Ihan omin pikku kätösin
Keskustelupalsta Redditistä syntynyt raju ja koordinoitu osakkeiden ostovimma kohdistettiin eniten lyhyeksi myytyihin (lainattuihin, shortattuihin) osakkeisiin. Kannsabloggaaja Martti Asikainen kirjoitti siitä, miten homma tehtiin. Pureudun vähän erilaisella kuvakulmalla asiaan.
Lyhyeksimyyjät eli shorttaajat lainaavat osakkeensa myydäkseen ne eteen päin kurssilaskun toivossa. Jos kurssilasku toteutuu, shorttaaja ostaa osakkeen takaisin huokeammalla hinnalla ja palauttaa sen alkuperäiselle lainaajalle. Kyseessä on siis mahdollisuus tehdä voittoa laskevissa osakekursseissa. Tavallisesti shortit ja longit (perinteinen ostetaan osake kurssinousun toivossa) määrittelevät tarkasti osakkeen (tai muun sijoitustuotteen) käyvän arvon.
Niin ikään tavallisesti ei ole mieltä lähteä sotimaan markkina-analyytikkoja vastaan. Vaan ei aina: esimerkiksi elokuva The Big Short kertoo perin hyvin, miten merkittävistä asioista voi olla kyse.
Margin Call
Lyhyeksimyyjän tulee asettaa varoja pantiksi lainaamansa osaketta vastaan. Laina on siis vakuudellinen.
Jos shortatun kohteen arvo laskee, ei tarvitse tehdä mitään. Pantin arvo lainaan nähden on parempi. Kurssin noustessa pantin arvo sen sijaan heikkenee, ja panttia pitää joko lisätä tai shortti sulkea tappiolla. Meklari ottaa yhteyttä ja vaatii lisävakuuksia eli tekee margin callin.
Nyt tässä Redditin rumbassa muutamat varainhoitajat ovat shortanneet yli 1700 prosentin kurssinousuja kokeneita osakkeita. Tappiot mitataan miljardeissa dollareissa.
Shortteja on suljettu pakkorakosessa (short squeeze), mutta toteutuneiden tappioiden kattamiseksi varainhoitoyhtiöiden on ollut myytävä myös muita osakkeita. Markkinoilla on siksi nähty laskua, kun myyntitoimeksiantoja on sadellut poimittavaksi.
Tästä syystä finanssieliitti kutsuu Redditin käyttäjien tempausta markkinahäiriöksi.
Mitä odotitte?
Suuret keskuspankit (Fed, EKP, BoJ ja PBoC) ovat aiheuttaneet finanssitulvan ”elvytyksen” nimissä. Finanssivarallisuus on kasvanut keskuspankkien taseiden pursuamisen myötä. Näiden neljän keskuspankin yhteenlaskettu tase on noin 15 000 miljardia dollaria.
Kukaan ei ole puhunut ”markkinahäiriöstä” keskuspankkien printtaaman uunituoreen rahan mentyä lähes yksinomaan pörsseihin. Hyvin harva on uskaltautunut puhua ennennäkemättömästä finanssikuplasta, vaikka keskuspankkien uunituoretta rahaa on puskettu pörssisaleihin miltei joka kerta kurssien niiattua pari prosenttia.
Kun tiedossa on tämä tuhansien miljardien kuplan pumppaus, ainoa relevantti kysymys on: mitä odotitte tapahtuvan?
Keskuspankkiirit voisikin todeta, että ihan omin pikku kätösinsä tämän sekamelskan aiheuttivat. Ja todennäköisesti koemme jotain paljon vielä hullumpaa.
Kannattaa muistaa, että tuolla sijoituspiireissä on suuria tekijöitä, kuten eläkevakuutusyhtiöt.
Keskuspankit ovat jo useita vuosia ruokkineet tällaisten ”markkinahäiriöiden” aktualisointia ja siinä voi teuraalle joutua jonkun maan kansalaisten eläkkeet. Sellainen maa voi myös olla Suomi.
Kannattaa siis varoa mitä toivoo. Toivomisessa kun on aina se riski, että toive toteutuu.
Hyvä kirjoitus. Kannattaa vielä muistaa, että lyhyeksi myytäessä ei tarvitse ihan oikeasti lainata osakkeita. Siten saattaa käydä kuten Volkswagenin tapauksessa vuonna 2008, että lyhyeksi myytäviä osakkeita ei välttämättä ole olemassakaan. 74% osakkeista omisti (hallitsi) Porsche ja 20% osavaltio. Ns. Free float oli vain 5% osakkeista ja shortti moninkertainen tähän nähden.
Tappiot olivat tässäkin tapauksessa miljardeja, mutta onneksi shorttaajat pystyivät kattamaan tappionsa.
https://www.theguardian.com/business/2008/oct/29/vw-volkswagen-porsche-takeover
Ilmoita asiaton viesti
Blogialusta on kaikenlaisille kansalaisille. Onnistuin selittämään lyhyeksimyynnin idean aiemmin vaimolleni, joten pitäydyn kansantajuisuudessa tällä lainausesimerkilläni.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tämä alkua uudelle 2008 – kriisille?
Alkavatko osakkeenomistajat kenties myydä paniikissa?
Ilmoita asiaton viesti
Minulle tulee enemmän mieleen vuoden 2000 teknokupla. Kasvuosakkeiden (mallia Tesla) hinta on revennyt arvo-osakkeisiin nähden, jotka ovat pääsääntöisesti hinnoiteltu jopa edullisesti.
Sinänsä kasvuosakkeiden korkean hinnan voi ymmärtää nollakorkoympäristössä. Jos korkokanta (diskonttauskorko) on alhainen, kolmenkymmenenkin vuoden päästä odotettavissa oleva tuotto on arvokas.
Silti, rajansa kaikessa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka nämä kuviot mielellään puetaan talouden puolueettomaan kaapuun, niin kyllähän tässä on kyse aivan pelkästä politiikasta.
On tietoinen valinta mihin elvytys ohjataan ja kuka laskun maksaa. Tähän mennessä valinta näyttää olevan se, että elvytys ohjataan tukemaan oligarkkien rikastumista ja laskun maksajia ovat keskiluokka ja duunarit.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus, mutta niitähän sinulla yleensä muutenkin.
Täytyy sanoa, että karuinta on silti ollut seurata sivusta tuota netissä vellovaa keskustelua.
Redditin jätkät vuolee kultaa klassisella pörssikeinottelulla, ja samaan aikaan sosialistit hurraavat, koska he pitävät keinottelijoita jonain Occupy Wall Streetin kaltaisena tempauksena, joka taistelee suurta kapitalismia vastaan.
Eiväthän he mitään vastaan taistele. Yllyttävät vain muita ostamaan laskevia osakkeita, jotta he voisivat itse myydä ne kalliimmalla pois. Eräskin sälli kehuskeli tehneensä 11 miljoonaa dollaria vaivaisella 52 tuhannen dollarin alkupääomalla. Nauroi varmasti matkalla pankkiin.
Luulen, että lopulta suurimpia häviäjiä tulevat olemaan ihan tavalliset Annelit ja Sepot, jotka hyppäävät IS:n innoittamana hypejunaan mukaan, mutta eivät tajua hypätä sieltä ajoissa ulos.
Lisäksi olisi hyvä muistaa, että myös eläkeyhtiöt ja valtiot sijoittavat rahastoihin eli tämä on kaikkea muuta kuin mustavalkoista.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan pörssikeinottelun tuotot maksaa Annelit ja Sepot.
Maalataan miljoonista kuvia ja saadaan heidät sijoittamaan pienet rahansa osakkeisiin. Ja samalla neuvotaan kysymään ja luottamaan sijoitusneuvojiin joiden työnantaja on pankki tai meklariliike kuten NordNet.
Tätä mielikuvaa vahvistetaan esim. Nokian satumaisella kurssinousulla joka teki miljonäärejä monista pitkän ajan osakkeenomistajista tai Soneran pörssiinviennin yhteydessä kun moni sai kymmenkertaisesti omansa pois. Tosin silloinkin sijoitusneuvojat eivät neuvoneet myymään kun hinta oli huipussaan vaan ostamaan lisää.
Kun osakesäästäminen on todellisuudessa sitä että se raha minkä osakkeisiin sijoittaa pitää olla rahaa jota ei tarvitse, siis rahaa josta voi luopua ilman että oma talous kärsii. Tätä ei monesti kerrota.
Ilmoita asiaton viesti
Arvelisin, että lyhyeksimyynti kokee jonkinlaisen pelon. Tämähän on aina ollut mahdollista (mitä Redditin porukat teki), mutta ilmeisesti jonkinlaiseen tuudittautumiseen on sorruttu. ”Ei näitä eilenkään kukaan ostanut.”
Se, mitä merkittävää seurausta tästä saattaa koitua, on hinnanmuodostuksen vaikeus – jos kohta itselleni tämä tasepursotus on aiheuttanut sen, etten ole edes lähtenyt mukaan (viimeksi ostin keväällä ja kesällä 2012).
Markkinat voivat seota tässä shorttipelon ilmapiirissä. Ja jos tällaisia ”täsmäiskuja” tehdään enempikin niin maallikot jäävät jyrän alle, siitä olemme näemmä yhtä mieltä.
Onko vaihtoehtoja? Pitäisikö keskuspankkien imeä tätä höllyvää likviditeettiä pois? Siitä tulisi rytinää, mutta ehkä pitkällä tähtäimellä talous alkaisi heijastella enempi reaalitaloutta – ja ehkä siihen reaalitalouteen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota.
Ilmoita asiaton viesti
Jos talous saadaan kestävään kasvuun, niin joo varovasti voisi vähentää likviditeettiä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan keskuspankin omistuksen myyntiä markkinoille vaan uusien ostojen vähentämistä. Sitten kun on kolme vuotta kahden prosentin nettokasvua takana, voi jo myydäkin jotain.
Nyt ei kaivata yhtään extrarytinää pakollisen päälle.
Ilmoita asiaton viesti
Ei saada, talouskasvua.
Sen näkee FX-markkinoilta. Yhdysvalloissa arvellaan talouden kasvavan ja tuovan inflaatiopaineita. Siksi porukat myy taalat ja ostaa tilalle euroja. Euroalueella kasvua ei odoteta, eikä myöskään inflaatiota. Ehkä ennemminkin deflaatiota. Siksi dollareiden myynti ja eurojen osto on loogista.
Euron vahvuus (esim. viime vuoden lopussa) johtaa tuonti-inflaation katoamiseen ja vientifirmojen (Suomi käy kauppaa Ruotsin kanssa) kilpailukykyhaittana.
Suomessa voitaisiin kompensoida euron ulkoinen vahvuus esim. 30 prosentin palkka- ja etuusleikkauksilla.
Kuulemma eurosta irtaantuminen kansalliseen, kelluvaan ja vapaasti vaihdettavaan valuuttaan tuo satanumeroiset korot ja asuntolainat aiheuttavat pankkikriisin. Ilmeisesti (menestyvänä) euromaana tällaiset palkkaleikkaukset eivät aiheuta sitten minkäänlaista vaikeutta asuntolainoihin. Näin minun on se tulkittava päättäjien ulostulojen perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin tällaisen avauksen tänä aamuna:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/onko-tassa-jokin-logiikka
Ilmoita asiaton viesti
Mitä Henri edellä, sitä muut perässä:
”Arvelisin, että lyhyeksimyynti kokee jonkinlaisen pelon.”
Bloomberg myöhemmin: ”GameStop Corp.’s surge has struck fear into anyone caught on the wrong side of its ascent.”
https://www.bloombergquint.com/onweb/gamestop-short-nightmare-shows-few-signs-of-becoming-a-contagion
Ilmoita asiaton viesti
> Keskuspankkiirit voisikin todeta, että ihan omin pikku kätösinsä
> tämän sekamelskan aiheuttivat. Ja todennäköisesti koemme
> jotain paljon vielä hullumpaa.
Vuoden 2008 kriisistä se kyllä jo opittiin, että USA:n pankkiirit ovat koskemattomia. Jos meinaa käydä kylmästi, valtio pelastaa pankin siten että pankkiirit eivät menetä edes bonuksiaan eli tulospalkkioitaan.
Ilmoita asiaton viesti
USA:a taisi useampi pankki kaatua 2008-2009.
Sitävastoin Euroopassa pelastettiin pankit, jos oikein muistan.
Ilmoita asiaton viesti