Mielivallan unioni

Olen äärimmäisellä mielenkiinnolla seurannut tätä Puolan ja Unkarin vastustusta EU:n oikeusvaltioperiaatteen saralla. Hyvin moni tuntee, että jotain on pielessä. Sitä useampi tuntee, että näinhän sen pitääkin olla. Pahoin pelkään, että olemme matkalla mielivaltaan.

Laki on hyvä silloin; kun se tarkasti sanoo sen, mistä toimista koituu seuraamuksia.

Laki on taas huono silloin, kun se jättää porsaanreikiä ja tulkinnanvaraisuuksia. Me tiedämme jo sen, että EU on kunnostautunut täysin poliittisen EU-tuomioistuimen myötä tulkinnanvaraisuuden kuninkaaksi.

Ancien Régime

EU:ssa näkyy vahvasti Ranskan kädenjälki. EU on omaksunut ranskalaisen Ancien Régimen kaltaisen hallintomallin. Se ei niinkään keskity oikeusvaltiomekanismiin (rule of law), mistä nyt puhutaan. Se keskittyy enempi kontrollointiin (rule by law).

Edellä väittämäni ilmenee EU-tuomioistuimen päätöksissä. Joka ainoa liittovaltioistamista edistävä toimi on ”EU-lakien” mukaista, ja joka ainoa tätä velkasuohon upottavaa päämäärää vastustava toimi on tuomittavaa.

Saksan perustuslakituomioistuin ärähti, että EU-tuomioistuin on jopa ylittänyt toimivaltuutensa (ultra vires).

Niin kauan kuin EU on valtioiden liitto eikä liittovaltio niin voivatkko EU:n omat tulkinnanvaraiset ja mielivaltaa mahdollistavat lait olla jäsenmaidensa kansallisten perustuslakien yllä? Mielestäni eivät voi.

Ancien Régimen tarkoitus oli pönkittää vallanpitäjien pihtejä, kontrollia hallintoalamaisistaan. Se leikki tosin päättyi melko verisesti vuonna 1789.

Oikeusvaltion dilemma

Periaatteellisesti on oikein hyväksyä oikeusvaltioperiaate. Ongelmaksi muodostuu se; että määrittelevä taho ei itsekään noudata kyseistä periaatetta.

Yhtenä tarkempana kirjauksena kyseisestä mekanismista on kirjattu tuomarien puolueettomuus. Tähän EU-tuomioistuimen tuomarit eivät itsekään yllä. Voivatko samat painottuneilla kannoillaan olevat tuomarit jakaa tuomioita muille?

Eivät voi.

Jos tällä hetkellä kiertävä löyhä ja mielivallan mahdollistava oikeusvaltioperiaate hyväksytään, niin Unkarin pääministeri Viktor Orbánin sanoin tiedämme päätepisteemme: ”Olemme luomassa Euroopan unionista Neuvostoliittoa.

Puola on vaatinut, että oikeusvaltiomekanismin kirjaukset tulee olla selkeitä. He eivät voi hyväksyä mielivaltaa. Heillä on siitä kokemusta elettyään Neuvostoliiton rautasaappaan alla. Puola(kaan) ei halua EU:sta toista Neuvostoliittoa.

Puolan korkeimman oikeuden tuomarinimitykset ovat johtaneet EU:n artikla 7 mukaiseen – joskin päämäärättömään – kurinpitomenettelyyn. Puola sääti kyseisille tuomareille eläköitymisiän. Ilman muuta tämä oli taktinen veto: sopivan eläköitymisiän valittua hallitus voi siivota hallinnolle ”hankalat” tuomarit pois jakkaroiltaan.

Mutta voiko EU ruveta määräämään eri ammattiryhmien eläköitymisikää? Tässä on oikeusvaltioperiaatteen dilemma.

Ja jos tällainen tuomarin virka olisi elinikäinen – kuten Yhdysvalloissa – niin milloin uusi pitäisi nimetä aiemman menehdyttyä? Heti, vai muutaman kuukauden kuluttua vaalien jälkeen? Mielestäni heti, mutta olemme nähneet tällaisenkin riidan. Eihän korkein oikeus voi toimia vajaamiehityksellä?

Oikeusvaltiomekanismi – rule of law – on siis hyvin tulkintaperusteinen. Aina voi tulla tilanne, jolloin omat inhokkisi pääsevät vallan kahvaan, ja alkavat puuhailla yhteiskuntaa rajulla kädellä.

Huomioita muiden kirjoituksista

Karuselliin nostettu Jukka Seppisen kirjoitus on hämmentävä.

– Oikeusvaltio-käsite on hyvin vanha eurooppalaisperäinen hallintomekanismi.

Hän viitannee giljotiineihin päätynyttä Ancien Régimeen?

Hän myös siloittaa tietä mielivaltaan kirjoittamalla, että tätä on nähty. Mietin, eikö hän itse näe lainkaan mahdollisena sitä, että kyseinen oikeusvaltiomekanismi voisi johtaa samaan?

Lars-Erik Wikmanilla on toinen huomionarvoinen kirjoitus. Hän nimittäin puntaroi: ”Onko Euroopan unioni arvoyhteisö vai vain vapaakauppa-alue.”

Sitten hän alkaa kirjoittaa jouhevasti puolustusliitto Natosta.

Äkkiseltään tämä ei ole kovin yhteensopivaa, mutta Wikman tiennee EU:n riippuvaisuusongelman. EU on riippuvainen Venäjän energiasta, Yhdysvaltain puolustuksesta ja kauppataseen alijäämästä sekä Kiinan krääsästä.

Riippuvuuden unioni ei voi olla vahva unioni.

– Suorastaan koomista on, että konservatiivisuudessaan näiden maiden hallitukset ovat henkisesti lähempänä nykyistä autoritääristä Venäjää kuin useampia länsimaita, Wikman kirjoittaa.

Miksei EU ole sitten asettanut tuntuvia pakotteita Venäjälle? Nord Stream 2 katki niin kuin olisi jo! Kuka tässä on Venäjän sylissä?

Otan tarkasteluun vielä Rauno Lintusen kirjoituksen.

Hänen mukaansa suomalaiset mepit ovat jo linnoittautuneet ”taparikkojien” taakse. Eivät ole. Oikeusvaltiomekanismia ei olla (vielä) nuijittu lävitse Euroopan parlamentissa. Se toki mennee sieltä läpi, mutta odottelemmehan äänestystulosta: ehkei kaikki suomalaismepit äänestäkään samalla lailla?

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu