17 varista, istui aidalla

EU-komission tähtikaartiin laskettava Neelie Kroes on herättänyt maailmaa vihjaamalla, ettei Kreikan euroero ole katastrofi. Lähes kaikissa itseään kunnioittavissa euroalueen tilaa seuraavista medioista on Kroesin näkemys tuotu esille. Hyvän muistutuksen Kreikan jatkosta toi myös Taloussanomiin kirjoittanut Jan Hurri tuomalla esille melkoisen listan Kreikan erääntyvistä veloista ja muista vastuista.

Hurri yrittää herättää suomalaiset siihen todellisuuteen, ettei nyt kädenväännön alla oleva 14,5 miljardin lainapääoma (plus 4,3% kuponkikorko) ole murheista suinkaan ainoa. Se on toki akuutti ongelma. Kuvaavaa on se, että tällaisen erän kanssa painiminen on käynyt hyvin mystiseksi. Sopu on toistuvasti ollut tuntien päässä.

Kroesin lausunto on melko suoraa jatkoa viime vuoden ”Merkozyn” linjalle, ettei ketään pakoiteta pysymään eurossa. Kreikan toistaiseksi viimeisin vaaleilla valittu pääministeri pyrki taktikoimaan kansanäänestyksessä samasta aiheesta. Todellisuudessa äänestys olisi ottanut kantaa nyt jatkuvan väännön alla olevista säästöohjelmista. Ne kun ovat edelleen ehtona jatkotuelle. Kreikan euroerosta on todennäköisyyslaskelmat menneet jatkuvasti uusiksi. Katastrofia ei tulekaan, ei vaikka muitakin maita lähtisi eurosta. Euroskeptiset ekonomistit ovat Ranskaa myöden saamassa ääntään kuuluviin.

Moni pitää viime vuoden 22.12. EKP:n jakamaa kolmen vuoden halpaa rahoitusta euroalueen pankeille sikäli ratkaisevana tekijänä koska nämä voivat nyt sulatella mahdollisia tappioita Kreikan mahdollisen euroeron vuoksi. Sana ”mahdollinen” esiintyy tarkoituksella useasti. Kreikka ei ole vielä ilmoittanut julkisesti lähtevänsä. EKP:n toimi uusiintuu mitä ilmeisimmin nyt karkauspäivänä ja sille on odotettu enempikin kysyntää kuin joulun alla tapahtuneessa operaatiossa. Mikäli tämä on puskurirahastoa herää kysymys siitä, miksi luvut ovat niinkin isoja. Nehän ovat jo nyt suurempia kuin Kreikan velat.

Euroalueen pankit ovat noin parin vuoden ajan vähentäneet painoa Kreikan lainoissa kutakuinkin 50 miljardin euron edestä. Tämä määrä on käytännössä siirtynyt euromaiden yhteiseksi riesaksi ja mikään ei viittaa siihen, että tämä kierto katkeaisi. EKP on jo satunnaisten tietojen mukaan valmis luopumaan Kreikan lainapapereista osapuilleen samaan alennettuun hintaan, minkä se on itse niistä maksanut vuonna 2010 alkaneessa tukioperaatiossa.

Jääkö Kreikka sitten yksittäistapaukseksi, kuten eurojohtajat ovat toistuvasti muistuttaneet? Nythän pankeilla ei ole kuolemanvaaraa EKP:n halvan tukirahoituksen vuoksi ja tilanne voisi ”normalisoitua”? Tuskinpa vain. Vaikka Portugali, Espanja, Italia ja Irlanti näkisivätkin sen tosiasian, ettei velkamaat kiristä maailmantalouden horjuttamisella lähtemällä livohkaan, vaan joutuvat itse ratkaisemaan ongelmansa se ei tarkoita sitä, etteikö niitä ongelmia tulisi tälle nelikolle jatkossakin. Mikään ei silti ole poistanut kilpailukyvyn eroja EMU:n sisällä.

Laulu voi siis jatkua. Hilipatiheijaa, hilipatiheijaa…

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu