuon käteisosuuden runnottua saneerauksessa. On ilmeistä, että tuo käteisosuus tulee maksaa Kreikan puolesta. Ja se taas tietää turvautumista väliaikaiseen vakausrahastoomme. Tämä osuus on puhdasta voitelurahaa.

Eipä nuo uudet velkakirjatkaan hyvää lupaa. Kreikan omilla instituutioilla (pankit, sosiaalirahastot ym.) on saneerattavasta 200 miljardin potista lähes puolet, 80 miljardia euroa. Kreikan lisäksi muiden euroalueen finanssitoimijoiden käsissä on hieman yli 50 miljardin edestä saneerattavaa velkaa. Loput 70 miljardia ovat sitten pääsääntöisesti euroalueen ulkopuolella, johon lukeutuu myös poikkiteloin saneeraukselle olevat korppikotkarahastot. Jakauma kertoo siitä, että IMF:n vaatimus 90% osallistumisasteesta vapaaehtoisesti voi olla toiveajattelua.

Lisäksi, Kreikan instituutiot tarvinnevat joka ainoan lantin ollessaan jo pitkälti nyt tukitoimien piirissä. Niillä tuskin on enää edes leikkipapereita myydä EKP:lle, joten voidaan olettaa pääomituksen tulevan pääosin yhteisestä potista. Tämä tehtäneen niin, että EKP suostuu ostamaan näiltä kreikkalaisinstituutioilta hätätapauksena luodut velkakirjat. Näin EKP:n tappioita voidaan sysätä taas hieman tuonnemmaksi.

Viiden taantumavuoden jälkeen Kreikan tulevaisuus ei näytä hyvältä, koska nyt euroalue kokonaisuudessaan on jäämässä jyrän alle. Kreikan bruttokansantuotteen supistuessa edelleen maan velanmaksukyky heikkenee entisestään. On liian aikaista sanoa tämän nyt ideoitavan velkasaneerauksen olevan se viimeinen, mutta jos tuosta vielä pitää saneerata niin sitten vaihtoehdot ovat kovin vähissä: jäljellä ovat oikeastaan vain muiden euromaiden ja EKP:n tukitoimien varassa olevat saatavat tulilinjalla.

Eikä murheet taida jäädä tähän. Voimmekin kohdentaa saneeraustutkan seuraavaksi mitä ilmeisimmin Portugaliin. Jännäämisen kohde on siinä, aloitetaanko (hyvin todennäköiset) saneeraukset sielläkin baby step -metodilla, kuten Kreikassa. Viime heinäkuussahan Kreikan kohdalta kokeiltiin kepillä jäätä, josko 21% saneeraus olisi riittävä.