Suomen D-vitamiinipolitiikka on onnistunut

Viimeisimmät tiedot Finravinto -tutkimuksesta talvelta 2017 osoittavat, että miehistä 71 %:lla ja naisista 82 %:lla D-vitamiinitilannetta kuvaavat seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuudet(25(OH)D) olivat riittävät eli vähintään 50 nmol/l ja ainoastaan 5 % miehistä ja 2 % naisista kärsi D-vitamiinin puutteesta (Raulio ym. 2020). Kun lasketaan saanti sekä ruoasta että ravintolisistä ja otetaan menetelmällinen aliraportointi huomioon, vain 5 %:lla miehistä ja naisista D-vitamiinin saanti jäi alle keskimääräisen tarpeen (7,5 ug/vrk) (Valsta ym. 2018, sivut 136-137). D-vitamiinin saannin keskiarvo oli miehillä 22 μg/vrk ja naisilla 25 μg/vrk saantisuosituksen ollessa 10 µg/vrk tälle ikäryhmälle.  Suomen D-vitamiinipolitiikkaa voi siten pitää kansainvälisesti onnistuneena.

2000 luvun alussa useissa väestöryhmissä havaittiin matalia D-vitamiinin saanteja ja 25(OH)D-pitoisuuksia. Vuonna 2003 valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) päätyi tieteellisen riskinarvioinnin seurauksena suosittelemaan nestemäisten maitojen ja rasvalevitteiden D-vitaminointia. Suositus D-vitamiinin määrästä kaksinkertaistettiin vuonna 2010, ja 2011 annettiin lisäksi D-vitamiinivalmisteiden käytöstä suositukset eri väestöryhmille. Näiden toimenpiteiden tulokset näkyvät vuosina 2007, 2012 ja 2017 tehdyissä Finravinto -tutkimuksissa sekä Finterveys 2000/2011-seurantatutkimuksessa D-vitamiinin saannin lisääntymisenä sekä ruuista että ravintolisistä ja myös 25(OH)D-pitoisuuksien huomattavana nousuna (Raulio ym. 2018, Raulio ym. 2020, Jääskeläinen ym. 2017).

Kansanterveydellisesti on oikeudenmukaista, että ravintoaineita ei tarvitse ottaa ravintolisänä. Tämän takia Suomessa ja maailmalla täydennetään elintarvikkeita, jotta kaikki saisivat helposti ja ilman lisäkustannuksia riittävästi tiettyä ravintoainetta.  D-vitamiinilla halutaan täydentää ruokia, joita käytetään yleisesti ja usein ja jotka ovat ravitsemuksellisesti tärkeitä. Näin päädyttiin maitoihin ja rasvalevitteisiin, tieteellisen riskinarvioinnin jälkeen. Myös esim. kasvijuomat kuuluvat tähän joukkoon. Toisaalta ymmärretään, että kaikki eivät välttämättä käytä näitä elintarvikkeita tai D-vitamiinin luontaista lähdettä kalaa. Tämän takia suosituksissa suositellaan myös D-vitamiinilisän käyttöä riittävän saannin turvaamiseksi. Tälle ryhmälle suositellaan ravintolisän käyttöä, 10 µg/vrk, loka-maaliskuussa. Ravintolisän käyttöä, ryhmästä riippuen 7,5- 20 µg/vrk, suositellaan ympäri vuoden lapsille, nuorille, odottaville ja imettäville naisille sekä 75 vuotta täyttäneille. Tämän lisäksi tavoiteltavan seerumipitoisuuden saavuttamiseksi hyvin vähän ulkona oleskeleville, peitetysti pukeutuville ja tummaihoisille suositellaan D-vitamiinilisää, 20 µg/vrk, ympäri vuoden. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/erityisohjeet-ja-rajoitukset/

Ravintolisien määrät perustuvat tieteellisiin tarvearvioihin (pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2012, https://www.norden.org/fi/node/7832) ja tarkkoihin saantilaskelmiin, jotta vältetään liiallisen saannin riskit. D-vitamiinilla, kuten muillakin välttämättömillä ravintoaineilla, sekä puute että liiallinen saanti on haitallista. D-vitamiinilla välissä oleva optimaalisen saannin alue on suhteellisen kapea.

Useat kansalliset ravitsemus- ja terveysasiantuntijatahot esim. Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Suomessa ovat nykyisessä COVID-19-pandemia tilanteessa antaneet kannanottoja liittyen D-vitamiinin saantiin ja merkitykseen pandemian ehkäisyssä tai hoidossa ja yksimielisesti todenneet, että D-vitamiinin yhteyksistä COVID-19-taudin kehittymiseen tai etenemiseen ei ole vakuuttavaa näyttöä, mutta että uusia tutkimustuloksia tulee seurata tiiviisti. Voimassa olevien D-vitamiinisuositusten noudattamisen tärkeyttä korostetaan. Esim. NICE (the National Institute for Health and Care Exellence) toteaa, että tarvitaan korkealaatuisia satunnaistettuja kokeita arvioimaan D-vitamiinin vaikutusta COVID-19 -taudin ehkäisyssä ja hoidossa. On tuloksia D-vitamiinin puutteen yhteydestä vakavampaan tautiin, mutta myös taudin aiheuttama tulehdustila voi laskea D-vitamiinipitoisuutta. Nykyisen tutkimusnäytön ongelmia ovat pääosin retrospektiivisten eli takautuvien yhteyksien tutkiminen, epätarkat D-vitamiinimittarit, huono yleistettävyys ja matala näytön taso. (https://www.nice.org.uk/guidance/ng187/resources/covid19-rapid-guideline-vitamin-d-pdf-66142026720709)

Pasi Malmi viittasi blogikirjoituksessaan yksittäisten brittitutkijoiden pohdintaan ja suositukseen (Griffin ym. 2020). Tätä seuranneet brittien kansallisten NICE, PHE (Public Health England) ja SACN (the Scientific Advisory Committee on Nutrition) asiantuntijatahojen tiukasti tieteelliseen näyttöön perustuvat kannanotot ja julkaisut hän kuitenkin sivuutti (https://www.nutraingredients.com/Article/2020/12/17/UK-bodies-Use-vitamin-D-for-winter-but-not-for-coronavirus, https://www.nice.org.uk/guidance/ng187/chapter/Recommendations). Tutkimusperustaisista tiedeyhteisön laajasti hyväksymistä suosituksista poikkeamista ei voida suositella kuin terveydenhuollon ammattilaisen yksilöllisen arvion perusteella.

Ruokavirasto, VRN ja THL edistävät väestön terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvan tutkimustiedon avulla. VRN:n toiminnasta todettakoon, että se on itsenäinen tieteellinen asiantuntijaelin, jonka tehtävät on määritelty elintarvikelaissa. Jäsenet neuvottelukuntaan nimetään asiantuntijuuden perusteella. Ruokavirastossa on neuvottelukunnan pääsihteeri, ja puheenjohtajuus on nykyisin THL:ssä.  VRN:n ravintoaineiden saantisuositukset perustuvat yhteispohjoismaiseen tieteellisen näytön arviointiin ja työskentelyn avoimuuteen. Ruokavirasto julkaisee verkkosivuillaan VRN:n työn tulokset ja suositukset sellaisenaan eikä itse ota niihin erikseen kantaa. Ruokaviraston päätehtävänä on huolehtia elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, että kuluttajaa ei johdeta harhaan elintarvikkeiden markkinoinnissa. Omiin tehtäviinsä liittyen virasto tarjoaa kuluttajille tutkittua ja puolueetonta tietoa turvallisten ja terveellisten valintojen tueksi. THL tekee väestön ravitsemusseurantaa, vastaa kansallisesta elintarvikkeiden koostumustietokannasta, osallistuu ravitsemuspolitiikan tekemiseen, tutkii ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä ja edistää väestön ravitsemusta.

Pandemian jatkuessa on tärkeää, että suosituksia noudatetaan mahdollisimman laajasti väestössä, koska D-vitamiinin saantisuosituksilla ehkäistään nimenomaan vitamiinin puutostilan esiintymistä väestössä – ja siten mahdollisesti vaikeaan COVID-19-infektioon sairastumista. Suosituksia selvästi suurempien D-vitamiiniannosten mahdollisista hyödyllisistä vaikutuksista ei ole näyttöä. (Virtanen ja Tervahauta, 2020).

Kirjallisuus:

Griffin G, Hewison M, Hopkin J, ym. Vitamin D and COVID-19: evidence and recommendations for supplementation. R. Soc. Open Sci. 2020;7:201912. https://doi.org/10.1098/rsos.201912

Raulio S, Erlund I, Männistö S, Sarlio-Lähteenkorva S, Sundvall J, Tapanainen H, Vartiainen E, Virtanen SM. Successful nutrition policy: improvement of vitamin D intake and status in Finnish adults over the last decade. European Journal of Public Health 2017;27:268-73.

Raulio S, Tapanainen H, Erlund I, Valsta L, Jääskeläinen T, Virtanen S. Vitamin D intake and status of working-age Finns in 2017. Abstract presented in the 12th Nordic Nutrition Conference 2020.

Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi KRavitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018.

Virtanen S, Tervahauta M. D-vitamiini koronataudin ehkäisyssä ja hoidossa – mitä tiedämme vaikutuksista. Blogi 24.11.2020.

 

Kirjoittajat:

Suvi Virtanen, tutkimusprofessori, THL, VRN:n jäsen

Arja Lyytikäinen, tiedesihteeri, VRN

Ursula Schwab, professori, Itä-Suomen yliopisto, VRN:n jäsen

Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM, VRN:n jäsen

Christel Lamberg-Allardt, professori, Helsingin yliopisto

Markku Tervahauta, pääjohtaja, THL, VRN:n puheenjohtaja

suvi.virtanen@thl.fi

LT, ETM Tutkimusprofessori, tiimipäällikkö. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö. Hyvinvointivaikuttajat osasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu