Syntyykö Euroopan talouskurisopimus raatona?

Espanja on laittamassa muun Euroopan koville. Paljon monenlaista huomiota saanut EU:n talouskurisopimus on vaikeuksissa jo kaavailuvaiheessa. Espanjan viime vuoden taloussyöksy oli aiemmista tavoitteista rutkasti hurjempaa, ja tänäkin vuotena maa aikoo livetä päämäärästään. Pääministeri Rajoy onkin todennut ensi vuoden tavoitteita tärkeämpänä. Nyt maan ei tulisi riehua juustohöylät ja kirveet käsissään. Maa on deflatorisessa lamassa, aivan kuten Kreikkakin.

Saksan pontevasti ajama ja Suomen komppaama Euroopan vakaussopimus on sikälikin mielenkiintoisessa tilassa, koska talouskomissaari Olli Rehnin tiedoittaja Amadeu Altafaj tiesi kertoa, että heidän olisi ensin syytä saada tietää mikä ylipäätään on ollut Espanjan talouden tilanne. Tuntuisi oudolta vaatia toimenpiteitä, jos lähtötilakin on epäselvä. Lisäksi Kreikan pitäisi toimia hyvin tuoreena ennakkotapauksena siitä, mihin kaaokseen maa ajautuu jos se lähtee rankalle kulukuurille kesken taantuman. Kreikan kohdalla Saksa pystyi harjoittamaan mielivaltaansa, mutta sama tuskin pätee enää Espanjan kanssa.

Eilen julkaistut ostopäällikköindeksit kielivät talouden epätasapainojen euroalueen sisällä vain kasvavan. Saksa jatkaa kasvun puolella, mutta Italia tulee alas. Espanja on jo vapaassa pudotuksessa. Euroalueella pitäisikin pohtia toteutettavaa strategiaa uusiksi. Mikäli maa ajetaan samaan tilaan kuin Kreikka, eli lähes kaikki Espanjan valtion velka otetaan muiden kontolle niin Suomessakin pitäisi tehdä nykyiset riskilaskelmat tykkänään uusiksi. Toinen, varmasti yhtä epämiellyttävä vaihtoehto on, että Espanjan annetaan lipsua tämänkin vuoden tavoitteista. Espanjalla ei ole akuutti hätä valtionvelan määrän suhteen. Maa voisi hyvinkin saada purtensa kurssin käännettyä kasvun puolelle, jos maan annetaan elvyttää sisämarkkinoitaan. Se on kova arvovaltatappio Merkelin linjalle ja talouskurisopimuksesta, kuten Maastrichtinkin kasvu- ja vakaussopimuksesta tulee yksi vitsi lisää europäättäjien ideologian kirjoihin. Todellinen riski onkin siinä, ettei Espanja saa kurssiaan käännettyä elvytyksestä huolimatta. Tämä riski piileekin siinä, että maa on yhtä lailla euroalueessa kilpailukyvyn mittareilla muutaman askeleen perässä.

Talouskurisopimus on myös heikoilla jäillä Irlannin vuoksi. Asiasta järjestetään kansanäänestys ja sekös saksalaisia huolettaa, eihän heidän pankkitukiensa maksajilta sovi kysyä haluavatko he maksaa vai ei. Mikäli Irlannin kansa sanoisi ei niin sopimuksesta ulos jättäytymällä irlantilaiset olisivat myös vakausrahaston tavoittamattomissa. Moody’s Investors Service kävikin jo aprikoimassa maan tarvitsevan lisätukea. Britit ja tsekit ovat sentään ymmärtäneet kansallisen edun olevan tärkeämpi ja jättäytyvät vapaaehtoisesti talouden pakkopaidasta pois.

Noin kaksi vuotta sitten suuressa yksimielisyydessä ja me-hengen vallassa tehdyt aikomukset ovatkin nyt jäämässä taustalle. Vuorossa ovatkin hieman jopa turhautuneet ärähtelyt.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu