Suomella on keskeinen peruste liittyä EU:n tulonsiirtounioniin – Hallitus ei käytä sitä
Suomella on hyvä syy liittyä EU:n kaavailemaan tulonsiirtounioniin. Syy ei ole kotimaan pandemiaelvytys, ei solidaarisuus eikä viennin vetoapu. Syy on raadollinen: olemme taas ajautuneet vaihtotasekriisiin tai ainakin sen kynnykselle liityttyämme eurooppalaisiin yhteisvaluuttakokeiluihin.
Oheisessa kuvassa on Suomen vaihtotase 50 viimeisen vuoden ajalta. Vaihtotase mittaa viennin ja tuonnin erotusta niin tavaroissa kuin palveluissa. Pystyakseli on mitoitettu Suomen bruttokansantuotteeseen.
Vaihtotaseen ollessa positiivinen, voimme kansankielisesti sanoa maahamme tulevan rahaa. Ja vastaavasti pakkasen puolella raha karkaa maastamme. Vaihtotaseen ”oikeasta määrästä” voidaan kiistellä, mutta mikään talouden koulukunta ei pidä kroonista vaihtotaseen alijäämää toivottuna tilana. Se on kriisitila.
Köyhtymistä paikataan velalla
Velkarahoituksen voi jakaa karkeasti kahteen osaan: on hyvää velkarahaa ja on huonoa velkarahaa. Hyvä velkaraha on investointi. Lainarahaa käytetään tulonlähteen muodostamiseen tai sen kartuttamiseen. Näin velkaraha on mahdollista maksaa takaisin.
Huono velkaraha menee ylläpitoon ilman mitään aikomusta parantaa tilannetta.
Vaihtotaseen vuoden tai kahden notkahduksesta ei tarvitse mennä paniikkitilaan. Sen sijaan pitkäaikainen alijäämä kertoo jonkin olevan pahasti vinossa.
Suomen – globaalin sosiaalitoimiston – rahat loppuvat ja toistaiseksi tätä voidaan paikata kiskomalla lisää velkaa.
Optimististen arvioiden mukaan meillä on vain pandemia riesanamme, että kun tästä sitten taas päästään kasvun tielle niin lyhennämme velkaa. Viime vuosikymmenenä muualla on kyllä saatu talous kasvamaan. Yhdysvalloissa vuosina 2011-2020 talous on kasvanut noin kaksi prosenttia vuodessa. Suomella vastaavalla ajalla kasvu on keskimäärin mitattu desimaaleissa.
Eurooppalaiset yhteisvaluuttakokeilut
Vuoden 1991 pakkodevalvaation ja 1992 lisädevalvoitumisen aiheuttama kellutus käänsi aiemman kroonisen vaihtotasekriisimme. Kuten kuvasta huomaamme, käännös oli merkittävä ja ennen kaikkea nopea lääke. Vuoden 1991 devalvaatio oli aiheuttaa närää silloisessa eurooppalaisessa ERM-valuuttaputkessa. Kellutus päätti tämän kokeilun ja aloimme taas vaurastua omalla, vapaasti vaihdettavalla ja kelluvalla markallamme.
Ei mennyt kauaakaan, kun vuoden 1999 euroliittymisen jälkeen koneemme alkoi taas yskiä. Finanssikriisi katkaisi – ainakin ”toistaiseksi” – kamelin selän. Yhtä lailla ERM-kytköksen aikana Neuvostoliiton romahtaminen aiheutti samanlaisen katkeamisen.
On toki huomattava, etteivät tällaiset ulkoiset sokit ole sinällään ”euron vikoja”. Ongelma tulee siitä, ettemme osaa korjata tilannetta. Järjestelmämme ei anna myöden esimerkiksi 20 prosentin palkkaleikkauksille, joita tarvitaan yhteisvaluutan olosuhteissa.
Poliittisilla päättäjillämme ei ole kanttia kajota esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuuteen. Kriisitilanteissa olisi toki toivottavampaa, että valuuttakurssi joustaisi niin palkkojen ei tarvitsisi tehdä sitä. Esimerkiksi Ylen A-Studiossa (10.2.) mietittiin hoitajapulaa. Esille nousi pikemminkin parempi palkka, ei suinkaan 20 prosenttia nykyistä pienemmät palkat. Tämä viestittänee sen, että vaihtotasekriisimme ei tule paranemaan.
Saksan elätiksi
Olen havainnut, ettei poliittisilla päättäjillämme ole myöskään kanttia lopettaa eurokokeilua. Koska emme osaa tehdä valintaa euroeron ja tarvittavien palkkaleikkausten välillä, olemme käsittääkseni tehneet tietoisen elättivalinnan. Saksa elättää meidät. Maa on imuroinut euron hyödyt ja maalla on mittava vaihtotaseen ylijäämä. Saksalla on rahaa paikata meidän köyhyyttämme ja menoeriemme mustat aukot.
Valinta on looginen.
Suomen syy liittyä tulonsiirtounioniin
Hallituksemme voisi kertoa ottavansa (kenties jo ottaneensa) tämän elätin aseman tavoitteekseen niiden kuuluisten ”ei esitetä mitään vaihtoehtoja” -fraasien sijaan. Tällä perustelulla Suomella on hyvinkin looginen syy liittyä EU:n tulonsiirtounioniin. Se voisi saada eduskunnassa laajempaa kannatusta? Miksei hallitus siis käytä tätä ässää hihassaan?
Toki me samalla toivomme itsemäärämisoikeuden lopullisen luovutuksen jälkeen, ettei Brysselistä käsin aleta kajoamaan meidän globaalin sosiaalitoimiston tuhlailuun. Sekä tietysti toivomme, ettei julkisen sektorin palkkoihin kosketa, vaan työmarkkinoiden ”joustovara” on ainoastaan ylös päin, kuten tähänkin asti.
Kreikalta vaaditut eläkeleikkaukset – joita tehtiin muistini mukaan 12 kertaa – suututtivat kreikkalaiset. Ehkä me saamme pinota liittovaltiolle velkaa pilvin pimein. Mietimme sitten uuden strategian, kun luottamus euroon katoaa tai Saksa hermostuu ja potkii elättinsä pellolle.
Totean vielä tähän loppuun, että minä valitsisin itsekunnioitusta hivelevämmän tien ja toivoisin Suomen eroavan yhteisvaluutta eurosta.
Hieno kirjoitus ja kuvaaja. Kellutus yhdessä Nokian nousun kanssa todellakin nosti Suomen talouden. Näillä tekijöillä markka vakautui niin paljon että se pystyttiin 1996 kytkemään ERM-järjestelmään. Se kannattaisi ehkä lisätä kuvaan.
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1996/11.lokakuu/ERM2.HTM
Kuinka paljon tuosta positiivisesta ajasta selittää Nokian nousu, vaatisi tarkempaa laskentaa. Se tiedetään että vuonna 2004 Nokian osuus bkt:sta oli 3,5% ja koko sähköteknisen teollisuuden osuus 7%.
————
On selvää, että Suomi on alisuoriutunut vuodesta 2008 lähtien. Syytä voi tietysti hakea eurosta. Muita syitä ovat mm. Nokian ja muun sähköteknisen teollisuuden alamäki ja muuta Eurooppaa epäsuotuisampi väestön ikärakenne.
Miksi Suomella on ollut hankaluuksia sopeutua toimimaan eurossa? Syy on tietysti yli sata vuotta jatkunut kilpailijamaat ylittävä inflaatio-devalvaatiokierre, jossa markka vedettiin vessanpöntöstä toistuvasti. Vuoden 1939 markasta oli vuonna 1991 jäljellä 5 penniä toistuvien devalvaatioiden jälkeen.
Tämä on minusta se syy, miksi Suomi ei ole pärjännyt eurossa toisin kuin Saksa, Itävalta ja Hollanti (tai tiukassa eurokytkennässä oleva Tanska). Eurossa pitää osata tehdä palkkaratkaisuja, jotka eivät ylitä kilpailijamaiden tasoa. Ja muita kustannuksia nostavia päätöksiä pitää välttää. Ei pitäisi olla liian vaikeaa?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen alisuoriutuminen ei nähdäkseni johtunut Nokian ja sähköteknisen teollisuuden alamäestä.
Kausaliteetti oli ja on nähdäkseni juuri toisinpäin:
Nokian ja sähköteknisen, kuten muunkin teollisuuden alamäki johtui alisuoriutumisesta jonka perussyy oli ja on Euro.
Kun ennen euroa taloudella meni hyvin ja kustannuksia kasattiin mm. teollisuudelle niin euroon liittymisen jälkeen nuo kustannukset jäivät. Eikä niitä pystytä eikä haluta poistaa koska se olisi ko. hallitukselle poliittinen itsemurha.
Ilmoita asiaton viesti
Nokian alamäen syitä on käsitelty julkisuudessa melko paljon. Tässä yksi linkki.
https://www.is.fi/digitoday/art-2000000453653.html
Nokia toimi veturina koko toimialalle. Myös muut toimialat hyötyivät Nokian menestyksestä. Siksi sanoin, että tämä vaatisi paljon laskentaa.
Ilmoita asiaton viesti
Enhän muuta ole sanonutkaan.
Matkapuhelinteollisuus Nokian johdolla veti Suomen ylös suosta jonne se upposi takaisin kun tuossa huumassa unohdettiin kustannusten kurissapito.
Sen seurauksena matkapuhelinteollisuus ja muu teollisuus siirtyi matalapalkkamaihin koska valuutta ei joustanut eikä tuottavuus kehittynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärsinkö oikein? Olisiko sinun mielestäsi markan joustavuuden ansiosta pitänyt hakeutua ensimmäisessä vaiheessa Unkarin kustannustasolle? Sen jälkeen, Kiinan, Intian ja Vietnamin.
Tämäkään ei toki olisi riittänyt, koska Nokiassa tehtiin virheitä, joilla ei ollut mitään tekemistä kustannusten kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
No et ymmärtänyt.
Meillä kustannustaso nousi muihin verrattuna, ei siis Unkariin tai Kiinaan, holtittoman palkka- ja veropolitiikan takia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Aivan kuten oli noussut vuodesta 1880 lähtien. Suomen inflaatio oli yhtäjaksoisesti kilpailijamaita korkeampi markan synnystä lähtien.
https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK21997/KAK21997Kuustera.pdf
Taulukko 5.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on vieläpä euromaiden ylivoimaisesti suurin julkinen sektori, jonka palkkkasumma on noussut vieläpä avointa sektoriakin enemmän tuottavuuden pysytellessä samalla nollassa.
Maassa maksettiin viime vuonna julkisella sektorilla liki 10 miljardia euroa enem,än palkkoja, mitä oli v. 2007 täysin ilman talouskasvun tätä mahdollistaen. Sikälikin muissa euromaissa julkisen sektorin palkat ovat kaikista maassa maksetuista palkoista n. 23 %, Suomessa n. 30 % ja tämän lisäksi maassa on piilotettu osa julkista sektoria ”yksityiselle” puolen erinäisin liikelaitosmallein.
Suomessa käytännössä joka 3. palkkaeuro maksetaan julkisella sektorilla ja se on ylivoimaisesti eniten verraten muihin rahaliiton jäsenmaihin. Saksassa lukema on n. 17 %.
Vuoden 2007 jälkeen Suomen kokonaispalkkasumma on noussut vuositasolla n. 25 miljardia euroa ja tämä siis kokonaan ilman edes yhden sentinkään kokoista talouskasvua. Samalla aikaa maan vienti on romahtanut ainoana maana koko rahaliitossa ja Unionissa.
Suomen hyvinvointi on rakennettu aikanaan paljon suuremman vientitaseen ylijäämien oloissa ja oloihin.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää varmasti paikkansa.
Ilmoita asiaton viesti
Oleellidia havaintoja nämä verrattuna hallitukden elvytysmekanismin ja solidaarisuuden lässytykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä tällainen Nokia (kumisaappaat saivat jäädä) ei ilmestynyt ERM-aikana.
En suoranaisesti ihmettele. VM-raportissa mainittiin useita yhteisvaluutan ja suomalaisen elämäntavan yhteensopivuusongelmia: heikko työllisyysaste, vähäiset investoinnit, velan holtiton kasvu, viennin vaikeudet…
Inflaatiotasosta: vaimoni kanssa seuraamme ID:n murhamysteereitä. Toisinaan setvitään jotain vanhaa 70-luvun keissiä, missä murhan motiivina on ollut 50 tuhannen dollarin henkivakuutus. Sarjoissa alleviivataan, että mitä tämä olisi nykyrahassa.
On myös huomattava, että markan noin olympiadin kestäneen kellunnan aikana ei tarvinnut devalvoida. Antaa markkinoiden ”päättää” joka sekunti markan käypä arvo. Jos joku lähtisi sitä manipuloimaan, polttaisi hän vain omat näppinsä.
Demarien ex-pääministeri Paavo Lipponen totesi EMU-päätöksen jälkeen, että meidän tarvitsee kehittää työmarkkinoiden joustavuutta EMU-olosuhteissa, jotta voisimme ottaa vastaan myös heikompia aikoja.
No, emme näemmä voi ottaa vastaan niitä heikompia aikoja. Kolme vaihtoehtoa: opettelemme (hidasta ja todennäköisesti luomme kotimaisen pankkikriisin), eroamme eurosta tai toivomme Saksan elättävän meidät.
Hallitus on ilmiselvästi pistänyt pelimerkit tämän viimeisen vaihtoehdon sarakkeeseen. Ei kovin kunniakasta, ja kansallisylpeyteni vuoksi aion jatkaa jo 10 vuoden ajan kestänyttä äänestyslinjaani.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä nyt keskusteltiin ja aiemminkin, mutta muistutetaan. Markan ensimmäinen kellutus johti 950 prosentin inflaatioon kymmenen vuoden aikajänteellä. Kukaan ei osaa sanoa, mihin kellutus olisi johtanut jatkuessaan. Tuskin samaan, koska alkumetrit olivat hyvät.
Mutta olisihan se ollut aikamoisen houkuttelevaa työmarkkinajohtajille päästä esittelemään oikein kunnollisia palkankorotuksia… Kun ei enää tarvitse välittää kilpailukyvystä. Kun tuo kelluva markka hoitaa.
Mutta tätähän me voimme tietenkin vain spekuloida.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä se psykolgia toimii siten, että mielummin nimellinen palkankorotus kuin reaaliansion tuijotus.
Kultakantamiehet toki pitävät deflaatiota kansantaloudellisesti parempana – ja varmaankin romuttaisivat pari suurkaupunkia aina, kun kultatankkeri uppoaa valtameren syvyyteen. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kerrotko millä ajanjaksolla markka menetti arvostaan 9/10-osaa jos puhutaan ajasta sotien jälkeen?
Ilmoita asiaton viesti
1945 devalvaatiot 42,9%, 28,8% ja 11,1%
1949 devalvaatiot 15% ja 30,7%
1957 devalvaatio 28,1%
1967 devalvaatio 23,8%
(tästä sain aiemmin palautetta, koska devalvaatio oli muissa lähteissä 30,25%. Selvitin asiaa ja Kuusterä oli suhteuttanut markan arvon laskun vuoden 1951 dollariin. Siitä johtui ero)
Vuosina 1971-1989 tehtiin kuusi devalvaatiota tai devalvoitumista (tässäkin vaiheessa kellutettiin) ja neljä revalvaatiota tai revalvoitumista. Nettovaikutus kuitenkin markan heikkeneminen.
Vuonna 1991 tehtiin devalvaatio 12,3%
Ilmoita asiaton viesti
”Eurossa pitää osata tehdä palkkaratkaisuja, jotka eivät ylitä kilpailijamaiden tasoa.”
Jo Lipponen selitti juuri noilla sanoilla, miten eurossa pitää elää. Kyllä me se tiedetään. Mutta kun ei se vaan niin toimi. Devalvaatiot tehtiin juuri siitä syystä, kun ei osattu tehdä oikeita palkkaratkaisuja.
Mutta devalvaatioissa oli se hyvä puoli, että se sai asiat taas rullaamaan. Nyt tämä jousto on euron myötä poissa. Euroon liittyminen oli tyhmä ratkaisu. Meidän työmarkkinoilta/yhteiskunnalta puuttuu kyky toimia sen vaatimalla tavalla tai toisaalta meidän talouden suorituskyky on niin kehno, että emme pärjää euromaana.
Meillä on kaksi vaihtoehtoa. Hankitaan toimiva valuuttaratkaisu tai sitten tyydytään heikkoon taloudelliseen menestykseen ja hiljalleen näivettymiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää sitten miettiä, kumpi on parempi: hitunen itsekuria taloudenpidossa vai rahan vetäminen vessanpöntöstä määräajoin (pahimmillaan kolme kertaa vuodessa).
Ilmoita asiaton viesti
Kerropa, mistä se itsekuri tulee. Sitä on odotettu jo parikymmentä vuotta; itse asiassa vähintäänkin sotavuosista lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuo mikään helppo asia ole, mutta itsekurin puutos taloudenpidossa tuhoaa talouden valuutasta riippumatta. Eurossa se on tietysti erityisen tuhoisaa, mutta kelluvassakin valuutassa se tarkoittaisi painumista banaanivaltioiden luokkaan: valuutan pitäisi koko ajan kellua alaspäin, jotta kilpailukyky pysyisi.
Heikkenevä valuutta taas nostaisi tuontihintoja ja sen myötä kustannustasoa. Kierre olisi valmis.
Kansakunnan menestyksen avaimet löytyvät kilpailukykyisessä tuotannossa, uusiutumisessa ja talouskurissa, ei heikossa valuutassa.
Ilmoita asiaton viesti
On huomattavasti parempi vaihtoehto antaa oman valuutan devalvoitua. Se nostaa tuontihintoja ja helpottaa taasen vientiä.
Suomalaiset käyttävät sivan liian suuren osan tuloistaan tuontituotteisiin ja matkailuun, joihin heillä ei varsinaisesti vaihtotaseen mielessä edes varaa. Kun ei tuota itse mitään vientiin, ei pitäisi paljon ostaa tuontitavaraakaan. Näin asia ilmenee yksilötason vastuuna.
Ilmoita asiaton viesti
11.2.2021 (Uusi Suomi kumppaniblogi Ilmarinen Esko Torsti Inflaatio – toivotun vieraan epätoivottu paluu)
Talouden trendeissä kuten muissakin maailman ilmiöissä on toistuvuutta. Olen useissa blogikirjoituksissani kirjoittanut rahoituksesta, rahasta ja kansantaloudesta. Onko raha yleensä se muuttuja ja liikkuja, jonka avulla rahoitusmarkkinoita ja markkinataloutta voi tasapainotella. Suomessa mielestäni on hyvä tilanne, kun meillä on pystytty luomaan yhteiskuntaa vakauttavia rahoitusjärjestelmiä mm. eläkejärjestelmät, toimiva verotus, kirkko ja muut institutionaaliset rahoituslaitokset. Nämä alkavat toimia niin sanottuina rahoituspumppuina, jotka toimiakseen käyttävät rahaa ja raha kulkee niiden läpi. Inflaation peikko tulee rahoitusjuhliin ilmeisesti ahneuden puvussa. Kun löysähköä tai löysää rahaa on liikkeellä, ahneus alkaa nostella helmojaan elikkä hintoja. Kun ihmisillä on rahaa tarpeeksi elämiseensä, hintojen nousua ei tarvitsisi tapahtua. Yhteiskuntavakauden pitäisi olla varakkaillekin ihmisille tarpeeksi motivaatio pidättäytyä keikuttamasta kansantalouden laivaa.
Euroopan sanotaan silloin tällöin olevan rahoituskriisissä ja media kuuluttaa, että pankeissa ei ole tarpeeksi rahaa esimerkiksi sijoittamiseen. Erilaisten pääomien hallinnassa lienee osaamattomuutta. Eihän se niin voi olla, että kokonaiset maat olisivat rahoituspulassa tai veloissa. Tällainen ilmiö taitaa johtua toimijoiden legimiteettivajaudesta. Raha periaatteessa on ”aines”, mikä pitää kansantalouden ja markkinat pyörimässä. Ihmiskunta uskoo yleensä ajan myötä milloin mihinkin rahaguruun eli rahoituspumppuun. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi kultakuume, osakepörssihuuma, rahojen liikkeellelaskut seteleinä jne. Nykyään on useita institutionaalisia rahoitustahoja, jotka vakauttavat rahamarkkinoita. Pääomia pitää hallitusti ohjata liikkeelle pitämään yhteiskuntien (maiden) toimintaa yllä. Muutama vuosi sitten havainnoin, että länsitalouden rahoitusmarkkinoita vakauttaisi kansalaispalkkarahoituksen toteuttaminen. Sillä toimella rahoitus saataisiin ulottumaan jokaiselle kunkin maan kansalaiselle. Raha kiertää ja tuo toimenpide lisäisi liikkeellä olevaa rahaa aiheuttamatta inflaatiota, kun hintojen nousua pystyttäisiin hillitsemään. Kun rahaa sijoitetaan ruohonjuuritasolle, kateudesta johtuva hintojen nousu ei ehkä tapahtuisi.
Sosiaalinen rahoitus on Suomessa hyvin järjestetty. Rahoitusalojen tutkijoiden kannattaisi tehdä vertailua länsitalouden eri maiden osalta olisiko Suomella tässä annettavaa konsultaatiomielessä. On arveltavissa, että joissakin länsitalouden maissa (Amerikassa?) eläkemaksatus olisi vain ihmisten omia säästöjä pankeissa eikä vakuutusluontoinen eläkerahoitus kuten Suomessa. Vakuutusluontoinen eläkerahoitus tuottaa uskoa elämään ja rauhoittaa kaikkia ihmisiä, koska maan vanhuksista ei tarvitse samalla tavalla kantaa huolta kuin pankkieläkemaissa. Pankkieläkemaat sitä paitsi ovat kiikkerämpiä reagoimaan erilaisiin talouden markkinailmiöihin kuin vakaammat rahoituslaitokset. Ihmiset ovat tärkeitä. Jos ei muuta niin tämä näyttää olevan korona-ajan oppia. Sitä kannattaa hyödyntää talouden vakauden hyväksi jatkossakin.
Ilmoita asiaton viesti
Semmoiset kumppaniblogit. 😀
Uuden Suomen kumppaneita?
Ilmoita asiaton viesti
Silmään sattui mielenkiintoisena esimerkkinä lähihistorian takinkäännöistä (hallitus-oppositio -roolit) tämä Verkkouutisten kommentti ERM-kytkennästä (14.10.1996):
”Suomen Keskusta ajaa itseään puheenjohtaja Ahon johdolla poliittiseen nurkkaukseen, arvioi oikeusministeri Kari Häkämies.
Häkämiehen mukaan kaikki kansallisesti tärkeät taloudelliset ja poliittiset osapuolet ovat suhtautuneet markan ERM-kytkentään rauhallisesti ja myönteisesti. Keskusta on populistisilla pintakommenteillaan ainoa poikkeus.
Epäselväksi on jäänyt Keskustan poliittisen linjan sisältö. Sillä ei näytä olevan pitkäjänteistä näkemystä Suomen politiikan tavoitteista EU:ssa tai EU:n kehittämisestä. Puolueen näkemys koostuu nyt ylimalkaisista roskaisuista, jotka eivät muodosta minkäänasteista yhtenäistä ohjelmaa. Jos Keskusta olisi hallituksessa, voidaan vain toivoa, ettei se leikkisi vakavilla kysymyksillä samalla tavalla, huomauttaa Turussa 14.10. puhunut Häkämies.
On pakko esittää puheenjohtaja Aholle vakava kysymys siitä, ovatko viimeaikaiset kommentit ja heitot todellakin keskustalaisen Eurooppa-politiikan mukaisia?
Kun pääoppositiopuolue löytää itsensä ja argumenttinsa samasta joukosta kuin äkkiväärät EU:n vastustajat Klötzer ja Hakalehto sekä stalinisti-kommunisti Hakanen, on puheenjohtaja Aho ajanut itsensä ja puolueensa hyvin yksinäiseen poliittiseen nurkkaukseen, katsoo oikeusministeri Kari Häkämies.”
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksen ja keskustapuolueen kiemurtelua tämän aiheen ympärillä on toki viihteellistä katseltavaa. Harmi vain, että pelipöydällä on Suomen kansantalous.
Ilmoita asiaton viesti
Orpolta oli aika rehellinen (joskin hupaisa) kommentti, että Kokoomus on oppositiopuolue ja sillä on oikeus tehdä oppositiopolitiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän palkkamalttiin vielä pari sanaa, jos sopii?
Mitä olen kuullut tuolta vasemman laidan sanomaa (hallituksemmehan on umpivasemmistolainen) jo pidemmän aikaa, että tällainen ”palkkojen kilpajuoksu pohjalle” on haitallista. Sama tietysti verojen osalta. Keveämpi verotus ei ole kansalaisen etu, se on kaamea haitta kun valtio ei saa päättää kansalaisen puolesta sitä, mitä tämä haluaa rahalla tehtävän!
Saksassa Agenda 2020 runnottiin läpi teknologiakuplan puhjettua. Lisäksi Saksan yhdistyminen maksoi (ja maksaa edelleen). Tästä yhdistymisen laskusta johtuen olen hieman hämilläni seurannut, miten Saksa aikoo yhdistää nyt sitten koko Euroopan varmasti tietäen, ettei se heille halvaksi tule? Vai tuleeko kuuluisa Emmingerin kirje taas ajankohtaiseksi?
Kuten sanoit, ei sitä palkkajoustoa ylös voida tehdä tämän tästä kilpailijamaihin verrattuna. Yhteisvaluutassa tältä kilpajuoksulta pohjalle ei voida oikein välttyä. Lisäksi globalisaatio puskee päälle, joten starttiviivalle sonnustautuneita kilpailijoita on leegio enemmän kuin joskus 70 vuotta sitten.
Ilmoita asiaton viesti
En usko, että tarvitsee olla palkkojen kilpajuoksu pohjalle, mutta jos nyt vaikka nollainflaation oloissa tyydyttäisiin nollaratkaisuihin ja ennen kaikkea kaikkia maksuja ei nostettaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä tuohon lisäämään muuta kuin sen, että kelluva oma valuutta lisää kotimaisten tuotteiden kysyntää oman maan markkinoilla ja vastaavasti hillitsee tuontia. Usen sisämarkkinat ovat aloittavalle yritykselle elinehto ja toimivat myös kasvualustana tuotekehitykselle ja sitä kautta laajentumisen rajojen ulkopuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno ajatus: kelluva oma valuutta. Miksi sellaiseksi ei kuitenkin kelpaisi nykyinen euromme. Euroopan maiden kanssa voitaisiin sopia, että ns. velkapääomat muuttuisivat rahan ja rahoituksen välivarastoksi kansantalouksille.
Ilmoita asiaton viesti
Euro näyttäytyy ulkopuolelle kelluvana valuuttana, mutta jäsenmaalle euro taas näyttäytyy valuuttakatteisena järjestelmänä.
Tämä on iso ongelma. Eritoten, koska euromaathan ovat keskenään kilpailijoita toisilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Pääsääntöisesti kuitenkin euromaiden yritykset ovat kilpailijoita keskenään ja suhteessa muiden talousalueiden yrityksiin.
Maat sinänsä kilpailevat melko vähän keskenään.
Ilmoita asiaton viesti
Njoo, jos se nyt jäi noin epäselväksi. Tietysti yritykset eivät sanele veroastetta. Esimerkiksi aika moni EU-”maa” kokee Irlannin yhteisöveron ongelmalliseksi ja inhaksi kilpailijaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuleva liittovaltio tarkoittaa, että pitää pitkälti yhteismitallistaa palkat, työehdot, sosiaaliturva, hinnat jne. Tietenkin se tarkoittaa, että joissakin ”maissa” elintaso paranee ja joissakin maissa se laskee. Nyt on vielä maksajat selvinneet suhteellisen pienin kipurahoin, joten vastustus on ollut lähinnä näennäistä. Jatkossa tullaan menemään aina vain syvemmälle kykenevien maksajien kukkarolle, joten silloin luulusi ainakin Saksassa kansalaisten heräävän liittovaltiokehityksen nurjaan puoleen maksajan roolissa kun tulevat olemaan, jos liittovaltiota haluavat. Seuraava kehitys on se paljon puhuttu EU:n verotusoikeus, jolla yhteismittallistetaan lisää.
Olisi kiva kuulla, että miten muuten tuo liittovaltio syntyy?
Ilmoita asiaton viesti
Valtioliittoajatus kannattaa hylätä. Euroopan Unioni voi ihan hyvin jatkaa nykyiseltä pohjalta. Euroopan maat voivat vakauttaa aluetta edelleen toimimalla yhdessä kunkin maan hyväksi ja maiden välisestä mahdollisesta kilpailuajatuksesta olisi hyvä sinänsä siis luopua. Olisi hyvä väljentää ja vapauttaa ihmisten elämää Euroopassa eikä alkaa tuottaa liittovaltioajatuksella pakotteita. Nyt EU toimii ihan hyvin poliitikkojen ohjaamana, mutta Euroopan alueella vanhastaan on ruhtinas- ja kuningaskuntia, joiden sukuperinteenä voi olla oivallista ja tarpeellista rahoitusasiantuntemusta ja osaamista.
Ilmoita asiaton viesti
Puolustuksellisessa yhteistyössä voidaan ajaa yhteistä etua, mutta taloudellisessa toiminnassa ollaankin jo vaikeuksien äärellä. Tätä taloudellista osaa ei yhtään helpota yhteinen valuutta euro niillä, joilla se on käytössä. Kuten Henrikin blogissaan tuo esiin, niin vaihtotaseen alijäämäisyys ei ole maille hyväksi. Yhteinen etu vaatii tulonsiirtounionin.
Poliitikkojen ohjauksestakaan en ole niin varma, kun minusta näyttää, että rahapolitiikalla ohjataan koko venettä, vaikka kansalaiset eivät ole valinneet pankkeja demokraattisesti sanelemaan elämämme ehtoja.
Ilmoita asiaton viesti
Talous ei muutenkaan voi olla demokratiaa!
Ilmoita asiaton viesti
Jossain utopiassa tietysti jopa äärivassarihallitus kertoisi ylpeänä tekevänsä Suomesta EUn DDRn eikä turvautuisi tähän nykyiseen loputtomaan valheeseen, kysymyksiin vastaamatta jättämiseen, tai käsittämättömiin höpöilyihin. Se että ’eliittimme’ on tässä mukana on aika surullista ja kiva olisi jos Suomessa olisi olemassa tutkivaa journalismia joka kaivaisi näitä vaiettuja asioita horinoiden takaa
Ilmoita asiaton viesti
… ”minä valitsisin itsekunnioitusta hivelevämmän tien”
Mjoo … ylpeyden aika on ohi … ”vertaudumme Portugaliin ja Kreikkaan”.
”Mitä ne ajattelee meistä”? — Ei huolta, ei ”ne” (ruotsalaiset) ole ennenkään meitä ajatelleet.
Ilmoita asiaton viesti
Äh. Lol
Ilmoita asiaton viesti
Henri Alakylä, ” huono velkaraha menee ylläpitoon” ! Olet siis sitä mieltä, että tuota (huonoa ?) velkarahaa ei olisi pitänyt ottaa, vaan antaa suomalaisyen yritysten kaatua ryminällä ! Minusta on hyvä, että meillä on tuotatokapasiteetti mahdollisimman maksimaalisesti käytössä, kun korona joskus maailmalla hellittää !
Ilmoita asiaton viesti
Pahoittelut myöhäisestä vastauksestani:
En ymmärrä, mistä puhut?
Me olemme kipuilleet vuosia paisuttaneet budjettejamme ilman vastaavia tuloja.
Ei kai vuoden 2011 alkanut ongelmatilanne ole koronan syytä?
Ilmoita asiaton viesti
Henri Alakylä, 2011 alkanut velkaantuminen syntyi pääosin siitä, yrittyksille annettiin verohelpotuksia ja hallitus lupasi, että lisääntyvä työllisyys lisää verotuloja ! No verotuloja ei tullut lisää ja hallitus joutui ottamaan velkaa em. menojen katteeksi !
Ilmoita asiaton viesti