Jos euron haluaa pitää; tulee elää siten, että sen voi pitää

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon puoluevaltuustolle pitämä puhe on yksinkertaisesti mahtava. Siinä esitettiin liuta tärkeitä ongelmakohtia suomalaisessa yhteiskunnassa. Asian voisi kiteyttää näin: jos haluaa säilyttää yhteisvaluutta euron, tulee myös tehdä sellaista talouspolitiikkaa, että yhteisvaluutan pitäminen on mahdollista.

Puhe on aivan ymmärrettävästi poikinut runsaasti kiinnostusta ja ulostuloja. Ehkä kaikkein hämmentävintä on ollut seurata pääministeripuolue SDP:n kauhistuneita ja kenties jopa järkyttyneitä kommentteja. Puolue, joka junttamaisella ottellaan tuputti meille yhteisvaluutan ei nyt haluakaan yhteisvaluuttaa? Tämä johtopäätös on kerta kaikkiaan väistämätöntä, kun seuraa demarien nykyistä linjaa.

Globalisaation pusertamassa maailmassa työt tehdään siellä, missä se on kannattavaa. Suomen kilpailukyky on karsealla tolalla. Tätä asiaa on täällä Puheenvuoron puolella avanut taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Vienti ei riitä tuomaan rahaa sitä tahtia, mitä julkisen sektorin paisuttelu tarvitsee. Verotus on jo päätähuimaavalla tasolla, ja vasemmistopuolueiden mukaan kansalaisilta sopii ottaa pois loputkin taskuistaan. Silti velkaantuminen jatkuu ja talouskasvu on ollut täysin riittämätöntä myös niin sanottujen nousukausien aikana. Taloutemme oli jo piiputtamassa juuri ennen kuin koronaviruksen vuoksi tehdyt rajoitustoimet sekoittivat talouden.

Tällainen nyky-Suomen toiminta johti kymmenkunta vuotta sitten eurokriisiin. Se oli velkakriisi. Tilanne voi siltä osin olla muuttunut, että Euroopan keskuspankki on ottanut neuvostoliittomaisen talousajattelun keskiöön. Suunnitelmatalous kaatui kuitenkin omaan mahdottomuuteensa. Tuottavuuskasvu on oikeastaan mahdotonta saavuttaa, jos kasvun hedelmät eivät kohdistu piirullakaan kasvun tekijään.

EKP:n toiminta on jo nyt johtanut laajoihin ongelmiin, kuten asuntokupliin. Mikäli euromaiden velat häivytetään keskuspankin taseeseen eräänlaisena nollakorkoisena ikuisuuslainana niin tuottavuuden kasvun voi toden teolla unohtaa. Muu maailma porhaltaa sitten ohi.

Halla-aho muistutti, että mikäli tarpeen vaatiessa valuuttakurssi ei jousta (euro), työmarkkinat eivät jousta niin jousto siirtyy työttömyyslukuihin. Se johtaa yhteen erittäin huolestuttavaan ”kehitykseen”: eriarvoisuus kasvaa. Arvelisin tämän olevan sen kaikkein keskeisin tekijä eriarvoistumisessa. Se voi puolestaan järkyttää yhteiskuntarauhaa.

Ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd.) totesi eduskunnan EMU-äänestyksen jälkeen Suomen joutuvan tekemään joustoja työmarkkinoihin, jotta yhteisvaluuttaolosuhteissa voitaisiin kohdata myös talouskriisejä. Näitä vaadittuja joustoja Halla-ahon puheessa oli mielestäni riittävästi esillä.

Kyse on nyt suomalaisittain erittäin merkittävästä valinnasta: haluammeko me nyt sitten säilyttää yhteisvaluutta euron vai emme? Emme me loputtomiin voi jatkaa näin, että haluamme pitää yhteisvaluutan ilman aikomustakaan elää sen vaatimalla tavalla. Se tie päättyy rotkoon.

+15
susijumala
Perussuomalaiset Turku
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu