Islanti ylös, euromaat alas

Kuluneella viikolla on jännitetty monin paikoin yhtä asiaa: saako Kreikka lisää rahaa euromailta tukeakseen suoraan länsieurooppalaisia pankkeja? Maantainen kokous on ostettu melko suoraan markkinoilla sisään niin, että rahaa tulee jatkossakin. Jos tätä voivat eurokraatit pitää voittona ja yhtena ongelmanratkonnan avaimena, niin lukkoja on tullut paljon lisää kuin ratkaisuja on saatu ajoiksi. Lisää lienee luvassa.

Kreikan kansaa hiillostetaan kunnolla. Viime vuoden lopussa nousivat työttömyyden prosenttiluvut jo ihan uusille kymmenluvuille ja kun Kreikan sosiaaliturva loppuu n. 7 kuukauden jälkeen voidaankin olettaa lisää ongelmia. Lisäksi ilmoille heitetyt ehdotukset tai puolittaiset vaateet Kreikan vaalien lykkäämisestä tuo mitä ilmeisimmin myös lisää dynamiittia muutoinkin räjähdysherkkään tilanteeseen.

Luokitusuutiset olivat euroalueelle pääsääntöisesti murheelliset. Yli 100 pankkia joutui tarkkailun alle, muutamien euromaiden luokitukset saivat pudotuksia. Sen sijaan Fitch nosti Islannin valtion luokituksen pois roskaluokista ja pitää maata nyt jo investointikelpoisena. Islanti tuli ryminällä alas 2009 sen itse tehtailemansa velkavipuun perustuneen pankkikriisinsä vuoksi. Kaksi vuotta ovat kuitenkin sujuneet varsin nousujohteisesti ja tämä on kieltämättä vähintäänkin häiritsevä uutinen europäättäjille. Empiirinen data osoittaakin nyt, että heidän valitsemansa tie on totaalisen väärä. Esimerkiksi Kreikan kohdalla on jo selkeät odotukset siitä, että maa palaa omaan kansalliseen valuuttaansa eikä siksi saa minkäänlaista rahoitusta tai houkuteltua investointeja ennen kuin tämä ”valuuttariski” on poistettu pöydältä, ja se käytännössä tapahtuisi vain valuutan vaihdolla. Vertailu esimerkiksi Islantiin osoittaa nyt sen, että Kreikka on saanut vain huonot seuraukset kannettavakseen, Islanti sentään pystyi negatiivisten vaikutusten lisäksi tuomaan myös kasvua tukevan politiikan esille. Tämä tapahtui oman valuutan turvin; luksus, johon kreikkalaisilla ei ole mahdollisuuksia.

Kokonaan toinen asia on, että jos kohta euroalueen pankkikriisiä pidetäänkin aivan toisenlaisena mammuttina kuin vaikkapa Islannin pankkikriisiä niin tulisi muistaa, että kun kerran luvut ovat kerta kaikkiaan mahdottomia niin mahdoton todellakin tarkoittaa mahdotonta.

Suomen valitsema strategia tältä osin onkin siis osoittautunut luokattomaksi. Meidän pitäisikin nyt viimeistään vain keskittyä suojautumaan pahimmalta, eikä harhailla riskipitoisessa projektissa hölmönä maksumiehenä. Vielä pari vuotta sitten harva kuunteli niitä puheita, joissa kerrottiin euroalueen pankkikriisin pamahtavan päin kasvoja kaikesta temppuilusta huolimatta. Yritys kammeta tätä kriisiä on toki kunnioitettavaa ja urheaa, mutta nyt siitä tulisi luopua. Toimimattomaksi osoittauneen konseptin järjestelmällinen läpivienti kun ei ole enää urheaa, se on vain typerää.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu