Eurooppa ei tervehdy pankkiongelmiaan kiertelemällä

Olen Puheenvuoron blogialustalla kritisoinut Euroopan pääomamarkkinoiden ongelmien hoitoa osapuilleen kymmenen vuoden ajan. Olen kritisoinut asiaa siitä syystä, että em. markkinoiden epäterveys ei edistä Suomen asemaa. Suomesta on sanottu, että se menetti kymmenen vuotta. Talouskehitys Yhdysvaltoihin tai jopa Ruotsiin on jäänyt pahasti jälkeen.

10 vuotta sitten sanomisiini suhtauduttiin penseästi. Väitin, että ”Kreikan auttamisessa” ei ollut kyse siitä, vaan saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemisesta. Korkeintaan kymmenes rahoista jäi Kreikkaan, ja nekin menivät valtaa pitäville poliitikoille, jotta vekseleihin ilmaantui nimiä.

Se, että muutamilla sadoilla miljardeilla tuettiin eurooppalaisia pankkeja on vain pintaraapaisu. Tukea tarvitaan alinomaan lisää, jos epäterveitä rakenteita ei korjata. Nyt puuhataan jälleen kerran satojen miljardien pankkipaketteja. Hölmöläiset uskovat sadut koronapaketeista ja viennin turvaamisista. Jätän hölmöläläisille omat fantasiansa, keskittykkäämme me asiaan.

Euroopan vinot pääomamarkkinat

Euroopan tautina voidaan pitää sitä, että eurooppalaisten yritysten pääomamarkkinat lepäävät 2/3 painolla pankkien lainatiskien varassa.

Se on ongelma.

Syy on osittain se, että eurooppalaiset yritykset ovat pääosin pieniä: yksinyrittäjiä tai korkeintaan 20 henkeä työllistäviä yrityksiä. Tällaisilla pienfirmoilla on oma ongelmansa: pienuus.

Kansainväliset sijoittajat eivät ole kiinnostuneet ”Alakylän Huussi Oy”:stä sijoitusmielessä. He eivät tiedä kuvitteellisesta firmastani mitään, kyseistä kuvitteellista yritystä ei nosteta Financial Timesin otsikoihin. Sijoittajat hyljeksivät pikkupuljua.

Pienillä firmoilla ei ole varaa ostaa luottoluokitusta yhdysvaltalaisilta nimifirmoilta. Toisaalta, julkinen listautuminen osakepääoman kasaamiseksi arveluttaa: siinä voi mennä äänivalta.

Ainoa vaihtoehto rahoitukselle on siis pankin lainatiski.

Ja tämä on se, mikä erottaa Euroopan ja Yhdysvallat. Siinä, missä Yhdysvaltain pääomamarkkinat ovat muovautuneet tasaisesti osakepääoman, pankkilainojen ja yritystodistusten saralla niin Euroopassa paino on vakaasti pankkilainoissa.

Pankeista tulee tärkeitä. Pankin ajautuessa ongelmiin ajautuu joitain tuhansia firmoja vaikeuksiin. Se tietää kymmeniä tuhansia ihmisiä ongelmissa. Yhtä-äkkiä pankin kuprut pistävätkin koko paletin ihan uusiksi.

10 vuotta jahkailuja

Olisin enemmän kuin hämmästynyt, jos ajatukseni Euroopan pääomamarkkinoiden lapsenkenkäisyydestä olisi jäänyt vain kotitalouteni seinien sisälle muhineeksi ”valtionsalaisuudeksi”. Kyllä asiasta on pakko ollut tietää jotain jossain muuallakin?

Niin. Näinhän sitä voisi kuvitella.

EU ei ole hirmuisesti tehnyt aloitteita korjatakseen pääomamarkkinoiden vinoumaa. Pankit ovat ja pysyvät. Syy tietysti voi piillä siinä, että esimerkiksi Saksassa pankit ja paikallistason politiikka ovat hyvin kytköksissä keskenään. Istutaan kunnanvaltuustossa ja pankin johtokunnassa samaan aikaan. Ja kun on sopiva puoluekirja niin saa kivasti vaalirahaa ja sitten taas kivoja päätöksiä.

Perustuslait taipukoon

Koska asialle kukaan ei halua tehdä mitään, emme varmastikaan nyt todista sitä Euroopan viimeistä pankkikriisipakettia. Paketit seuraavat toisiaan, vaikka EU-jargonissa jokainen kriisi on ”ainutkertainen”. Niin ainutkertaisia, että niitä on joka vuosikymmenelle?

Hälyttävintä on, että eurooppalaisten maiden perustuslait on viritetty viulunkielen tasolle ja muutaman piirun kireämmälle.

Kymmenen vuotta sitten taloudelliset riskit olivat nykyhetkeä suuremmat. Tällä hetkellä poliittiset riskit jyräävät. Esimerkiksi puolet italialaisista olisi valmiit jättämään EU:n nyt – suorin vartaloin.

Italian EU-erouhan alla ollaan nyt paniikissa. Minä sanoisin, että italialaiset kiristävät lahjoituksia, etteivät eroaisi. Italian pääministeri Giuseppe Conten mukaan muut kiristävät nyt Italiaa siinä, ettei muut maat halua talikoida rahaa Italiaan.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu