Komission teatteri kasvu- ja vakaussopimuksesta

EU:n ajatus ”uudistaa” talous- ja kasvusopimusta on aika pitkälle tehty jo ennen kuin jäsenmaat saivat komission esityksen. Suomessa hallituksessa tätä kysyttäessä todettiin, että odotetaan ensin sitä esitystä.
 
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) tosin ennakoi allekirjoittaessaan kahdeksan jäsenmaan lausuman, että talouskuriin tulisi palata, kun koronarajoitusten vuoksi hyllytetty sopimus palaa voimaan tammikuussa 2023. Aloite tähän tuli Itävallasta.
 
Mikäli EU-maalla on velkaa yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta sen tulisi kuroa vaje umpeen 20 vuoden aikana siten, että jokaisena vuonna tätä 60 prosentin ylittävästä osasta puristetaan kahdeskymmenesosa (5%) pois.
Utopistinen sopimus
Italian bruttokansantuote on suurin piirtein 1650 miljardia euroa. Italian velka on 2734 miljardia euroa (ja se kasvaa ennen kuin tammikuu 2023 koittaa). Ja tavoite velkarajan suhteen on siis pyörein luvuin 1000 miljardia euroa.
 
1734 miljardin velkalasti pitäisi kuitata 20 seuraavan vuoden aikana alkaen siis tammikuussa 2023. Se tekee yli 86 miljardia euroa vuodessa.
 
Komissio on siinä mielessä oikeassa, että tämä vaatimus on täyttä utopiaa. Lyhennysvaatimus 50 vuodessa (2%/a) on sekin hurja päämäärä, näin esimerkinomaisesti laitettuna.
Turha taiteellisuus pois
Kasvu- ja vakaussopimuksen selkeyttäminen ja luopuminen erilaisista aritmeettisista akrobatiaviritelmistä on kuitenkin kannatettava ajatus. Niihin kun voidaan sisällyttää mitä mielikuvituksellisempia satuja yksisarvisista ja kultakasan päällä istuvista menninkäisistä sateenkaaren päässä.
 
Sen vuoksi onkin hämmentävää, että komissio ehdottaa tilalle toista koreografista hallusinointia: tietyt ”vihreät” julkiset investoinnit tulisi ikään kuin irroittaa velkalaskelmista. Toisin sanoen, jäsenmaat saisivat tehdä ”typeriä” julkisia investointeja tiettyyn rajaan asti ja sitten päälle fiksuja ”vihreitä” investointeja? Vähän kuin minä saisin käyttää verojen ja muiden kulujen jälkeen palkkani kaikkeen umpityperään ja voisin vaatia sen jälkeen asumisen, energian, elintarvikkeet ja hygienian kompensoitavaksi – koska ne laskettaisiin fiksuiksi palkan käyttökohteiksi?
Valitse taistelusi
Suomi ei tule saamaan läpi aiempaa talouskurisopimusta. Komissio jatkaa esityksiään hamaan tappiin asti ja käyttää sillä välin elastisia tulkintoja, kunnes sopu syntyy.

Siksi pelimerkit kannattaisi sijoittaa siten, että turha taiteellisuus poistetaan sopimuksesta, eikä sinne lisätä uusia, ja vastapainoksi velkavuorten sulattelussa tähdätään malttiin ja järkeen. Velkaraja 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ei sekään perustu mihinkään taloudelliseen aksioomaan (Rogoff ja Reinhart), mutta suuri velkalasti toki vaikeuttaa makrotaloutta. Tästä rajastakin voidaan neuvotella, kunhan numeraalit pysyvät järjen rajoissa.

Kaikkinensa julkisten investointien kanssa pitää pystyä malttiin. Vastasyklisessä taloudessa kuopan iskiessä julkisella puolella estetään romahdus, mutta hyvinä aikoina on syytä pistää jäitä hattuun julkisessa tuhlauksessa.
Julkinen tuhlaus kuriin
Kannattaa muistaa, että julkisten investointien laajetessa alkaa talous yskiä kilpailukyvyn rapautumisen vuoksi. Ajatellaan nyt, että EKP ostaa lähes kaiken, minkä se euromaista saa irti. Kilpailutilanne vääristyy, kun julkisen sektorin pyörittämä kukkakauppa voi jatkaa toimintaansa vuosikausia tehden massiivisia tappioita, kuten myydä kukkia polkuhintaan. Ei yksityinen kukkakauppa siinä pysty vastaavaan – ellei sitten EKP ala sosialisoimaan myös yrityksiä.
 
Vapaahko markkinatalous on menestynyt hyvin siitä syystä, että se antaa yrittäjille kannustimia tehdä kaikki aina vähän paremmin, vähän enemmän ja vähän huokeammalla. Itärajan takainen keskusjohtoisuus ja valtiovetoisuus on sekin saanut näyttää kyntensä – ja siinä kävi melko huonosti. En suosittele nyt kokeilemaan sitä uudelleen EU-tasolla.
+8
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu