Elvytystä iankaikkisen talouden tukahduttamisen sijaan

Taloustieteen tohtori Daniel Lacalle kirjoittaa osuvasti niin kutsutusta elvytyksestä. Viesti on, ettei julkisen tuhlauksen seurauksena voida odottaa tarpeeksi talouskasvua. Tämän vuoksi EU:n elpymispaketin 750 miljardin kulutuksen seurauksena ei kannata odottaa juurikaan talouskasvua. Velka – ja nyt yhteinen velka – kasvaa sen 750 miljardia euroa. Yhtälö johtaa aina vain vaikeampaan rahoitusasemaan.

Elvytystä on käytetty 80-luvun Yhdysvaltain Savings & Loans -pankkikriisin jälkeen melko lailla joka ainoa kerta. Lacalle kirjoittaa, että OECD:n keräämän tiedon mukaan talouskriiseistä toipuminen on vaikeutunut vuodesta 1975 lähtien.

Esimerkiksi teknologiakuplan jälkeen vuosituhannen vaihteen tietämillä niin Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve ja Euroopan keskuspankki elvyttivät löysäämällä rahapolitiikkaa. Taloustieteilijöiden tuntema Taylorin korkokäyrä osoitti, että EKP piti vuosikaupalla korkotasoa liian alhaisena.

EKP halusi auttaa teknologiakuplasta kärsivää Saksaa, joka maksoi vielä yhdistymisensä maksuja – ja taitaa niitä maksaa yhä tänä päivänäkin. Tuloksena oli hurlumhei-finanssipolitiikka eteläisissä euromaissa.

Yhtä lailla Yhdysvallat on nojannut elvytykseen. Panokset kasvavat joka kierros (jokaisen kriisiin käytettävä elvytysmäärä) ja finanssikriisin elvytys oli jo varsin mittavaa. Elvytys levisi myös Kiinaan, joskin siellä höllennetään esimerkiksi vakuusvaatimuksia. Euroopassa päästiin elvytyksen makuun 2012.

Vuonna 2015 alkanut Junckerin ohjelma sai 439 miljardilla eurolla 1,1 miljoonaa työpaikkaa luoduksi. Siis noin 400 000 euroa työpaikkaa kohden!

Nyt rahaa pursotetaan tuhansia miljardeja koronakriisin jälkeen. Lacalle ei usko tämän auttavan, joskin velkaisuus lisääntyy sitä tahtia, ettei muukaan auta. Tässä oikeasti kuljetaan kohti keskusjohtoista kommunismia.

Jos kerran julkinen sektori elvyttää niin sehän on tanssiinkutsu siirtyä esimerkiksi yksityiseltä puolelta julkiselle puolelle. Työmäärä kevenee.

Tällainen velkaelvytys ja posketon julkinen tuhlaus johtaa kannattamattomuuden kasvuun. Talous tukahtuu ja lopulta kaatuu, jos katsomme itärajan takaisia tapahtumia.

Oikea elvytys on luoda yrityksille paremmat kilpailuasetelmat. Veroja alas, julkista kulutusta alas. Ihminen lähtee paljon mielummin yrittäjyyden tielle, jos hän saa päättää tienaamistaan rahoista mahdollisimman paljon.

Ja vielä:

Yhdelläkään julkisen sektorin päättäjällä ei voi olla parempaa liikevainua kuin yksityisellä yrittäjällä.

+9
susijumala
Perussuomalaiset Turku
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu