Kelluvalla valuutalla talous kuntoon

Viimeiseen osaan globalisaation hyödyntämiseen otan lähtökohdaksi sen, että meillä on itsenäinen ja oma kelluva valuutta. Moni asia muuttuu oleellisesti, joskin tietyiltä osin uusi tilanne vaatii oma-aloitteista talouskuria.

Valtion tehtävät

Ensimmäisenä meidän tulee kiinnittää huomiota siihen, mitkä ovat valtion oleelliset tehtävät. Perusajatus on, että valtion pitää pystyä huolehtimaan kansalaisten turvallisuudesta, terveydestä, koulutusmahdollisuuksista ja ylläpitää oikeudenmukaisuutta. Sen lisäksi sen tulee huolehtia siitä, että perusinfrastruktuuri on mielekkäällä tavalla järjestetty. Terveys ja koulutus voidaan osittain myös yksityistää. Määrärahoja jaetaan julkiselle ja yksityiselle palvelulle kysynnän mukaan. Kansalaiset saisivat itse silloin päättää mitä koulua lapset käyvät ja missä hoidattavat haavansa. Tällä on huomattava vaikutus saada myös julkinen palvelu kehittämään itseään. Koulun tarkoitus on saada mahdollisimman kyvykkäitä kansalaisia ja sairaaloilla mahdollisimman terveitä asiakkaita. On huomattavaa, että esimerkiksi nämä kaksi seikkaa ovat paitsi kansalaisten itse toivomia ja heitä hyödyttäviä, niin se myös hyödyttää valtiota itseään.

Sitten taas esimerkiksi kulttuurin ja urheilun tukeminen ovat esimerkkejä, jotka eivät kuulu valtion tehtäviin. Niitä voidaan rahoittaa ja tukea esimerkiksi Veikkauksen tapaan. Se on kuitenkin eräänlaista vapaaehtoistoimintaa. Lottoruudukon hinta ja voitonjakotapa määräytyy sen mukaan kuinka paljon ylijäämää halutaan levittää. Muitakin vaihtoehtokohteita on, kuten vaikkapa kehitysapu. Lottokuponkiin voikin laittaa vaikka lisäkohdan, mihin tarkoitukseen halutaan omaa pelipanostaan kohdentaa.

Verotus

Verotuksen yksinkertaistaminen on ehdottoman tärkeää. Kymmeniä kuitteja erinäisiä hyvityksiä vastaan toistuvasti joka vuosi on järjetön projekti, joka syö paitsi verovelvollisen hermoja, että sitoo reippaasti veronkannon valvonnan resursseja. Monissa tapauksissa verohyvitykset ”sisäänostetaan” tuotteiden ja palveluiden hintaan. Tämä on puhdasta tulonsiirtelyä.

Valtion tehtävien karsiminen ja verotuksen suoraviivaistaminen aiheuttaakin valtion menojen huomattavaa vähentymistä, minkä avulla veroja voidaan laskea.

Valtion lainatarpeet

Niin hullulta kuin se ehkä kuullostaakin, ei valtion aina kannata välttää velanottoa. Suomi on pienehkö valtio, joka voi olosuhteiden pakosta joskus myymään lainaa. Lainojen myyntiä helpottaa kolme asiaa. Ensimmäinen on se, että valtiota voidaan pitää luotettavana takaisinmaksun kannalta. Se on Suomelta enemmän kuin kunnossa. Toinen asia on, että valtion pitää olla myös luotettava inflaatiokehityksensä kanssa. Kolmas seikka on jatkuvuus ja tämän vuoksi tietyt instituutiot, kuten eläkerahastot mieluusti pitävät jatkuvaa sijoitusta yllä. Se taas ei onnistu, jos valtio katkaisee lainanmyynnit aika ajoin, jopa pitkäksi aikaa. Lainaa voidaan myydä myös silloin, kun valtio tekee ylijäämäisiä budjetteja. Tärkeää on mihin tuo mahdollinen nettotulos investoidaan.

Omaehtoinen talouskuri

Suomelle vaikein osa-alue on ollut ylläpitää talouskuria. Jatkuvasti mielivaltaisesti ideoidut valtion lisätehtävät ovat luoneet verotukseen kasvupaineita. Veronkorotukset taas ruokkivat palkankorotusvaatimuksia ja kasvaneet tuotantokustannukset taas siirtyvät hintoihin. Tämä kierre nostaa painetta lainakorkoihin ja sitä kautta heikentää valtion saamaa halpaa lainarahaa. Kierre on tavallisesti katkottu devalvaatiolla.

Hinnankorotuspaineita voi toki tulla ulkopuolelta. Esimerkiksi raaka-aineiden hinnat ovat heittelehtineet rajustikin viime vuosina. Mielenkiintoisena mittarina toimii raakaöljyn maailmanmarkkinahinta. Sen noustessa ja tavoittaessa kipurajan on taloudet maailmalla tavanneet niiata. Heikkohermoista reagointia ei tarvinne tehdä, mutta tavoitteena kun pitää ylijäämää niin pahimpiin notkahduksiin on varaa löysätä talouspolitiikkaa keynesiläiseen malliin. On kuitenkin huomattavaa, että ylijäämää on oltava ensin – ilman sitä mitään varastorasvoja ei ole.

Talouden puntarilla on syytä olla myös media entistä enemmän ja mielummin kriittisenä. Näin se luo selkeän kehoitteen päättäjille noudattaa talouskuria ja se puolestaan näyttää esimerkkiä kansalaisille.

Kun talouskuri on hyvää, ei korkotasoihin ole odotettavissa rajuja heilahteluja. Pitkäaikainen luottamus on siksi hyvin tärkeää ja se palvelee myös kaikkia kansalaisia.

Kuluttajahintojen on saatava elää myös alas

Kilpailun tyrehtyminen näkyy parhaiten päivittäistavara- ja elintarvikekaupassa. Talouspolitiikkaan kuuluu antaa kilpailuun mahdollisuus. Em. alojen duopoli on aiheuttanut varsinaisen ongelman. Hinnat kyllä nousevat maailmanmarkkina- ja tuontihintojen mukaan, mutta tuppaavat jäämään pysyviksi, vaikka hintakehitys kääntyisi päinvastaiseksi. Tämä jää kaupan katteeksi ja alkutuottaja jää usein armotta heikoille. Käytännössähän tällaiselle tuottajalle ei montaa tarjousta satele. Useampi toimija päivittäistavarakaupassa tuo kilpailua myös ostohintoihin. Nykyisin valtio joutuu subventoimaan. Karuselli on järjenvastainen.

Näillä eväillä maailman markkinatoreille

Suomen pienetkin markkinat varmasti kiinnostavat ulkomaisia investoijia. Verotuksen suoraviivaistaminen ja niiden alempi taso houkuttavat takuuvarmasti enemmän sijoituksia Suomeen kuin nyt. Järjettömän verotusasteen vuoksi meille syötetään sellaista pajunköyttä, että ollessamme niin pieniä ja mitättömiä niin ei meistä ole kukaan kiinnostunut.

Yhteistyö on suotavaa. Yhteisiä tutkimusprojekteja, pitkäaikaisia kauppasopimuksia jne on paljon helpompaa luoda ja ylläpitää vakaan ja luotettavan talouden ympäristössä.

Kelluva valuutta luo tietysti toisinaan myös uudenlaisia houkutuksia. Niillä on kuitenkin taipumus vain luoda ”oikeampaa” hinnanmuodostusta.

Perustietoisuus taloudesta on huolestuttavalla tolalla. Valtiota ja kansalaisia hyödyttää molempia yhtä lailla perustietojen ymmärtäminen. Se helpottaa talouskurin itseopittua noudattamista ja helpottaa valvontaa, kun epäkohdat havaitaan todennäköisesti nopeammin. Siksi aihe kuuluu ehdottomasti peruskoulun opintoihin. Samalla siinä voisi sisältyä oppimäärät esimerkiksi yritysten (osa)omistajuudesta.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu