Pääministeri Kataisen eurotuska syvenee

Suomen hallitus on linjassaan vahvasti poikkiteloin niiden toimien kanssa, jotka ovat monen riippumattoman talousasiantuntijan kanssa edellytyksenä saada euroalueen talouskriisi hallintaan. Valtionvarainministeriön tiedote Suomen suostumisesta EVM:n varainkäytöstä määräenemmistöpäätöksellä on ristiriidassa sen tiedon kanssa, jonka pääministeri Jyrki Katainen (kok.) antoi Suomen eduskunnan äänestäessä eduskunnan luottamuksesta viime joulukuussa.

Valitsemalla esimerkiksi hallituspuolue Vasemmistoliittoa kosiskelevalta Kansan Uutisilta välikysymyskeskustelun uutisoinnista lehti toteaa, että: ”Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan Suomi ei hyväksy
määräenemmistöpäätöksiä ensi kesänä perustettavassa Euroopan pysyvässä
vakausmekanismissa EVM:ssä.

Suomen luopumisesta tästä yksimielisyysperiaatteesta on uutisoitu kompromissina. Edellä linkattu VM:n tiedote täsmentää, että käytettäessä määräenemmistöpäätöksiä vakausrahaston varoista siirretään pääomaa mahdollisten tappioiden vuoksi sivuun, ja että yksimielisyys koskee vast’edes vain rahaston koon kasvattamista. Kumpikaan näistä menettelytavoista ei helpota rahaston koon kasvattamista, mitä pidetään ensisijaisen tärkeänä saavuttaa markkinoiden luottamus euroaluetta pyörittelevään kriisiin.

Pääministeri Katainen ripittikin välikysymyskeskustelussa Perussuomalaisten pj. Timo Soinia siitä, että Soini olisi ajamassa Suomea lamaan ja että hän tekee joka päivä töitä tuhotaksemme meidän valuutan. Pääministerin toimista saa kyllä sen käsityksen, että hän on itse romuttamassa yhteisvaluuttaa. Oman tulkintani mukaan käyttämämme valuutta ei ole edes ”meidän”, koska Suomella ei ole mahdollisuuksia harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa.

Mikäli EVM:n varoista siirretään erilliseen puskurirahastoon tappioita varten varoja, ne ovat käyttämättömissä kriisin torjuntaan. Tällä on toinenkin merkittävä vaikutus: tappioiden varalta varojen sivuun laittaminen on omiaan herättämään markkinoilla pelkoa siitä, että tappioita on mitä ilmeisimmin myös tulossa. Tällaisen uhan alla sijoituksille yleensä vaaditaan korkeita tuottoja suuren riskin vuoksi. Tämä lienee kuitenkin valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mielestä vähemmän merkityksellistä.

Toisaalta sekä pää-, että valtionvarainministerin kädet ovat sidotut. Suuri valiokunta on ainakin näillä näkymin ohjeistanut näin: ”Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, että ERVV:n

ja EVM:n yhteenlaskettu rahoitusvälineiden käyttö jäsenmaille

voi kullakin hetkellä olla enintään 500

miljardia euroa. Tämä on valtioiden sopimus, jonka

muuttaminen edellyttää neuvotteluja kaikkien jäsenvaltioiden

kesken.” Tästä syystä pääministeri Kataisen tuska eurosotkun osalta varmastikin vain syvenee. Esimerkiksi laajalti arvostetut Peter Boone ja Simon Johnson ovat katsauksessaan todenneet euroalueen uskottavuuden palautumisessa tärkeänä osatekijänä olevan pitkäaikainen luottamus.

Heidän näkemyksensä perustuvat siihen, että velkasaneerausuhan poistamiseksi ja pitkäaikaisen rahoituksen saamiseksi tarvittaisiin lähes 5000 miljardin euron ”sinko” pelkästään viiden pahimmassa ryöpytyksessä olevan euromaan riskien karsimiseksi vuoteen 2020 asti. Jos esimerkiksi Ranskan, Belgian tai Itävallan tilanne heikkenee tuo luku tulee sekin jäämään pieneksi. Mitä ilmeisimmin viiden heikoimman maan tilanne pahenee kuitenkin entisestään, joten luku kasvaa joka tapauksessa.

Vaan tällaisilla määrillä pitäisi yhteisvaluuttaa tällä hetkellä puolustaa. Jos käytämme EKP:n pääoma-avainta määrittelemään Suomelta odotettavaa puolustustahtoa niin se tekee 90 miljardia euroa, joka on n. puolet vuotuisesta bruttokansantuotteestamme. Todennäköisesti tuolla jako-osuudella emme selviä, koska esimerkiksi Italia tuskin pystyy tilastaan johtuen osallistumaan oman osuutensa vertaa. Ranskankin osalta se tietäisi 1000 miljardin pottia, minkä luulisi jo nyt kertovan yksistään, ettei tähän voida lähteä. Tätä taustaa vasten on syytä pohtia onko EVM:n perustamisessa yksinkertaisesti mitään järkeä lähteä toteuttamaan sitä lilliputtina, jonka kestävyyttä tullaan melko varmasti testaamaan markkinoilla.

Toisaalta tähän ei oikein auta EKP:nkaan setelisinko. Se aiheuttaisi liian suuren inflatorisen paineen, jolloin on vaarana, että kaikilta euromailta lähtee valtiolainojen korot käsistä ja kaikki euromääräiset sijoitukset rapautuvat, koska alueen ulkopuoliset sijoittajat haluavat päästä niistä eroon.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu