Menokehyksestä luopuminen kumpuaa vastuuttomuudesta

Hallituksen puoliväliriihestä tihkuneista ”kompromissiesityksestä” voi päätellä vain yhden asian: tämä hallitus on täysin holtiton ja vastuuton rahankäyttäjä. Tarkastelen hallituksemme toimia niin työllisyysasteen kuin velkaantumisen saralla.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen julkisen talouden kiintotähti on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste. On totta, että koronapandemia on ollut yllättävä ja merkittävä muuttuja. Pandemian vuoksi Euroopan komissio hyllytti kasvu- ja vakaussopimukseen kytketyt alijäämä- ja velkaisuusasterajat.

Vaikka EU:n epäonnistunut rokoteohjelma viivästyttää talouden toipumista, ei pandemiaolot varmaankaan jatku vuosikausia. Ja jos jatkuvat niin poikkeustilaa voidaan jatkaa määräaikaisesti – eikä ottaa sitä ikuisesti kestävänä ”uutena normaalina”, kuten Marinin hallituksen toimintatavasta voi päätellä.

Otan tarkasteluun pari poimintaa Marinin hallituksen hallitusohjelmasta, joten sen allekirjoittaneet ovat vastuussa siitä jos ohjelma menee mönkään – ja toki kiitosta ohjelman onnistuessa.

Emme halua myöskään elää tulevien sukupolvien kustannuksella: sen vuoksi sitoudumme 75 prosentin työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.

Pandemiaolot ovat heittäneet romukoppaan tällaiset tavoitteet vuosina 2020-21. Tämän varmastikin ymmärtää aivan kaikki. Sen sijaan aikanaan valtion konkurssiuhkaa estämiseksi räätälöity menokehys muuttuu kehyksestä taivaan porteiksi myös vuosina 2022-23. Ensi vuonna rajat paukkuvat 900 miljoonalla eurolla ja seuraavanakin vuonna mediatietojen mukaan ”kompromissina” 500 miljoonalla eurolla.

Hämmentävää on, että ensi vuoden velkahumaltumista perustellaan EU:n jäsenmaksujen korotuksilla. Näillä jäsenmaksuilla – ainakin tähän asti – rahoitetaan EU:n monivuotista rahoituskehystä, eli kansanomaisemmin sanottuna ”EU-budjettia”. Kyseinen budjettivääntö tehdään seitsemän vuoden välein ja siinä on Suomellakin sanansa sanottavana – jos Suomi vain haluaisi käyttää äänioikeuttaan.

Ja vaikka ei käyttäisikään niin tällainen kuluerä ei ole millään muotoa menokehyksen ulkopuolinen menoerä. Raameissa pysyminen edellyttää sitä, että jos jokin erä nousee niin jostain muusta se on nipistettävä takaisin menokehyksen ylittyessä. Suomeksi sanottuna: jostain on leikattava tai kiristettävä entisestään jo tappiin asti verotettujen suomalaisten veroja.

Tämän vasemmistohallituksen ajatus tuntuukin olevan se, että he saavat sikailla rahankäytön suhteen miten huvittaa. Joku muu joutuu sitten myöhemmin kaivamaan ne sakset pöytälaatikossa ja jos hyvin käy: pääsee itse oppositiosta kauhistelemaan julmaa ja raakaa leikkausintoa. Tämä touhu on poliittisesti ja taloudellisesti täysin itsetuhoinen asenne.

Tätä taustaa vasten onkin hyvä poimia seuraava kirjaus hallitusohjelmasta:

Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakottaisi tulevaisuudessa menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen.

Esitin aiemmin kahdesta vaihtoehdosta: tulevaisuudessa joudutaan joko leikkaamaan tai kiristämään veroja. Sitten on kaksi teoreettisempaa vaihtoehtoa, joista jälkimmäisellä on suuremmat todennäköisyydet osua: talous voi myös kasvaa ja onhan tuolla viritelty Euroopan vakausmekanismi EVM rahoittamaan Damokleen konkurssimiekan alla lymyilevää Suomea.

Talouskasvun evankeliumia on julistettu jo tuollaiset kaksitoista vuotta. Ei ole näkynyt siinä määrin, että se jollain lailla helpottaisi. Olisi omituista luottaa jatkossa tähän käärmeöljyyn. Suomen talouden rakenteet eivät ole sopusoinnussa yhteisvaluutta euron vaatimien raamien kanssa. Eikä tästä pakkopaidasta ole ainakaan vielä tarpeeksi intoa irtautuakaan.

Tärkeää on muistaa yksi asia vuodelta 2021: kun sitten joskus tuleva Suomen hallitus joutuu anomaan EVM:ltä (tai joltain uudemmalta vastaavalta viritelmältä) rahoitustukea tai saamme yksinkertaisesti ”potkut eurosta” (käy samoin kuin 8.9.1992) niin sylttytehdas on Marinin vasemmistohallitus.

+7
susijumala
Perussuomalaiset Turku
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu