Suomi ulosmittaukseen

Saksan perustuslakituomioistuimen (”Karlsruhe”) päätös vaatia Euroopan keskuspankki EKP:lta tarkkaa selvitystä yli kahden tuhannen miljardin euron arvopaperiostoista voi johtaa vähemmän esillä olleeseen skenaarioon. Saksan keskuspankki voi joutua irtautumaan alati kasvasta ostoista ja jopa myymään jo Bundesbankiin kertyneet velkakirjat pois taseestaan. EKP:n kansallisten keskuspankkien kautta suoritettavat ostot eivät ole mikään suositus tai vieno kehote. Se on määräys. Ja tämä johtaa ongelmalliseen tilanteeseen.

EKP on aiemmin linjannut, että se ostattaa kunkin euromaan velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Ostoskoreihin on toki mahtunut myös yrityslainoja. Linjaus on, että tähän asti ostoja suoritetaan korkeintaan kolmanneksen euromaan kokonaisvelasta, ja että ostot suoritetaan samassa suhteessa kuin mitä euromaat ovat EKP:tä pääomittaneet.

Ensimmäinen linjaus kolmanneksesta uhkaa jo täyttyä. Siitä on joustettava, sillä ostorajan tullessa täyteen ei sijoittajilla ole enää turvallista takanojaa etsiä tarpeen vaatiessa velkakirjoille ostajaa. Sellainen tilanne johtaa herkästi siihen, ettei primaariostajatkaan uskalla ostaa heille päätyvää tappioriskiä maksukyvyttömyysuhan vuoksi.

Muodostuu tilanne, jossa Kreikka on jo käynyt: maa ei saa lisää velkarahoitusta käytännössä mistään hinnasta.

On kuitenkin huomioitava, että ostorajan nostaminen kuljettaa euromaita veitsi kurkulla kohti selän takana lymyävää betoniseinää. EKP on siitä inha velkoja, ettei sen kanssa voi edes neuvotella velkajärjestelyistä maksuvaikeuksien yhteydessä. Velkojen armahtaminen tietäisi EU-sääntöliturgialla kyseisen valtion suoraa rahoittamista. Ja se on kiellettyä ja siksi mahdotonta.

Suomeksi sanottuna: EKP-velat tarvitsee maksaa. Jos kolmanneksen rajaa nostetaan vaikkapa 50 prosenttiin niin jatkossa raja noussee 66 prosenttiin, 75 prosenttiin ja lopulta sata prosenttia lienee maksimi. Se tarkoittaa täyttä velka-armahtamatonta tilannetta.

Mitä silloin on edessä? Ulosmittaus. Sitä ennen Suomi voi toki myydä omistusosuutensa tuottavista valtionyhtiöistä ml. yhtiöt, joissa Suomi on vähemmistöomistajana mukana. Maksukyvyttömyysuhan alla EKP-velkaerän lähestyessä markkinahintaa näille myyntipakko-osakkeille ei voi tietää. Voivat mennä polkuhintaan, pilkkahinnalla.

Muitakin takaisinmaksukeinoja voidaan käyttää esimerkiksi verotuksen kautta. Varallisuusveron alaraja nollaan ja veroprosentti sataan kaikille Suomen kansalaisille. Kaikenlainen tulovero sataan prosenttiin. Eläkkeitä tuskin enää on, kun eläkevakuutusyhtiöt saavat nauttia negatiivisten korkojen tuotoista. Eläkkeetkin voidan muodon vuoksi pistää sadan prosentin veron alle. Sosiaaliturvaan nyt ei olisi muutenkaan varaa. Tällä verotuksella kansalaiset lentävät taivasalle oli asuntolainaa tai ei. Kiinteistöverot ja yhtiövastikkeet jäisivät joka tapauksessa pystyyn.

Mutta kun nämäkin herat on kivistä rutistettu alkaa Suomen ulosmittaus.

Vaihtoehtoisesti euron uskottavuus voidaan romuttaa. Tästä ikuisuuteen EKP leikkii Suomen kaltaisten eurohylkiömaiden olevan maksukykyisiä ja pinoaa uusia velkavuorikasoja vanhojen päälle. Jos strategia toimisi aivan loppuun asti, olisi Zimbabwe joitain vuosia sitten ollut maailman rikkain valtio.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kävi jo muistuttamassa, että kohta ei ole enää mistä antaa. Vielä sentään taitaa muutama sata miljoonaa euroa irrota italialaisten työttömyysturvaan.

90-luvun alussa Saksa irroitti tulpan Euroopan valuuttakokeilusta. Voihan se tehdä sen nytkin. Jos niin käy niin on hyvä muistaa hallituspuolueidemme päättäjien lohdutukseen tarkoitettuja päättäväisiä sanoja. Kertovat, että nyt on tärkeää olla toistamatta 90-luvun virheitä.

Suokaa nyt vain anteeksi: ne virheet on jo tehty. Olemme taas mukana Euroopan valuuttakokeilussa ja olemme hyvää vauhtia nostamassa myös julkisella sektorilla ulkomaan valuutassa (eurossa) velkaa kaksin käsin. Tilanne on siis muutamilta osin jopa nyt jo pahempi kuin silloin 90-luvun alussa.

Oikein mukavaa päivänjatkoa!

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu