Sosialismi nousussa Saksassa – Euroopassa paine pysyviin tulonsiirtoihin pohjoisesta etelään kasvaa

Saksan liittopäivävaalit syyskuun lopussa ovat tuottaneet runsaasti jännitettävää puolue- ja talouspolitiikan penkkiurheilijoille. Kisaan lähtevien puolueiden kannatus on heilahdellut rajusti. Nyt näyttää siltä, että Saksaan tulee vahvasti vasemmistolaistuneen SPD:n, vihreiden ja kommunistien perintöpuolue Linken koalitiohallitus. Se tietänee myötäsukaista suhtautumista EU:n elpymisvälineen käytön ikuistamiseen.

Vain vuorokautta ennen täytettyäni 47 vuotta (4.6.) uutisoin siitä, että Saksassa sosiaalidemokraatit (SPD) voisi hyvin heittää pyyhkeen kehään: puolue olisi saamassa rökäletappion. Minua paljon viisaampi ajatushautomo Eurointelligencen johtaja Wolfgang Münchau kuitenkin kirjoitti, että Saksan politiikassa on nähty suuria siirtymiä.

Vajaa pari viikkoa sitten kirjoitin Saksan vaalien olevan yllättävän värittömät ottaen huomioon sen, miten paljon tässä on pelissä: koko EU:n ja myös sen sisällä jököttävän euroalueen tulevaisuus.

Euroopan keskuspankin (EKP) harjoittama pääomamarkkinoiden sosialisointi on aiheuttanut sen, että euroalueen talouskasvu on jäänyt muita läntisiä verrokkitalouksia selvästi heikommaksi. Sosialismi leviää nyt myös politiikan saralla. Valtioiden pitäisi EU:n ohella pitää kaikkia kansalaisia kädestä kiinni synnytysosastolta hautajaisiin.

Elpymisvälineelle ei löydy taloudellisia perusteita. Parin viime kuukauden ajalta euroalueen ostopäällikköindeksit kertovat alueen toipumisen koronarajoitusten montussa olevan hyvin käynnissä (vaikka siis aiempien huippujen ylitse ei sosialismin vuoksi niin vain päästäisikään.)

Nämä lukemat ovat siis ajalta, jolloin elpymisvälineestä ei ollut lähtenyt vielä lanttiakaan rahaa ja aivan uusimpien lukemien ajalta on jokunen miljardi veronmaksajien rahaa laitettu leviäksi. Toipuminen on siis toteutunut ilman elpymisvälinettä. Siihen auttoi rajoitusten purkaminen, eikä suinkaan julkisen rahan levittäminen humpuukiin.

Mikäli SPD:n liittokansleriehdokas ja Saksan nykyinen valtiovarainministeri Olaf Scholzin ulosottoja on seurannut niin tällaisesta annista tulee tänään vuosipäivä: EU:n yhteisvelasta ”pidempiaikainen projekti” (tarkoittanee pysyvää tilaa) ja mieluusti vielä niin, että budjetti- yms. päätökset voidaan tehdä enemmistöpäätöksellä, mikä tarkoittaisi Suomen merkityksellisen äänen menettämistä.

Kannatuskyselyissä mullistus

Konservatiivisen CDU/CSU:n vajoaminen kannatuskyselyissä sai pitkäaikaisen liittokansleri Angela Merkelin hermostumaan. Merkel nauttii suurta kunnioitusta ja arvostusta Euroopassa ja sen ulkopuolellakin siitä huolimatta, että hän on oikeastaan valtakautensa viimeisen 10 vuoden ajan tehnyt yksinomaan raskaita virheitä.

Merkel laittoi oman arvovaltansa peliin ja lähti henkilökohtaisesti tukemaan puolueensa seuraajaehdokasta Armin Laschetia. Merkelin kädenjälki taitaa näkyä seuraavasti: puolue vajoaa nyt nopeammin ja SPD on jo painanut ohitse.

23.8. julkaistussa INSA:n kyselyssä CDU ja SPD olivat tasoissa 23 prosentin kannatuksellaan. Tänään (24.8.) julkaistussa Forsan kyselyssä CDU on jäänyt hopeasijalle 22 prosentin kannatuksella SPD:n napattua paalupaikan 23 prosentin kannatuksella.

Lindner ja vihreät eivät samaan hallitukseen

Kyselyjen aritmetiikka osoittaa sen, että Saksaan on tulossa kolmen puolueen (enemmistö)hallitus. Liberaalidemokraattien (FDP) puheenjohtaja Christian Lindner on todennut, puolue ei lähde samaan hallitukseen vihreiden kanssa. Tästä syystä nykyisten kannatusmittausten valossa Saksaan on tyrkyllä vain yksi hallituskoalitiovaihtoehto.

Voi olla, että Lindnerin puheet olivat ajalta, jolloin CDU:n ja FDP:n yhteishallitus oli ”milleistä kiinni”. Nyt, kun millimetrit ovat vaihtuneet hehtometreiksi – ja Lindnerin kannalta ”väärään suuntaan” – voi olla, ettei hän olisikaan niin innokas tyrmäämään ”liikennevalohallitusta”. Nimi tulee puolueiden väritunnuksista; missä SPD edustaa punaista, FDP keltaista ja vihreät… no vihreää.

Näin siksi, että Lindner tajuaisi mahdollisesti estävänsä hänelle vieläkin epämieluisamman vaihtoehdon: punavihreiden hallitus kommunisteilla höystettynä. Mutta asia ei välttämättä enää olekaan Lindnerin käsissä. Kuninkaantekijästä on voinut tulla vaihtopenkin kiilloittaja.

Vaaliaritmetiikkaa

Tuoreimpien kannatuskyselyjen valossa sosialstiblokki saisi 47 prosenttia äänistä – niin INSA:n kuin Forsankin kyselyissä. Porvariblokin ääniosuuksia laskettaessa on ymmärrettävä laskea lukemat ilman vaihtoehtopuolue AfD:n saamia ääniä, koska puoluetta syrjitään.

Havainnollistamisen vuoksi otan rinnalle lukemia, joissa AfD olisi mukana.

Ilman AfD:tä INSA:n kyselyssä CDU ja FDP (porvariblokki) saisi 36 prosenttia äänistä ja Forsan kyselyssä 34 prosenttia äänistä. AfD:n kera INSA:n tulos merkitsisi porvariblokille 47 prosentin siivua ja Forsan tuloksen mukaan lukema jäisi 44 prosenttiin.

Saksassa kuin monessa muussakin Euroopan maassa on hankalasti käsiteltävä ”vaihtoehtopuolue”. Suomessa perussuomalaiset, Ruotsissa ruotsidemokraatit, Espanjassa Vox ja niin edelleen.

Kaikissa näissä yhteinen nimittäjä on se, että porvariblokin on käytännössä mahdotonta päästä kuuna päivänä sorvaamaan hallitusohjelmia, mikäli ne jatkavat maahanmuuttokriittisten puolueiden tarkoituksellista syrjintää. Voi olla, että esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on tämän asian oivaltanut neljän viimeisen vuoden aikana. Hänen käsityksensä perussuomalaisista on perustavanlaatuisesti muuttunut. Koska keskusta on halunnut kirjauttaa itsensä vasemmistopuolueeksi niin porvarihallituksen muodostaminen Suomessa ilman perussuomalaisia on täysin mahdotonta.

Orpon vaihtoehdot ovat joko tuskailla päätähuimaavan julkisen rahan törsäämistä (nykyinen umpivasemmistohallitus) tai sitten niellä kansallismielisempää, mutta talouteen järkevästi suhtautuvien perussuomalaisten kädenjälki hallitusohjelmassa.

Orpon havahtuminen saattaa tulla liian myöhään. Mikäli Saksan vaaleissa nyt saadut kannatuskyselytulokset aktualisoituvat niin en usko Suomen vasemmistohallituksen hirveästi vastustavan Suomen EU-äänioikeuden menettämistä (faktuaalista menettämistä) ja jatkuvien tulonsiirtojen lapioimista Suomesta Välimerelle.

+7
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu