Vinkkini ”populismiaaltoa” pelkääville politiikoille: lopettakaa se sössiminen!

Politico kirjoittaa eurooppalaisten päättäjien olevan huolissaan tai peloissaan siitä, että käsille lävähtänyt energiakriisi aiheuttaisi populistien nousun. Jos asia huolettaa niin sanottujen valtavirtapäättäjien keskuudessa niin suon teille toki yhden aivan ilmaisen neuvon: lopettakaa se sössiminen.

Politicon kirjoituksessa mainitaan eurooppalaisten päättäjien hermoilua eurokriisin ja maahanmuuttokriisin aikoina. Nyt pelätään samaa tapahtuvaksi energiakriisin vuoksi. Pääosa tekstistäni koskee energiakriisiä ja miten siihen tulisi puuttua, mutta taustoitus on ikävän pakollista.

Tämä on sinällään hämmentävää, koska nämä kaikki kaksi edellistä kuin myös tämä käsillä oleva kriisi on täysin eurooppalaisten valtavirtapäättäjien aikaansaama. Ja jos itse pääarkkitehtia halutaan etsiä niin hän on Angela Merkel. Harva poliitikko on saanut Euroopasta muovattua niin riitaista, haurasta, globaalia merkitystä menettävää ja kriisialtista kuin Merkel. Silti hän on edelleen joillekin Jumalasta seuraava.

Eurokriisi

Poliittiset päättäjät päättivät vastoin kaikkia järkeenkäypiä talousteorioita polkaista yhteisvaluutta euron siitä huolimatta, että edellinen eurooppalainen valuuttajärjestelmä koki nolon ja kivuliaan lopun 1991-92.

Noin kymmenen vuoden ajan euroalueella kasattiin velkaepätasapainoa. Finanssikriisin osuus tässä tuolileikissä oli lopettaa musiikin soitto.

Velkarahoituksen keskeydyttyä Etelä-Eurooppa huusi hädissään. Saksalaiset, ranskalaiset ja jopa brittipankit olivat tarjonneet luottoja Etelä-Euroopan maille poskettoman epärealistisilla koroilla ja paljon. Suomalaispankeilla oli oppi mennyt perille sitten 1992 eurooppalaisen valuuttajärjestelmästä eronneena. Esimerkiksi suomalaispankeilla oli Kreikasta saatavia suuruusluokalta 20-25 miljoonaa euroa.

Saksalla oli satoja miljoonia, samoin Ranskalla. Merkel keksi naamioida saksalaispankkien toivottomat Kreikka-saatavat ”Kreikan auttamiseksi” ja näin Suomikin lähti suojaamaan 20-25 miljoonan euron saataviaan yli tuhannella miljoonalla eurolla.

Järjestely tuotti perussuomalaisten esiinmarssin. Tietyllä tapaa kiitos siitä Merkelille. Kun joku sössii noin pahasti niin korjaajat pitää kutsua paikalle. Minäkin liityin perussuomalaisiin, vaikka sitä ennen olin kiinnostunut vain rahapolitiikasta ja kansantaloudesta.

Populistit nousivat myös muualla. Kreikassa valtaan nousi laitavasemmistolainen Syriza, Espanjassa ja Ranskassa kaksipuoluejärjestelmä mureni. Italiassa syntyi Viiden tähden liike, joka tuolloin oli eurovastainen. Jätettyään eurovastaisuutensa ovat muut puolueet kirineet ohi.

Jos asia oltaisiin todettu oikein, että metsään meni koko eurohanke niin Saksa olisi pääomittanut pankkejaan, euro olisi purettu ja Saksan teollisuustuotanto tietäen olisimme pian taas olleet terveitä eurooppalaisia. Kreikka, Italia ja muut olisivat saaneet kilpailukykyisemmän valuutan (omansa) ja nousseet suosta niin ikään.

Päättivät sössiä. Saivat hauraamman, riitaisamman ja kriisialttiimman Euroopan. Saivat populistit.

Maahanmuuttokriisi

Merkel toivottaa kaikki syyrialaiset tervetulleiksi ilmoittamatta siitä kenellekään, paitsi Itävallan silloiselle liittokanslerille.

Sekasorto on valmis. Eurooppalaiset maat alkavat tilkitä rajojaan ja riidat alkavat siitä, kenen huollettavaksi mikäkin saapunut kuuluu.

Yritetään sijoittaa syyrialaisia – sekä heidän vanavedessään tulleita muita parempaa elämää etsineitä – kuin olohuoneen hyllyn koriste-esineitä eri jäsenmaihin siitä huolimatta, ettei kovinkaan moni matkaaja ollut lainkaan tyytyväinen esimerkiksi bulgarialaiseen elintasoon ja sosiaaliturvaan. Vastaavasti moni eurooppalainen maa kieltäytyy siitä, että EU alkaisi pakkosijoittaa heidän maaperälleen tulijoita.

Ruotsidemokraatit nousevat, Italiassa Liitto (ent. Pohjoinen liitto), Ranskassa Kansallinen liittouma. Valtavirtapäättäjien kuvakulmasta tuli taas sössittyä.

Energiakriisi

Merkel halusi yrittää tehdä Venäjästä demokraattisen maan käymällä energiakauppaa. Merkel ei tosin ymmärtänyt, että Venäjä on Venäjä.

Toki ennen Merkeliä Gerhard Schröder oli innokas Venäjä-fani. Merkelin aikakaudella Venäjä esimerkiksi miehitti laittomasti Krimin niemimaan. Sitä ennen jyrä kävi Tsetseniassa ja Georgiassa.

Merkeliä ei pienet laittomat miehitykset ja alueliitokset haitanneet, hän halusi lisätä eurooppalaisten riippuvuutta Venäjän energiasta. Turvalliset ja käyttökustannuksiltaan tehokkaat ydinvoimalat piti sulkea.

Tulipa sössittyä. Nyt sitten näemme, miten tässä käy.

Komissio ehdottaa sössivänsä

Euroopan komissio on oikeastaan järjestäin toteuttanut Eurooppaa vahingoittavaa politiikkaa samalla rohmuten yhä uusia valtapoliittisia alueita. Tässä mielessä EU:sta on tulossa yhtä vaarallinen diktatuuri kuin vaikka Venäjästä tai Pohjois-Koreasta.

En tiedä onko EU tarkoituksellisesti halunnut vahingoittaa Eurooppaa. Ehkä vahingoittaminen on tullut vain komission kyltymättömän vallanhalun sivutuotteena? Toisaalta olen nähnyt lukuisia sitaatteja siitä, miten EU:ta ”rakennetaan” kriisien kautta, joten voi olla niinkin, että kriisialttiutta pyritään pitämään mahdollisimman korkealla, jotta jäsenmaiden valtaoikeuksia voidaan murtaa pala kerrallaan?

Yhtä kaikki, komission ehdotukset energiakriisin ”ratkaisemiseksi” ovat luokattoman surkeita. Tosin yksi oikea toimenpide on listalla, mutta se ei ole jäsenmaissa saanut laajaa kannatusta. Se on sähkönkulutuksen leikkaukset.

Miksi energiakriisi muodostuu?

Energiakriisin oleellisin yksittäinen asia on, että energiaa ei välttämättä ole riittävästi talveksi. Suomeksi tämä tarkoittaa sähköpulaa.

Sähköpula johtaa puolestaan siihen, että hinnat nousevat. Jos kysyntää on tarjontaa enemmän niin joku jää ilman. Se on se viimeinen kilowatti, mikä lopulta määrää hinnan. Sen jälkeen myydään eioota.

Nyt menee hieman tekniseksi, pyydän sitä jo tässä vaiheessa anteeksi. Eurooppalainen sähkömarkkina toimii siten, että sillä on teoreettinen hintakatto. Jos kuitenkin jollain alueella sähkön hinta kipuaa riittävän ylös johdannaiskaupassa (futuuri, tehdään sopimus tulevaisuudessa myytävästä sähköstä tiettyyn hintaan) niin tämä katto nousee 1000 €/MWh eli 1€ / kWh. Tämä raja on rikkoontunut tänä vuonna kahdesti.

Keväällä katto nousi lukemaan 4000 €/MWh ja nyt 21.9. hintakatoksi tulee 5000 €/MWh (eli 5 €/kWh). Toisin sanoen hintakattona tuolloin parin tunnin sähkösaunasessiolle (tunti esilämmitykseen) olisi 5 kW:n kiukaalla 50€, joskaan eihän se kiuas ole koko kahta tuntia kuluttamassa sähköä. Laskelmat ovat suuntaa antavia ja antavat yleiskäsityksen siitä, missä nyt mennään.

Huomioitavaa tässä järjestelmässä on, ettei sille ole teoreettista ylärajaa, koska hintakatto voi nousta. Se, miksi järjestelmä tuntuu nyt näin pöhköltä on hälyyttää tilapäisistä tuotantopuutteista. Se ei siis oikein sovellu pitkäaikaiseen kriisiin.

Toinen keskeinen syy on johdannaiskaupan (futuurit) toimintaperiaate. Tällaisella tulevan sähkön hinnan arvailulle on myös se kaupan toinen osapuoli. Tällöin kauppaa tehdessä on syytä huomioida, että se hinta saattaa kavuta sinne kattoon asti – etenkin, kun on olemassa aivan varteenotettava huoli siitä, että se vihoviimeinenkin kilowatti tulee kaupattua. Tällöin futuurihinta ikään kuin itseprofetionallisesti kipuaa sinne kattoon. Ja taas se katto nousee, kuten on jo käynyt kahdesti aiemmin tänä vuonna.

Kolmas syy on EU:n EMIR-direktiivi, mikä määrää sähköjohdannaiskaupassa vaadittavan käteisvakuuksia. Vakuudet ovat suojaamassa yhtiöitä hinnan laskulta. Jos sähköä ajatellaan eräänlaisena osakekirjana niin sitä lainataan tällaisessa lyhyeksimyynnissä. Jos osakekurssi laskee niin ostamalla markkinoilta aidon osakekirjan lainatun tilalle saa voittoa. Jos osakekurssi nousee niin lainattu osakekirja pitää silloinkin ostaa lainaajalle, mutta silloin häviää. Periaatteessa samaa mekanismia sähköyhtiöt käyttävät. Ne ostavat tulevan sähkönsä tänään, mutta jos toimitushetkellä hinta on alhaisempi niin ne tekisivät tappioita. Suojaamalla he häviävät silti sähkön myyntihetkellä sähkökaupassa, mutta saavat tuloa johdannaisesta. Vastaavasti, jos sähkön hinta nousee toimitushetkellä niin tappiota tulee johdannaisesta, mutta voittoa paremmasta sähkön myyntihinnasta.

Jos johdannaishinta vain nousee rapsakkaasti niin johdannaiskaupan toinen puoli vaatii suojaukseen vakuuksia siitä, että sähköyhtiö voi toden teolla maksaa takaisin ”lainaamansa” sähkön. Siihen ne miljardit kuluvat.

Mitä komission tulisi tehdä?

Koska ongelmana on edelleen varteenotettava huoli siitä, että sähkö loppuu niin on tehtävä yksi asia: kulutettava sähköä säästeliäämmin.

Säästeliäämpi käyttö turvaa paremmin sen, että sähkö riittää – täksi talveksi. Silloin on luonnollisempaa olettaa, että markkinoilla ei heti hermoilla sähkön loppumista ja sitä kuuluisaa viimeisen kilowatin myyntihintaa.

Toiseksi, komission tulee asettaa sähkön hinnalle hintakatto. Ei siis vain Saksaa ajatellen maakaasulle hintakattoa. Edelleen, jos sähköstä tulee huokeampaa niin pidäkkeet sen säästeliäästä kulutuksesta katoavat.

Siksi on elintärkeää vaatia nämä molemmat asiat yhtäaikaisesti. Hintakatto tulee, jos te (jäsenmaat) sitoudutte käyttämään sähköä vähemmän. Jäsenmaiden tehtäväksi jää miettiä millä tavoin ne kulutustaan leikkaavat. On melko todennäköistä, että tällöin joudutaan turvautumaan poikkeusoloihin. Se on silti parempi ratkaisu kuin ottaa riski siitä, että väki kuolee pakkaseen.

Maakaasun hintakatot, windfall-verot sun muut eivät toimi yksinkertaisesti siitä syystä, ettei meistä kukaan osaa muuttua pienydinvoimalaksi. Sähköenergiaa ei voi loihtia. Jos siis keskitytään maakaasun hintaan, koska se on tällä haavaa kallein tuotantotapa – kiitos tässä ajassa toimimattoman päästökaupan – niin maakaasun sijaan paine iskee johonkin muuhun tuotantotapaan, koska edelleen taustalla kummittelee se vihoviimeisen kilowatin kaupantekohetki.

Mitä pitää sitten jatkossa tehdä? On melko todennäköistä, ettei energiavarat riitä ensi talven jälkeen millään sitä seuraavaan talveen, joten arvelisin sähkönsäännöstelyn tiukkenevan. Lisätuotantoa saattaa tulla, mutta samaan aikaan kaikki sähköistyy ja digitalisoituu. Sähköenergiaa tarvitaan entistä enemmän. Mutta tällaisia määriä lisätuotantoa ei noin vain saada. Nesteytettyä maakaasua voidaan ostaa kenties enemmän, mutta siellä on sitten vastassa muitakin halukkaita ostajia. Hinnannousuja on siis tiedossa.

Oikein leppoisaa viikonloppua teille kaikille ja kiitoksia mielenkiinnostanne.

+11
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen toiminut vuosia freelance-toimittajana Suomessa ja Kreikassa. Olen makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija 2/2022 -.

Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.

Sähköpostiosoitteeni nykyisin: kts. eduskunnan verkkosivuilta sähköpostiohjeet.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu