Velkakirjavaihdon draama jatkuu

Tällä kertaa kirjoittelen enimmäkseen siitä syystä, että kirjoittaminen sopii hyvänä oppimisprosessina itselleni. En nimittäin tiedä juuri tuon taivaallista bondijuridiikasta. Tukeudun siksi poikkeuksellisen vahvasti aineistoon. Reutersin uutisen mukaan ymmärsin, että nyt saattaa olla tekeillä kovakin lumipalloefekti. Kaikki alkaisi n. 400 miljoonan euron velkakirjaerästä.

Tässä yhdessä ainoassa Kreikan rautateiden velkakirjassa on nimittäin lauseke, jolla voidaan katsoa Kreikan ajautuneen maksukyvyttömäksi, jos kyseisen velkakirjan ehtoja muutetaan (heikennetään) lennosta. Lumipalloefektin aikaansaamiseksi vaihtoon haluttomien tahojen tulee pitää hallussaan juuri tätä nimenomaista velkakirjaerää niin paljon, että Kreikan yhteistoimintalauseke koskettaa myös heitä. Kysyntää on toreilla riittänytkin, juuri tätä erää kohtaan.

Efektin toinen vaihe on se, että koska Kreikka voidaan katsoa defaultanneeksi tuo lauseke määrittelee saman liikkeellelaskijan (Kreikan rautatiet) muutkin velkakirjat maksuhäiriöiseksi. Ja lumipallo paisuu sitten siinä, kun tällainen default-tulkinta tehdään niin Kreikan ulkomaisten lakien alla liikkeellelaskemat velkakirjat kokevat saman rytinän.

Kreikka ei käsittääkseni voi tyytyä siihen, että se ei pakoita yhteistoimintalausekkeella tätä yhtä rautateiden velkaerää saneeraukseen. Tällöin se olisi eriarvoistava toimi ja tulisi laukaisemaan sitten negative pledge -lausekkeet. Ne ihan samat lausekkeet, jotka aiheuttivat Suomen vakuusvaatimuksien kanssa kovin monimutkaiset kevätjuhlaliikkeet.

Mielenkiintoiset asiat eivät toki lopu tähän. Mikäli muistatte viime vuonna sellaisen uutisen, jossa Kreikka palkkasi velkasaneerauksen eksperttijuristeja niin tämä yksityisten velkakirjojen vaihto-ohjelma on heidän käsialaansa. Yksi näistä lakitupaneroista pitääkin New York Timesin mukaan tätä käytäntöä jo ennakkotapausmallina muillekin ongelmamaille. Mikäli näin käy, mielenkiinto kohdistuu siihen, miten Kreikkaa pidetään enää yksittäistapauksena ja mitä tapahtuu muuten euroalueen ongelmamaiden velkakirjamarkkinoilla. Jos tällä tavalla jatketaan, voivat jotkut pankit tulla LTRO:n tuoman carry traden kanssa katumapäälle.

Ja vaikka näin ei tapahtuisikaan, lataa Zerohedge vielä yhden mielenkiinnon kohteen pöydälle lisää: Kreikan velkakirjavaihto onnistuu, mutta spekulointi alkaisikin vasta toden teolla näiden uusien velkakirjojen kanssa.

Nimittäin saadakseen edes jonkun järjellisen osallistumisprosentin ajoiksi Kreikka laittaa uusiin vaihdettaviin velkakirjoihinsa brittilait. Spekulointi Kreikan velkakestävyydestä tässä deflatoriseen lamaan ajavassa saksalaisessa säästöunionissa pysyy ja säilyy. Uusissa bondeissa on kuitenkin suojaa. Jälkimarkkinahintojen oletetaan olevan kuitenkin välittömästi alhaiset ja siksipä niiden markkinanoteeraus tuskin käy kovinkaan mielekkääksi. Kovin likvideistä papereista siis tuskin tulee olemaan kyse, elleivät nämä velkakirjavaihtoon osallistuvat tahot itsekin näe Kreikan konkurssia jatkossa väistämättömänä.

Pyydän vilpittömästi bondijuridiikan salat tuntevat lukijat korjaamaan väärinkäsityksiä. Ainakin minulle näin uteliaana luonteena tämä on vallan ihmeellinen oppikokemus. Toivottavasti en ole ainoa.

Lähteet:

Reuters

New York Times

Zerohedge

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu