Pienpuolueiden merkitys tulevissa eduskuntavaaleissa

Tässä kirjoituksessa käsittelen pienpuolueina niitä, jotka mainitaan kannatusmittauksissa ryhmässä muut. Tämä puoluenippu saa kokonaiskannatuksekseen reilut kaksi prosenttia, mutta jopa lähellä kolmen prosentin mittauksiakin ilmenee. Esimerkiksi viimeisimmässä Yleisradion tilaamassa kannatusmittauksessa muut-ryhmä keräsi 2,7 prosentin kannatuksen.

Pienpuolueihin lukeutuu ainakin tavoite- tai ohjelmapapereita lukiessa ihan tosimielessä olevia puolueita sekä tietysti niitä, joilla ei ole merkittävää sanomaa suureen osaan yhteiskuntamme kysymyksiin. Tulisiko olettaa, että nämä puolueet ovat pääosiltaan tyytyväisiä siihen, miten yhteisistä asioista päätetään yleisellä tasolla, mutta olisivat halukkaita muuttamaan pari seikkaa? Tällaisia ovat ainakin verraten suurta tukea saanut Nato-jäsenyyden torjuminen sekä yleistä epäluuloa rokotteisiin.

Suurinta hämmennystä aiheuttaa se, että näitä Natoa ja rokotteita vastaan olevia puolueita tuntuu olevan usea varsin vaatimattomalla kannatuksella. Arkijärjellä ajatellen olisi parasta, että nämä lyöttäytyisivät yhteen kerätäkseen vaikuttavamman aseman puoluekartallamme.

Taustakeskusteluja seuratessa pääosin sosiaalisessa mediassa paljastaa, että näissä puolueissa on hyvin tulehtuneet henkilökemiat. Monen tällaisen puolueen nokkamiehet sättivät toisiaan hyvin halventavalla tavalla ja seuraajalle jää mielikuva, että jokainen tällaiseksi suureksi puoluejohtajaksi hamuava haluaisi olla kalifi kalifin paikalla. Tämä samalla kyllä merkitsee, ettei näistä puolueista ole tosiasiallisesti haastajiksi.

Pienpuolueilla on kuitenkin demokratiamme kannalta merkitystä. Ei tällä haavaa ole sellaisia eduskuntapuolueita, jotka suhtautuisivat rokotteisiin torjuvasti. Näiden pienpuolueiden myötä ne rokotteisiin kriittisesti tai jopa kielteisesti suhtautuvat äänestäjät saavat kanavan kertoa näkemyksensä. Siten heidän ei tarvitse jäädä nukkuviin ja saamme kattavamman näkemyksen kansalaisten tahdosta korkeamman äänestysprosentin myötä.

Pienpuolueiden äänestäjillä on myös epäsuora vaikutus tuleviin vaaleihin siinä tapauksessa, että nämä äänestäjät voisivat harkita äänestävänsä jotain eduskuntaan vahvemmin ehdolla olevaa puoluetta. Tässä tapauksessa heidän äänestyspäätöksensä voisi vahvemmin vaikuttaa siihen, minkä kokoisia eduskuntaryhmiä eduskuntaan nousee ja millaiseksi tuleva hallitus muodostuu. Ja niin sen demokratiassa kuuluu mennäkin.

susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen toiminut vuosia freelance-toimittajana Suomessa ja Kreikassa. Olen makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija 2/2022 -.

Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.

Sähköpostiosoitteeni nykyisin: kts. eduskunnan verkkosivuilta sähköpostiohjeet.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu