CACkulan kaivoon

Kreikka on nyt tehnyt sitten ”tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä”. Siitä todennäköisesti tullaan kuitenkin kieltäytymään. Ranskalaispankki BNP Paribas’n mukaan (Zerohedgen sivuilta) on jopa todennäköisempää, että Kreikka tekee ns. kovan konkurssin kuin se, että kaikki sujuu taloudellisessa mielessä rauhanomaisesti. Todennäköisin vaihtoehto on kuitenkin tällä välillä.

Todennäköisimmässä vaihtoehdossa on kaksi mielenkiintoista kohtaa, jotka ovat jo olleet selvillä pitkän aikaa. Ensimmäinen on se, että Kreikka käyttää yhteistoimintalauseketta. Ilkikurisesti voisi todeta, että kävipäs kreikkalaisilla hyvä tuuri, että lainsäädännöstä tuollainen löytyy. Toinen seikka on, että luottoriskijohdannaiset laukeavat. Tämä on kuitenkin loppujen lopuksi ISDA:sta kiinni. Foliohattuilijat voivat arvella, että kun on ”pankkiiriporukoissa” oleva lafka niin se voisi jättää luottotapahtuman tulematta. Sillä olisi kuitenkin kovia seuraamuksia. Ensinnäkin luottoriskeiltä ei enää olisi mitään mieltä suojautua, ja kun ei voi suojautua niin turha on rahoittaa mitään vähänkään arkaluontoista kohdetta.

Suomen vakuudetkin nyt ovat mitä ilmeisimmin tällainen suojauskeino. Jos niiden yli käveltäisiin maksuhäiriötilanteessa niin paljonkohan myöntäisimme seuraavaan erään. No, niin paljon kuin muut euroalueet määräävät. Eihän meillä ole enää yksimielisyysperiaatetta. Tämän vuoksi on siis syytä olettaa, että CDS:t laukeavat maksuun.

Palatkaamme PSI:hin, eli yksityisten bondinhaltijoiden saamaan tarjoukseen. Joidenkin suomalaisten puolueiden sijoittajavastuu toteutuu tässä tarjouksessa siten, että niitä yksityisiä sijoittajia hellitään 30 miljardin edestä. Varat he saavat vakausrahastolta, eli meiltä kaikilta. Sympatisoin kyllä näitä puolueita. Tämä voiteluraha ei ole niin mustavalkoinen asia. Jälkikäteen tehtailtu yhteistoimintalauseke tulkitaan helposti vilunkipeliksi. Siis tarkemmin, jos sitä käytetään. Jättämällä tuo pois kokonaisuudessaan tuskin markkinat ainakaan rauhoittuisivat. Parempikin on siis kysyä, rauhoittaako tuo 30 miljardiakaan? Mahdollisesti kyllä. Silloin se olisi onnistunut tempaus. Optimaalisen pientä voitelurahaa on vaikea määritellä, joten toivotaan parasta.

Luottoriskijohdannaisten maksulaukaisu taas voi olla hyvinkin rauhallinen toiminto, tai aivan kaamea. Nettomääräisesti näitä CDS:iä on vajaa 10 miljardin edestä, mutta bruttona niitä on raikkaasti enemmän. Jos ne ovat siis jotenkin keskittyneet niin meillä voi olla AIG osa 2. Todennäköisyys samanlaiseen rytinään on pienempi.

Kreikan kannalta katsottuna yksi hyvin ilkeä maininta PSI-paperista löytyy. Vaihdossa saatavien parturoitujen velkakirjat kulkevat brittiläisten lakien alla. Tosin, ilman sitä minkäänlaista sopimusta tuskin olisi tullutkaan. Tämä tietää sitä, että Kreikan on jatkossa vielä vaikeampi tehdä heitä tervehdyttävä päätös ja luopua eurosta. Samalla se tietää suomalaisille sitä, että uusia pakettiratkaisuja saadaan vastakin nuijia valtioneuvoston tahdon mukaan lävitse. Vaan onhan BNP:n laskelmissa annettu sentään hieman yli 10% todennäköisyys maksukyvyttömyyden tunnistamiseen.

Kukin pitäköön peukkua mille tahansa lopputulokselle.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu