Ihan omin pikku kätösin

Keskustelupalsta Redditistä syntynyt raju ja koordinoitu osakkeiden ostovimma kohdistettiin eniten lyhyeksi myytyihin (lainattuihin, shortattuihin) osakkeisiin. Kannsabloggaaja Martti Asikainen kirjoitti siitä, miten homma tehtiin. Pureudun vähän erilaisella kuvakulmalla asiaan.

Lyhyeksimyyjät eli shorttaajat lainaavat osakkeensa myydäkseen ne eteen päin kurssilaskun toivossa. Jos kurssilasku toteutuu, shorttaaja ostaa osakkeen takaisin huokeammalla hinnalla ja palauttaa sen alkuperäiselle lainaajalle. Kyseessä on siis mahdollisuus tehdä voittoa laskevissa osakekursseissa. Tavallisesti shortit ja longit (perinteinen ostetaan osake kurssinousun toivossa) määrittelevät tarkasti osakkeen (tai muun sijoitustuotteen) käyvän arvon.

Niin ikään tavallisesti ei ole mieltä lähteä sotimaan markkina-analyytikkoja vastaan. Vaan ei aina: esimerkiksi elokuva The Big Short kertoo perin hyvin, miten merkittävistä asioista voi olla kyse.

Margin Call

Lyhyeksimyyjän tulee asettaa varoja pantiksi lainaamansa osaketta vastaan. Laina on siis vakuudellinen.

Jos shortatun kohteen arvo laskee, ei tarvitse tehdä mitään. Pantin arvo lainaan nähden on parempi. Kurssin noustessa pantin arvo sen sijaan heikkenee, ja panttia pitää joko lisätä tai shortti sulkea tappiolla. Meklari ottaa yhteyttä ja vaatii lisävakuuksia eli tekee margin callin.

Nyt tässä Redditin rumbassa muutamat varainhoitajat ovat shortanneet yli 1700 prosentin kurssinousuja kokeneita osakkeita. Tappiot mitataan miljardeissa dollareissa.

Shortteja on suljettu pakkorakosessa (short squeeze), mutta toteutuneiden tappioiden kattamiseksi varainhoitoyhtiöiden on ollut myytävä myös muita osakkeita. Markkinoilla on siksi nähty laskua, kun myyntitoimeksiantoja on sadellut poimittavaksi.

Tästä syystä finanssieliitti kutsuu Redditin käyttäjien tempausta markkinahäiriöksi.

Mitä odotitte?

Suuret keskuspankit (Fed, EKP, BoJ ja PBoC) ovat aiheuttaneet finanssitulvan ”elvytyksen” nimissä. Finanssivarallisuus on kasvanut keskuspankkien taseiden pursuamisen myötä. Näiden neljän keskuspankin yhteenlaskettu tase on noin 15 000 miljardia dollaria.

Kukaan ei ole puhunut ”markkinahäiriöstä” keskuspankkien printtaaman uunituoreen rahan mentyä lähes yksinomaan pörsseihin. Hyvin harva on uskaltautunut puhua ennennäkemättömästä finanssikuplasta, vaikka keskuspankkien uunituoretta rahaa on puskettu pörssisaleihin miltei joka kerta kurssien niiattua pari prosenttia.

Kun tiedossa on tämä tuhansien miljardien kuplan pumppaus, ainoa relevantti kysymys on: mitä odotitte tapahtuvan?

Keskuspankkiirit voisikin todeta, että ihan omin pikku kätösinsä tämän sekamelskan aiheuttivat. Ja todennäköisesti koemme jotain paljon vielä hullumpaa.

Kannattaa muistaa, että tuolla sijoituspiireissä on suuria tekijöitä, kuten eläkevakuutusyhtiöt.

Keskuspankit ovat jo useita vuosia ruokkineet tällaisten ”markkinahäiriöiden” aktualisointia ja siinä voi teuraalle joutua jonkun maan kansalaisten eläkkeet. Sellainen maa voi myös olla Suomi.

Kannattaa siis varoa mitä toivoo. Toivomisessa kun on aina se riski, että toive toteutuu.

susijumala
Perussuomalaiset Turku
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu