Ikuisen nollan imperiumit

Talouden taantuessa keskuspankit yleensä vastaavat rahan kierron hyytymiseen laskemalla ohjauskorkoja. Tällä tavoin rahasta tehdään huokeampaa ja se houkuttaa tekemään toistaiseksi lykätyt investoinnit. ”Talouden perusyksikössä” se voi tarkoittaa esimerkiksi aiemmin siirrettyä keittiöremonttia tai autotallin rakentamista. Yritysmaailman halutaan toimia samalla tavalla omien investointiensa suhteen. Näin saataisiin taloudessa kierroksia lisättyä. Ongelmia on luvassa mikäli tässä yleisesti taloutta ohjaavassa toimessa epäonnistutaan.

Epäonnistumisen syitä ovat pääsääntöisesti kahta eri lajia. Ensimmäinen on harhaiset ennakoinnit talouden tulevasta kehityksestä. Tämä on siksi tärkeää saada edes osapuilleen oikein, koskapa korkotasojen muutokset eivät eivät vaikuta silmänräpäyksessä, vaan viive voi olla pitkäkin. Euroalueella tilannetta pahentaa tämä syy. Kasvuennusteita rukataan toistuvasti ja tiheästi alaspäin taloutta kuristavien vyönkiristysten vuoksi. Mainittakoon kuitenkin, että ilmiö toimii tismalleen samoin, jos kehitystä ennakoidaan väärin siten, että ennusteet menevät järjestäin alakanttiin. Tästä seuraa talouden ylikuumeneminen: raha on liian halpaa.

Toinen merkittävä syy ohjauskorkojen säädön epäonnistumiseen on ”oikean tason mahdottomuus”. Esimerkiksi Japanin keskuspankilla ohjauskorko on on 0-0,1% haarukassa, Yhdysvalloissa vastaava korkotaso on 0-0,25%. Nimellisesti negatiiviseksi korkoa on mieletöntä laittaa. Tämä vastaisi sitä, että joku suostuu maksamaan siitä, että toiset suostuisivat vastaanottamaan rahaa. Reaalinen korkotaso (inflaatiokorjattu) voi toki mennä pakkaselle – ja eräissä osissa Tellusta näin onkin jo tapahtunut. Tällä toiminnalla on jatkoja ajatellen erittäin myrkyllinen vaikutus. Ikuisen nollan imperiumit ovat vielä ihmeissään.

Ohjauskorko voi olla pielessä myös toisenlaisen ongelman edessä oleva oikean tason sovitus. Liian pienellä kiintoavaimella ei pulttia saa kireälle. Tämä on eritoten euroalueen ongelma. Koska molemmat ongelmat kiteytyvät euroalueelle, ja onnenpyörän rosvosektorin vierähtäessä pois Välimeren maista se pysähtyy Suomen kaltaisten maiden niskaan. Sen sijaan esittelemättä on vielä, mihin ongelmiin ikuisen nollan imperiumit ovat ajautumassa. Siksi tämä kirjoitus.

Hyvin matalilla ohjauskoroilla pankit siis saavat keskuspankilta huokeaa rahaa. Tällöin niiden ei tarvitse kilpailla yksityisten rahoista niin paljoa. Tämä näkyy siksi myös aneemisina talletuskorkoina. Kansalaisten ostovoima kapenee silloin, kun hintatason nousu ylittää talletuksille (tai mille tahansa sijoitustuotteelle) saatavat korot. Ja korkotason ollessa lähellä nollaa ei hintatason tarvitse kuin ryömiä pikkuhiljaa eteenpäin. Tästä tuskin on vaaraa, sillä em. onnenpyörän rosvosektori pitää huolen vähän villimmästä hintatasorallista.

Todettakoon se, ettei varakkaiden sijoituspalveluyhtiön strategilla ole yhtään sen helpommat oltavat kuin säästäväisellä ja säntillisellä suomalaisella: hyviä tuottokohteita eivät enää olekaan lähellä nollaa pyörivät kiinteäkorkoiset sijoitukset. Riskisijoittamiseen tulee suurempi painoarvo. Huolestuttavaa onkin se, että ilmiö on yleismaailmallinen. Kun valtavat omaisuudet hakeutuvat yhtäaikaisesti yhteen maaliin niin hintataso nousee niissä kestämättömän korkealle. Kun raha pakenee niistä se tapahtuu äkisti, kun samat omaisuudet hakevat voittojen kotiutusta tai myynti alkaa ennen suuremman rytinän pelkoa. Huomattavaa on, että nykyisessä tilassa kumpikin myyntipaine on todellinen. Riskeillä on toisin sanoen selkeä potentia myös aktualisoitua.

Mutta mitä tehdä sitten, kun olemme jo ikuisen nollan imperiumissa, eikä korkotasoa voi enää laskea? Sitten alkaa rahan puolipakollinen syöttäminen. Esimerkiksi EKP lupaa tätä hyvin halpaa rahaa pankeille pitkällekin laina-ajalle, kolmeksi vuodeksi. Huhut jo kiertävät vieläkin pidemmäksi laina-ajaksi. Näin ollen pankit voivat jo laskea pitkälle tulevaisuuteen. Ikuinen nolla kestää ja kestää. Federal Reserven johtaja, Ben Shalom Bernanke, on toistuvasti kertonut, että Yhdysvallat pysyy tiiviisti hamaan tappiin asti ikuisen nollan ympäristössä.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa valtiolainojen yhteydessä? Kun em. toimet jatkuvat pitkään niin valtioiden joukkovelkakirjat käyvät niin ikään sangen epämieluisiksi kohteiksi. Koska voidaan olettaa talouden jossain vaiheessa oikenevan ja palautuvan kasvu-uralle niin rahan kierto elpyy ja korkotasot nousevat. Sen sijaan pitkäaikainen sopimus nollatason imperiumin kanssa osoittautuu huonoksi. Niitä myydään siinä hetkessä jälkimarkkinoilla vaikka alennushintaan, jotta saadaan likvidiä parempituottoisiin kohteisiin. Kohteet voivat olla kullasta osakkeisiin, missä nyt vielä on pienin kuplan vaara. Tämä tietää valtiolainojen korkojen äkillistä kasvua näissä ikuisen nollan imperiumin kohteissa. Se taas tietää jatkorahoituksen käyvän hyvinkin kalliiksi ja tilanne pahenee sitä enemmän, mitä suurempaa velkakuormaa nyt ikuisen nollan ympäristössä kasataan. Toisaalta kysyntä kohdistuukin silloin enemmän lyhytaikaisiin lainapapereihin. Tämä jatkuva velkakirjojen rullaaminen ei puolestaan ole ideaalitilanne valtioille, joiden intresseissä on laatia budjettikehyksiäkin vuosikaupalla ennakkoon. Mistä sitten voi seurata ikuisen nollan imperiumien korkoja? Hyvä vertailukohta on meille euroalueella on Saksan korot. Lyhyen ja pitkän koron erotus käy ilmi oheisesta kuvasta. Siinä kahden eripituisen valtiolainan korkotason vertailu ja referenssitaso on päivälleen 5 vuotta sitten. Vuoden papereista on korkotaso on kärsinyt lähes 100% ja kymmenvuotiaista ”vain” n. 50%. Kuvassa näkyy myös EKP:n ohjauskoron hetkellinen nosto puoleentoista prosenttiyksikköön pienenä ”kumpareena”.

Ikuisen nollan imperiumit voivatkin olla vaarassa joutua ojasta allikkoon. Nykyisillä toimilla ei välttämättä edes joskus tulevaisuudessa orastava talouskasvu tulekaan pelastamaan.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu