Koronasulkujen perustuslaittomuus, ja valmistautuminen tulevaan
Suomessa eletään poikkeusoloissa ja tilanne näyttäytyy monen kansalaisen silmin varmasti sekavalta. Viimeisen parin viikon aikana hallitus on tuonut esille sekä välttämättömät sulkutoimet ja liikkumisrajoitukset vakavan tautitilanteen vuoksi – kuin myös rajoitusten mahdollisen purkamisen tartuntamäärien yhä enemmän hellittäessä. Tilanne ei voisi olla sekavampi.
Perustellusti voidaan kysyä, miten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) epäonnistui ennusteessaan niin pahasti, että kuntavaalitkin siirrettiin?
Tässä blogikirjoituksessa on tarkoitus yhdistää eri alan asiantuntijoiden sekä kansalaisen näkemys nykytilanteesta. Tavoitteena on, että lukija saisi selkeämmän käsityksen nykytilanteesta sen oikeudellisesta, lääketieteellisestä ja taloudellisesta näkökulmasta ja saisi ihmiset myös ajattelemaan sitä, mitä yhteiskunnassamme tällä hetkellä tapahtuu ja mihin me oikein haluamme mennä.
Oikeudellinen näkökulma
Suomen perustuslaki on kaikkien meidän suomalaisten turva. Se on lainsäädännön huipulla omana erillisenä lakinaan, jonka alaisuuteen kaikki muu lainsäädäntö jää.
Näin on siksi, että se suojelisi meitä siltä, ettei kukaan pääsisi missään tilanteessa viemään pois perusoikeuksiamme, kuten liikkumisen vapautta, elinkeinonvapautta ja etnisen taikka lääketieteellisin perustein tapahtuvan syrjinnän kieltoa. Perustuslaki on luotu suojelemaan meitä sellaisenkin mahdollisen uhan varalta, jos jokin taho – esimerkiksi hallitus – pyrkisi tekemään vallankaappauksen kansalta. Siksi sen tulee aina säilyä koskemattomana. Kansalla onkin syytä huoleen, jos hallitus pyrkii ottamaan perustuslaillisia oikeuksia pois, kertomatta riittäviä perusteita.
Perustuslakiin ja kansalaisten perusoikeuksiin kajoaminen on niin äärimmäinen teko, että se vaatisi erittäin painavat perusteet. Tämä tarkoittaisi aivan äärimmäistä hätätilannetta. Onko koronavirus todella riittävä syy siihen, että se oikeuttaa kajoamaan perustuslaillisiin oikeuksiimme? Perusteluksi ei riitä pelkästään sen kertominen, että kyseessä on vakava tauti. Sen sijaan tulisi tuoda julki se todellinen kriisin määritelmä, mittari ja tehdyt mittaukset, jotka tämän osoittavat toteen.
Pandemian vakavuusastetta arvioitaessa tulisi ennen kaikkea katsoa sairastuvuutta, tehohoitoja ja kuolemantapauksia, eikä testipositiivisia. Miksi näin ei ole kuitenkaan koronaviruksen kohdalla toimittu? Voiko oireettomat ihmiset olla osana kriisin määrittämistä? Ja voiko tämän perusteella tehty tilannearvio, päätökset ja toimenpiteet ylipäänsä olla oikeat?
Tämän lisäksi tarvitaan selvitys siitä, millä perusteilla on päädytty käyttämään juuri niitä keinoja mitä nyt on käytetty, kuinka niiden odotetaan toimivan ja mihin tämä käsitys perustuu? Entä onko rajoitukset kohdistuneet oikein? Kuntosalien, ravintoloiden ja yleisötapahtumien rajoitukset ovat kohdistuneet vain hyvin rajalliseen joukkoon ja ovat olleet/tulevat olemaan pitkäaikaisia.
Epäselvyyttä on tuonut myös se, että vastuuta ja päätösvaltaa on jaettu hallituksen ja aluehallintoviraston, AVI:n kesken. Esimerkiksi kuntosalien sulkemisesta suosituksen antoi hallitus, mutta AVI määräsi sulkemisen. Miksi näin?
Voiko yksittäisellä AVI:n virkamiehellä olla ylipäänsä valtaa tehdä tällaisia päätöksiä koskien kansalaisten perusoikeuksia? Entä missä nämä päätökset on luettavissa, mihin päätökset perustuvat ja mihin päätöksistä voi valittaa? Vai voiko päätöksistä edes valittaa? Vastaus tulisi saada myös siihen kysymykseen, millä kriteereillä kaikki rajoitukset tultaisiin joskus purkamaan?
Tämän kaiken tulisi olla kansalla tiedossa jo ennen kuin rajoitustoimenpiteisiin ryhdytään. Näin aina jatkossakin säilyy oikeusvarmuus siitä, millaisia toimia voidaan erinäisten kriisien ja uhkakuvien varjolla odottaa.
Demokratiassa on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki päätöksenteko on aina täysin avointa ja läpinäkyvää. Kriisitilanteessa tämän merkitys vain entisestään korostuu. Ilman tätä avoimuutta ja koko kriisinhallinnan ollessa muutenkin näin epäselvää ja poukkoilevaa, ei se ole omiaan herättämään kansan luottamusta ja siten myöskään halua noudattaa annettuja suosituksia.
Lääketieteellinen näkökulma
Viime vuonna Suomessa kuoli koronaan alle 600 ihmistä. Kuolleiden keski-ikä oli 84 vuotta, joka on jopa kaksi vuotta keskimääräistä elinikää korkeampi. Yli 90 %:lla kuolleista oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus, kokonaiskuolleisuus ei ole Suomessa noussut lainkaan, alle työikäisten kuolemat ovat erittäin harvinaisia ja yhtään alle 20-vuotiasta ei ole kuollut koronavirusinfektioon. Esimerkiksi vuonna 2019 kuoli 148 ihmistä joka päivä ja pelkästään oman käden kautta kuoli 746 henkilöä. Suurin yksittäinen kuolinsyy oli sydän- ja verisuonisairaudet, jonka seurauksena kuoli 18 267 ihmistä.
Poikkeustilan julistamista ja rajoitustoimenpiteitä on perusteltu meille lähinnä sairaaloidemme hoitokapasiteetin vaarantumisella. Tätä kirjoittaessa 13.4., tehohoidossa oli koko Suomessa 38 koronapositiivista potilasta. Tehohoitopaikkoja on yhteensä noin 300 ja tarvittaessa tätä määrää pystytään kasvattamaan jopa 667 potilaspaikkaan. Suurimman kuormitushuipun aikaan vuosi sitten keväällä tehohoitoa tarvitsi 83 potilasta. Me emme ole siis tällä hetkellä lähelläkään kantokyvyn ylärajaa, emmekä ole siellä missään vaiheessa olleet.
Kokonaan eri kysymys on, miksi hallitus ei ole tehnyt elettäkään sairaaloidemme kantokyvyn kasvattamiseksi viime keväästä. On päivänselvää, että esimerkiksi tehohoitajien ja tehohoitopaikkojen lisäämisen taloudelliset kustannukset ovat yhteiskunnalle paljon pienemmät kuin baarien, ravintoloiden ja muihin pien- ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvat sulut ja rajoitukset.
Tilannetta tarkastellessa on hankala ymmärtää, miksi media uutisoi jokaisesta tartunnasta ja kuolemantapauksesta lietsoen kansassa pelkoa. On selvää, että pelon lisääntyminen aiheuttaa vain lisää vahinkoa. Se on muun muassa vähentänyt ihmisten lääkäripalveluiden käyttöä monissa muissakin sairauksissa, koska ihmiset eivät ole enää uskaltautuneet mennä hoitoon. Sen lisäksi myös sulkutoimet ovat vaikuttaneet siihen, että hoitoon pääsy on vaikeutunut, esim. syöpähoidon osalta. Tämäkään ei ole perustunut todelliseen sairaaloiden kuormittuneisuuteen, vaan ainoastaan poliittisiin päätöksiin ja pelotteluun.
Tällä hetkellä tilanne on menossa koko ajan parempaan suuntaan. Uusien koronavirustapausten määrä väheni jo ennen pääsiäistä ja laskusuunta jatkuu edelleen. Epidemia on selkeästi hidastumisvaiheessa (ks. kuvio). Tehohoitopotilaiden määrä on pienentynyt viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana ja myös muu koronavirukseen liittyvän sairaalahoidon tarve on selvästi vähentynyt.
On selvää, että sulku- ja rajoitustoimia ei ole enää tarpeellista pitää voimassa. Nämä toimet ovat tarkoitettu käyttöön vain äärimmäisessä hätätilanteessa, eikä niitä tule ylläpitää hetkeäkään vain varmuuden vuoksi.
Taloudellinen näkökulma
Taloutta ajatellessa tulee muistaa etenkin yksi asia, joka nykytilanteessa monelta helposti unohtuu. Aina kun päätetään ja ylläpidetään rajoitus- ja sulkutoimia, niin vastakkain ei ole ainoastaan raha ja ihmishenki – vaan ihmishenki ja ihmishenki. Yksinkertaisesti sanottuna talous on yhtä kuin ihmiset.
Sulkutoimien isku talouteen on jo nyt ollut musertava. On olemassa suuri uhka, että sulkutoimet tulisivat jatkuessaan suistamaan Suomen lamaan ja aiheuttamaan massiivisen konkurssiaallon sekä suurtyöttömyyden. Tämä aiheuttaisi suunnattomasti inhimillistä kärsimystä sekä ihmishenkien menetyksiä.
Esimerkiksi Suomen 1990-luvun alun laman talousisku oli musertava. Osakemarkkinat laskivat yli 70 prosenttia ja asuntojen hinnat yli 50 prosenttia. Bruttokansantuote laski yli 14 prosenttia ja työttömyys nousi lähes 20 prosenttiin. Yrityskonkurssit kolminkertaistuivat.
Mitä kävisi, jos PK-sektori kaatuisi, ja vaikka noin 20 – 30 % PK -sektorin yrityksistä ajautuisin konkurssiin koronasulkujen seurauksena?
PK-sektori työllistää Suomessa noin 70 % työvoimastamme, mikä tarkoittaa, että PK-sektorin romahdus johtaisi arviolta työttömyyden kasvuun ainakin 500 000 hengellä. Toisin sanoen, puoli miljoonaan suomalaista menettäisi työpaikkansa.
Työttömyyden on havaittu aiheuttavan mielenterveysongelmia. Jo pelkän työttömyyden uhan on havaittu lisäävän ahdistuneisuutta, unihäiriöitä ja masennusta. Nuorisotyöttömyyden on havaittu lisäävän nuorten psyykkistä ja fyysistä oireilua sekä alkoholin ja huumeiden käyttöä.
Työttömyyden ja sen uhan on myös havaittu lisäävän selvästi itsemurhan riskiä jopa 20-30 prosentilla. Mitä pahempi työttömyys, sen suuremmaksi riskin on myös havaittu kasvavan. On arvioitu, että Suomen 1990-luvun laman seurauksena jopa 14500 yrittäjää teki itsemurhan. Vaikka arvio olisikin yläkanttiin, itsemurhia tehtiin 1990-luvun laman alkaessa ennätysmäärä.
Johtopäätökset
Suomi ei voi seurata sulku- ja rajoitustoimissa pelkästään muita maita, koska meillä on oma lainsäädäntömme sekä perustuslakimme, joita meidän on joka tilanteessa noudatettava ja joka takaa perusoikeutemme. Mutta onko perustuslakimme enää voimassa? Koska miten muuten on mahdollista, että meidän perustuslailliset oikeutemme ovat muuttuneet, vaikka perustuslakimme ei ole muuttunut?
Perustuslaillisiin oikeuksiin kajoaminen vaatisi todella äärimmäisen hätätilanteen, jossa aivan kaikki muut keinot olisi otettu ensin käyttöön. Onko nykytilanne sellainen, että se oikeuttaa tähän? Ja onko kaikki mahdolliset muut keinot käytetty, ennen kuin perusoikeuksiin on puututtu?
Tarkoittaako hoitokapasiteetin vaarantuminen sitä, että kaikille ei riittäisi tehohoitopaikat? Kuinka moni siis uhkaa jäädä ilman tehohoitopaikkaa ja mihin tämä laskelma perustuu? Jos hoitokapasiteetin turvaaminen on näistä tehohoitopaikoista kiinni, niin ensin tulisi kasvattaa tehohoitopaikkojen määrää. Sen lisäksi tulisi käyttää kaikki muutkin käytettävissä olevat keinot, kuten esim. muuttaa rajapolitiikkaa. Ilman, että kaikki mahdolliset keinot on käytetty ensin, ei ole mitään oikeutta kajota perustuslakiin.
Odotammekin, että hallitus alkaa välittömästi valmistella sairaalahoidon ja erityisesti tehohoidon kapasiteetin lisäystä niin, että maamme ei enää ikinä joudu edes miettimään taloussulkuja. Tämä hallitukseltamme unohtui viime keväänä ja sitä, tahallista tai tahatonta, virhettä ei saa toistaa.
Kansan ei tule koskaan hyväksyä perusoikeuksiensa riistämistä ilman riittäviä perusteita, sillä ilman sitä tehdyt päätökset ovat mielivaltaisia. Nyt on siis aika saada kaikki tieto päätösten takaa esiin julkisella selvityksellä. Tämän perusteella tulee sitten uudelleen arvioida, onko nyt tehty tilannearvio ja päätökset olleet oikeat. Entä kuka näistä perustuslain vastaisista päätöksistä, niiden toteuttamisesta ja seurauksista vastaa?
Tämän lisäksi jokaisen on nyt syytä pysähtyä miettimään, ketä nämä sulku- ja rajoitustoimet suojelevat? Eivät selvästikään yhteiskuntaamme, perustuslakiamme, talouttamme ja eivätkä siten myöskään kansaamme ja yksittäisiä kansalaisia. Tämä on täysin kestämätön tie, jolle emme yksinkertaisesti voi enää tämän jälkeen astua. Tosiasia on, että keskuudessamme tulee aina jatkossakin olemaan vastaavia kulkutauteja, eivätkä rokotukset tule koskaan pysymään virusmuunnosten ja uusien virusten mukana. Tämä meidän on vain hyväksyttävä ja sen kanssa on elettävä.
Siksi nyt tulisi keskittyä suojelemaan sitä kaikkea hyvää, mitä meillä on ja mikä ennen kaikkea suojelee meitä ja elämäämme. Hyvinvointivaltiomme ja perustuslakimme.
Suvi Ahonen, sairaanhoitaja
Tuomas Malinen, taloustieteen dosentti
Ville-Veikko Elomaa, kirurgian erikoislääkäri
Perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunut lakiasiantoimisto
Miten kristilliset arvot omaava henkilö voi haluta vanhusten ja veteraanien tappamista sairauteen, jotta yritykset voisivat hyvin? Yksikin veteraani, joka kuolemansa uhalla puolusti maataan on tärkeämpi -kuin tämän blogin kirjoittajien tarve horjuttaa yhteiskuntaa kriisin hetkellä.
Ilmoita asiaton viesti
Et siis lukenut blogia ollenkaan? Kysehän on siitä, että veteraanit nimenomaan puolustivat vapaata maata. Ja perustuslakiamme, joka sen vapauden takaa. Ja: talous on elintärkeä asia. Jos talous romahtaa, se tietää valtavasti lisää kärsimystä ja kuolemaa. Korona sen sijaan ei ole tuonut Suomeen yhtään lisää kuolemaa. Mitä tämä puhe vanhusten tappamisesta oikein on? Vanhukset eivät ole muutenkaan olleet vaatimassa näitä järjettömiä rajoituksia, päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Autot tappavat enemmän ihmisiä, eikä niitäkään ole kielletty. Hallitus kannattajineen hurskastelee kuolleilla.
Ilmoita asiaton viesti
Portugalissa ei ole esimerkiksi kauppoihin mitään asiaa ilman maskia. Vähänkin isommissa kaupoissa on vartija ovella. Lissabonissa asuva kaveri käyttää välillä liikkumiseen Uberia ja siinä on sama: jo sovelluksessa matkaa tilatessa pitää sitoutua käyttämään maskia, ja sama koskee luonnollisesti myös kuskia. Suomessa rehottava ”henkilökohtaisten vapauksien! (yleisen piittaamattomuuden, suom. huom.) eetos ottaa aivoon todella pahasti. Kuinka ollakaan Portugalissa on Islannin ohella Euroopan paras koronatilanne tällä hetkellä, vaikka se vielä viime vuonna oli ihan hirveä. Ja me suomalaiset naureskelemme epäkäytännöllisille portugalilaisille ja rutisemme ”sääntö-Suomesta”…
Ilmoita asiaton viesti
Blogi on oikeassa siinä, että informaatiota ja hyviä perusteluja on sulkutoimille saatu liian vähän. Toimet ovat olleet osin vääriä, parempia, vähemmän haitallisia, olisi ollut.
Blogi ei kuitenkaan pysty perustelemaan sitä, etteikö tauti olisi vaarallinen. Kuolleisuus yms luvut ovat kuitenkin melko siedettävät, siis eivät katastrofaaliset, juuri siksi, että sulkutoimia on tehty.
Pitäisi tarkastella mikä kuolleisuus olisi ollut ilman sulkutoimia. Ruotsin tilanteesta saa osviittaa kevyempien toimien vaikutuksesta. Mallinnus kertoo myös karua kieltä vaikka mallit ovat aina puutteellisia. Ilman sulkutoimia tilanne olisi ilmeisesti katastrofaalinen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo kysymys kuolleisuusmääristä ilman rajoituksia on jollakin tarkkuudella ratkaistavissa simuloimalla ja käyttäen dataa niiltä ajoilta, jolloin tauti vielä levisi paikoissa, joissa rajoituksia ei ollut. Tällaisen simulaation ongelma on, että tautivaiheen alku on erilainen kuin keskiväli. Aluksi kaikkein heikoimman vastustuskyvyn ja suurimman sosiaalisen kytkettyyden omaavat ihmiset kaatuvat. Tästä datasta on vaikea saada kuvaa, miten tauti leviäisi hieman ennen saturoitumista.
Olemme ehkä vain lykänneet kuolemia myöhemmäksi (tämähän alunperin oli tarkoituskin – säännellä sairaanhoidon kuormitusta). Tämä lykkäämisidea on sinällään hiukan outo, koska on mahdollista rokotuksista huolimatta ajautua yli yhteiskunnan resurssien, jos ei tällä kerralla, niin seuraavan pandemian tullen.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt meillä on tarpeeksi tietoa taudin leviämisestä, joten se on helppo lisätä malleihin.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaukseni on kahtainen:
-nyt on enemmän dataa tosiaan, mutta vastaaminen alkaa olla myöhäistä
-vastaaminen on edelleen täysin tutkimuskysymys eli edellyttää vuoden tai pari tieteellistä työtä. Sitä kyllä tehdään (esim. Kiinassa on tutkimusta perustuen mobiilidataan ja ns. ”familiar stranger” -konseptiin perustuen), mutta juuri nyt ei pystytä vielä vastaamaan (tuolla tavalla, joka alustaisi yhteiskunnallisia päätöksiä mielekkäällä tavalla). Lisäksi viruksen mahdollinen muuntuminen on asia, joka on pakko sovittaa malleihin (tulevaisuuden pandemiatapauksissa) mutumuuttujilla.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti antaa ymmärtää, ettei tauti ole vaarallinen ja ettei sulkutoimia tarvita mutta ei esitä mitään laskelmia tai edes jollain tavalla perustele tai arvioi kuolemia ilman sulkutoimia.
Täydellisiä malleja ei olekaan vaan ne ovat aina enemmän tai vähemmän puutteellisia kuvatessaan todellisuutta. Silti nykymalleilla ja datalla tehty nopea laskelma on paras mahdollinen info asiasta ja päätös sulkutoimista on silloin tähän perustuttava. Muu on haihattelua.
THL on laskenut ja todennut taudin olevan vaarallinen. Jos joku muuta väittää, pitäisi laskea paremmin tai sitten olla vähättelemättä tautia.
Ilmoita asiaton viesti
Joku muu väittää muuta ja on laskemassa asiaa. Ajallaan sitten pässit kuohitaan ja juustot kuivataan, mutta siihen voi mennä vuosikin vielä. THL eteni lähinnä ulkomaiden suosituksilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole esitetty tietoon perustuvia arvioita rajoitustoimien vaikutuksesta, ainoastaan epämääräisiä mielipiteitä. Esimerkiksi THL itse korostaa, että se vain tekee ”skenaarioita”, käytännössä sijoittaa lukuja kaavoihin, joista ei tiedetä, miten ne vastaavat todellisuutta.
Useimmat arvailut vaikutuksista perustuvat maiden välisiin vertailuihin. Niissä ei juurikaan oteta huomioon maiden eroja, ainoastaan eri maissa tehtyjen toimenpiteiden erot, ja nekin epätarkasti. Siitä, että joissakin maissa on tiukat rajoitustoimet ja paha tautitilanne, ei varsinaisesti voi tehdä päätelmiä toimien tehosta.
Todennäköisesti valtaosa kaikista rajoituksista ja suosituksista on ollut jokseenkin tehottomia, osa jopa haitallisia. Lisäksi emme tiedä, miten rajoitusten (pakon) vaikutukset ovat eronneet niistä vaikutuksista, joita asiantuntijoiden selvillä suosituksilla olisi ollut. Nyt on ollut suosittajaa joka lähtöön ja kummallisuuksia. Käsien pesun, käsidesin ja ns. maskien vaikutuksista on esitetty paljon spekulaatioita, vähän jos lainkaan faktoja. Niistä onkin muodostunut suuressa määrin rituaali, jolla ihmiset kovasti yrittävät ”tehdä jotain”, eräänlainen sijaistoiminto.
Jos Suomessa olisi entisaikojen Lääkintöhallitus, jonka lääkärikollegio esittäisi kansalle selviä suosituksia. valtaosa kansasta noudattaisi niitä, ja muut sitten ehkä levittäisivät tautia toisilleen. Mutta nyt saman laitoksen sisältäkin (kuten THL:stä) tulee milloin mitäkin ja eri laitoksilta vielä kirjavampaa, eikä poliitikkojen sotkeutuminen asiaan todellakaan paranna mitään. Jos tämän päälle olisi tartuntatautilain karanteeniin ja eristykseen määräämiset, joita oikeasti valvottaisiin, olisi tilanne paljon parempi kuin se on ollut, ilman tuhoisia seurauksia taloudelle, terveydenhuollolle ym.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa siinä, että parempaa mallinnusta ja riittävin resurssein toimiva vaikka lääkintöhallitus tarvittaisiin.
Mutta väite että lähes kaikki rajoitukset olisivat tehottomia on typerä. Sen tueksi ei ole mitään, ei läheskään sitäkään näyttöä millä rajoituksia voi puolustaa. Thl voisi toimia paremmin mutta heidän skenariot ja muiden maiden tutkijoiden työ yhteenlyötynä osoittaa, että niillä on vaikutusta. Älä mene halpaan.
Tieto on aina enemmän tai vähemmän epävarmaa mutta parempi toimia käytettävissä olevan tiedon perusteella kuin uskoa perustelemattomaan huuhaahan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on syytä olla erityisesti huolissaan siitä, että perustuslain rajoja koetellaan jatkuvasti. Perustuslain tulisi olla koskematon ja muuttumaton nimenomaisesti siksi, että se on perustuslaki.
Edellinen perustuslain uudistus meni täysin metsään ja on hyvänä esimerkkinä siitä, että perustuslakia ei tulisi räätälöidä ensinkään, koska sellainen voi vaarantaa koko kansakunnan turvallisuuden.
Perustuslaissa on kaatopykälä, joka antaa hallitukselle tilapäisesti mahdollisuuden rajoittaa kansalaisvapauksia, mutta jokainen lakia tunteva tietää, että rajoituksien syynä on painotettu sotatilannetta.
Lainaus perustuslaista
”poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien”
Laissa puhutaan kansakunnasta, ei yksittäisistä tai ryhmästä kansalaisia.
Voidaankin kysyä, onko korona kansakuntaa vai tiettyä kansanryhmää uhkaava vaaratekijä.
Perustuslain tulkitseminen on aina vaarallista. Sehän on nähty mm. perustuslain uudistamisen jälkeen, jolloin ainoastaan Suomen kansalaisia koskenut perustuslaki ulotettiin tulkinnalla koskemaan kaiken maailman kansalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Uutissa juuri kerrottiin juuri Portugalin saaneen painettua ilmaantuvuuden 900:sta 30:n neljän viikon sululla.
Ilmoita asiaton viesti
Portugali painoi myös ”ilmaantuvuuden” alas ensimmäisessä ”aallossa” keväällä 2020 ja samoin Kreikka erittäin tiukoilla rajoitustoimilla, mutta sekä näissä että muissakin vastaavissa tapauksissa on nähtävissä toisen tai kolmannen ”aallon” voimmakkaampi tulemus kuin raskaammin ensimmäisessä ”aallossa” koettelluissa maissa. Nyt näyttää että useissa maissa on luvut ”painautuneet” alas (vaikka rokotusaste alle 10% 1. piikki) ja rajoitustoimet samat kuin aikaisemmin eli vaikuttaneeko muutkin tekijät!
Ilmoita asiaton viesti
Brasiliassa on Koronan suhteen menty talouden ehdoilla. Viime päivinä maassa on ollut 4 000 koronaan kuollutta päivässä.
Suomessa on toimittu toisin ja kuten blogisti toteaa, tällä hetkellä mennään koko ajan parempaan suuntaan. Väärin sammutettu.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tuo oikein toiminut taloudenkaan suhteen. Brasilian bkt putosi 4,1% viime vuonna eli suurin piirtein saman verran kuin Suomen. Näin siitä huolimatta, että Brasilia käytti 11% bkt:sta elvytykseen.
https://www.worldbank.org/en/country/brazil/overview
Ilmoita asiaton viesti
Tuollaiset loogisesti perustellut faktat pilaavat hyvän hysterian. Nyt ei ole aika käyttää tervettä järkeä nyt ollaan massapsykoosissa.
En ole ehtinyt vielä lukea kommentteja mutta jotenkin veikkaan että siellä kerrotaan kuinka hirveä ja itsekäs olet kun murhaat ihmisiä ”vähättelemällä” ihmiskunnan historian pahinta ylireagointia. Tälläinen on oikeasti ennennäkemätöntä että tälläiseen ollaan saatu niin suuri enemmistö mukaan. Kertoo kyllä ihan ylipäätään siitä mihin ihmiskunta on menossa…
Ilmoita asiaton viesti
Tuollainen ehdollinen vapaus (joku virkamies päättelee, milloin yhteiskunta pannaan kiinni ja kansalaisoikeuksia otetaan pois) on tosiaan hiukan vaarallinen käsite. Homma ajautuu helposti siihen, että kriiseistä tulee keinotekoisia, ja vahva mediatykitys hoitaa loput.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikesta siitä tiedosta jota tästä tartuntataudista on vuoden aikana kertynyt ei olla opittu mitään. Ei ainakaan viranomaistoiminnan osalta ole rajoitusten osalta painettu mitään jarrua. On jopa innostuttu niin, että pikkulapsetkin maskitetaan vaikka kevät auringon UV säteily kohta lopettaa virusten tarttumisen.
Nyt on käynnissä oikein rajoitustoimintojen kilpajuoksu, kun leviämiset ja kiihtymiset tahtovat kohta loppua ihan itsestään.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä, kuten monissa muissa koronaa vähättelevissä kirjoituksissa ei oikein hahmoteta rajoitusten ja tartuntamäärien kehityksen välistä yhteyttä. Ajatus tuntuu olevan, että sulkutoimet voidaan purkaa, kun ilmaantuvuus on riittävän pieni. Koska rajoitusten purku johtaa ilmaantuvuuden kasvuun, tämänlainen reaktiivinen strategia johtaa tartuntamäärien sahaamiseen ja jatkuvaan kovempien ja kevyempien rajoitusten vuorotteluun, jota sitten vuorostaan kritisoitaisiin.
Myöskin hoitokapasiteetti rajoitusten säätämisen mittarina on hankala, koska tartuntamäärien kasvu on eksponentiaalista. Tartuntamääriä tulee ennakoida ja tehdä päätöksiä ennusteiden perusteella, reilusti ennen kuin ollaan kapasiteetin rajoilla.
Lisäksi ajatus, että päätöksiä tehtäisiin jotenkin median välityksellä on kummallinen.
Ilmoita asiaton viesti
Q-Ahonen kirjoittaa käytännössä saman blogin kerta toisensa jälkeen vetoamalla perustuslain vastaisuuteen.
Lienee turha kirjoittaa taas uudelleen, että perustuslaki nimenomaan sallii rajoitukset poikkeusoloissa.
Ilmoita asiaton viesti
Haluan ainoastaan kommentoida näitä eri maiden kuolleisuuslukuja. Ensimmäiseksi voisi tarkistaa eri maiden väestöpyramideja. Niistä saa aika hyvän yleiskuvan siitä, missä maassa kuolleisuus tulee nousemaan esimerkiksi vaikka seuraavassa epidemiassa. Italiassa muistaakseni oli, olisiko vieläkin, Euroopan vanhin väestö.
Ilmoita asiaton viesti