Oppositio kaivamassa itselleen yhä syvempää kuoppaa

Kyseenalaisena pidetään väittämää, jonka mukaan tarkoitus pyhittäisi käytetyt keinot. Mutta vielä hämärämmäksi tilanne muuttuu, kun tarkoitustaan vastaan käytetään kyseenalaisia keinoja. Tällaiseen miinaan oppositio on parhaillaan kruisailemassa.

Syysistuntokauden alussa eduskunnalle on luvattu Valtioneuvoston tiedonanto, missä käydään läpi viime aikojen syrjintään liittyvät asiat. Menettelytapa (VNT) mahdollistaa epäluottamuksen esittämistä sekä kannattamista koskien koko valtioneuvostoa tai sen jäseniä. Toisin sanoen juuri sitä, mitä oppositiossa ollaan suunnittelemassa, joskin keskellä kesän istuntotaukoa. Ajatus lienee se, että ensin hutkitaan ja jätetään tutkinta väliin.

Kesätauon peruutus

Kesäistä istuntotaukoa ei olla keskeytetty edes Suomelle hyvin kalliiksi tulleen EU:n elpymisvälineen vuoksi. Kun kyse on miljardien eurojen kalliista velanottopäätöksestä (EU-velkakirjoilla on jopa kalliimpia korkonoteerauksia jälkimarkkinoilla kuin sen joillain jäsenmailla) katsottiin, että asian voi tuoda eduskunnalle päätettäväksi parin päivän varoajalla. Sen vuoksi aiheen merkittävyys vaati perinpohjaisen keskustelun ja tiukan aikataulun vuoksi asia oli suuren salin käsittelyssä yömyöhään.

Tuntuisi siten perin oudolta keskeyttää istuntotauko nyt huomioiden, että

• pilkkaavia kirjoituksia on pyydetty anteeksi.
• Valtioneuvosto on laatinut aiheesta julkilausuman korostaen perustuslain kohtia.
• Valtioneuvosto on antamassa eduskunnalle parin kuukauden sisään mahdollisuuden epäluottamuksen esittämiseen.

Pienenä yksityiskohtana huomauttaisin, että kun näitä kohuja alkoi ilmaantua, myös poliittista riskiä parhaiten mittaava lyhyt valtion lainakorko (2 vuotta) kipusi jälkimarkkinoilla. Sen sijaan valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) pyydettyä kirjoituksiaan anteeksi korot laskivat. Keskeytyspuheiden myötä korkotaso on taas hieman noussut. Oppositio tekee – toivottavasti silkasta ymmärtämättömyydestään johtuen – valtion rahoitusasemalle hallaa.

Perimmäinen tavoite hämärän peitossa

Luottamusäänestyksen aikaistaminen parilla kuukaudella vaatii jonkinlaisen motiivin. Kuten olemme huomanneet niin maailma on nopeatempoinen. Esimerkiksi korona tai Venäjän hyökkäyssota osoittavat, että parilla kuukaudella voi tosipaikan iskiessä olla merkitystä.

Tässä asiassa en sellaista näe. Perustelu sille, että budjettia siellä puuhataan ontuu siitä syystä, että sitä tehdään luonnollisesti hallitusohjelman mukaisesti. Ja ohjelma on saanut jo eduskunnan hyväksynnän.

Mikäli tavoite on vain päästä kampeamaan Purra ulos niin se tuskin jää siihen. On vaikea nähdä tilannetta, missä suuren puolueen puheenjohtaja vain vaihdettaisiin ministerin paikalta. Silloin hallituksesta tulisi kertaheitolla melko ohut vähemmistöhallitus. Entä voisiko tämä ollakin se tavoite?

Keskustakin hämärän peitossa

Keskustapuolueesta on kerrottu hallitusohjelman sisältävän paljon hyvää. Ehkä heitä sapettaa nyt se, etteivät he ole itse sitä toteuttamassa? Tai ehkä puolueessa haluttiin viettää kunnon kevättauko antaen muiden tehdä seitsemän viikkoa hallitusohjelmaa, jota hekin olisivat voineet olla tekemässä? Laiskuusko iski? Onko keskustalla edes tosiasiallista halua reilata Suomea pois taloudellisen haaksirikon kurssilta?

Perussuomalaisten ”vaihto” keskustaan ei tuota siltikään riittävää enemmistöä hallituksen taakse. Ja tämä se vasta mielenkiintoiseksi meneekin: mikäli perussuomalaiset halutaan pois hallituksesta toteuttamasta eduskunnan enemmistön tahdon mukaista hallitusohjelmaa voikin käydä niin, että vaalikausi vain ”perussuomalaistuu”.

Vihreistä voi todeta sen, että heitä miellyttäisi voimassa olevan hallitusohjelman muutokset kohdissa, millä menettäisi perussuomalaisten tuen ja jopa keskustankin tuen huomioiden viime vaalikauden loppu. SDP tuskin pystyisi päänsäryttä edes tavaamaan hallitusohjelmaa, vasemmistoliitosta nyt puhumattakaan.

Vaihtoehdot ”Purra ulos” -tavoitteiden toteutuessa ovat hyvin vähäiset.

Perussuomalaisuus voi jopa lisääntyä

Mietin nyt niitä mahdollisuuksia, joita näiden epäluottamusaikeiden toteutuessa jää jäljelle. Selvää on, että hallituksesta tulee vähemmistöhallitus. Se tarvitsee siten myös opposition tukea. Tilanne ei muutu, vaikka perussuomalaisten tilalle tuotaisiin keskusta. Tällöin hallitusohjelma ei välttämättä menisi täysin uusiksi ja edessä ei ehkä olisi taas viikkojen väännöt. ”Viikkojen väännöt” todennäköisesti lisäisi myös markkinahermoilua. Markkinat vihaavat epätietoisuutta.

Tilanne ei vähemmistöhallituksen suhteen muuttuisi, vaikka keskusta löytäisi viime kauden lopun arkkivihollisensa, vihreät, taas yhteisestä hallituksessa.

Perussuomalaisten tuki esimerkiksi säästöpäätöksiä tehdessä on edelleen ratkaisevan tärkeää. Ja jos perussuomalaisia ei enää sido hallitusohjelman kirjaukset niin puolue pääsisi siten poimimaan säästöpäätöksiä tehdessä rusinat pullasta ja voisi jopa sekin olla mahdollista, että mietinnön laatimisvaiheessa esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvät säästöpäätökset tulisivat hallitusohjelman kirjausta tiukemmiksi.

Maahanmuuttoon liittyvät säästöpäätökset tulisivat lähes pakosta eduskuntaan myös etupainotteisesti. Jos eduskuntaan kiikutetaan ensimmäisenä esimerkiksi sote-puolen säästöjä, tukea ei välttämättä tarvitse pitää selviönä. Jos taas ensin on tuotu maahanmuuttoon liittyvät säästötoimet (ja ne kenties muuttuvat aiempaa tiukemmiksi, kuten kuvasin) niin muillekin säästötoimille tuki heltyisi helpommin. Näihin voi muodostua esimerkiksi peukalosääntö, että säästetty euro maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista antaa vähemmistöhallitukselle pelivaraa tuoda kahden euron säästöesityksen eduskunnan käsittelyyn.

Vähemmistöhallitus toisi nämä muut säästöpäätökset siten kyseisen kokoonpanon oman prioriteettilistansa mukaisesti.