Dystopiat eivät kestä totuutta ja tulevaisuus on vapaa ja valoisa

Sanon nyt suoraan heti alkuun, että olen kyllästynyt dystooppiseen tulevaisuusajatteluun. Sen kritiikki on helppoa, korvikkeen esittäminen vaativampaa. Seuraavassa arvioin dystopiat ja sitten miten tulevaisuuteen pitää suhtautua.

Dystopiat 

Tulevaisuudentutkimus tihkuu dystopiaa. Tämä koskee ajatushautomoita, mediaa ja koko politico-legal-media eli PLM-kompleksia. Portugalilainen YK:n pääsihteeri António Guterres (73) pelottelee tuomiopäivän kellolla. Sveitsiläis-saksalaisen Klaus Schwabin (84) kipparoiman Maailman taloussäätiön (WEF) The Great Narrative (2022) ja sitä peesaavan Jyrki Kataisen (nuori mies) luotsaaman Sitran Megatrendit (2023) perustuvat aksioomaan ilmastohätätilasta ja luontokadosta. Aksioomaan koska teesi esitetään yhtenä ja absoluuttisena totuutena eikä sitä asemoida numeroilla saati haasteta. Päinvastoin WEF (ss. 155-156,158) uhkailee uskossaan hoipertelevia yritysjohtajia aktivistien kostolla, mistä onkin esimerkkejä. Toinen pelottelun kohde on lapset ja koulut, mutta tämä ei onneksi vaikuta kovin tehonneen.

Déjà vu sillä kaavana 2023=1973. Ennusteet ovat olleet 180° väärässä. Eivät sentään kaikki mutta oikeassa olevat eivät nousseet otsikoihin. Tämän historian läpikäynti olisi oman jutun aihe eikä materiaalista ole pulaa. Totuusteoria on sopiva metodi analysoida nykyisiä väitteitä.   

Totuusteoria

Totuusteoria yhdistää (1) faktojen kuten evidenssin ja datan tarkistuksen, (2) viitekehysten toisin sanoen logiikan ja mallien tarkistuksen sekä (3) vaikuttavuuden eli kustannus-hyöty-suhteen ja hyötyjien tarkistuksen. Tämä voidaan kuvitella kuutiona, jonka akselit ovat x=faktat, y=viitekehykset ja z=vaikuttavuus. Kuution etuseinä eli xy-taso on tunnettujen ja tuntemattomien matriisi, knowns & unknowns. 

Kolmikkoa kutsutaan perinteisesti termeillä (1) korrespondenssi, (2) koherenssi ja (3) pragmatismi. Sitä esittää myös silmukka Analysis-Decision-Action. Vallan kolmijaossa vaiheiden välissä on päätöspisteet. Toinen esimerkki on lääketiede, jossa tutkimus-diagnoosi-hoito-silmukkaa jatketaan kunnes se toimii.

Korrespondenssin vastakohta on transkendenssi eli yliaistillisuus. Koherenssi antaa pokat ja sangat linsseille, joiden läpi havaintoja tehdään ja tulkitaan, ja osataan katsoa oikeisiin suuntiin ja taskuihin. Pragmatismi on merkityksellisyyttä.

Totuusteoria on perintö val(a)istuksen eli järjen aikakaudelta, Enlightenment eli The Age of Reason. Totuusteorian avulla tarkasteltava tulevaisuus on valaistunut myös valon optimismia tarkoittavassa mielessä. 

Totuusteorian vastakohta ideologia eli maallinen uskonto hylkää evidenssin ja logiikan tai alistaa ne valtapyrkimyksille. Marxin ja Engelsin mukaan mukaan ideologian ei pidä olla tosipohjainen ja looginen koska motiivi on vallan kaappaus ja pito. Maallisten uskontojen opit paljastuvat yllätyksinä koska pyhää kirjaa ei ole. Ne tunnistaa väitteistä “minä uskon …” ja “… on totta“.

Saksalaiskonsultti Joachim Kathin (Die Neue Strategie der Sieger, 1995) mukaan kaava Vision-Visuals-Victory on vaihtoehto ”anglosaksiselle” kaavalle Analysis-Decision-Action. Teknologiamarkkinoinnin konsultit Ron Ricci & John Volkman (Momentum, 2003) kirjoittivat visioiden akateemisesta validaatiosta. On erittäin tärkeää, että ”tutkijoiden mukaan … ” ja että väite on tiedepohjainen, science-based. Väitteet vaativat totuusteoreettisen analyysin siitä mitä ja miten on oikeasti tutkittu. Sitä paitsi tutkijat eivät ole olleet hyviä ennustajia, etenkin, kun he joutuvat hakemaan rahoitusta. Tästä on viime ajoilta paljon hyviä kirjoituksia, joissa haarukoidaan mihin panostaa ja uskoa 2020-luvulla.

Nyt kun metodi on selvillä, katsastan dystopian (1) faktoja eli (1.1) lämpenemistä ja (1.2) ääri-ilmiöitä, (2) viitekehystä (2.1) ensin olettaen mallit oikeiksi ja (2.2) sen jälkeen arvioimalla mallien puutteita, ja lopuksi (3) pohdin toimien vaikuttavuutta eli (3.1) investointeja ja (3.2) teknologian innovaatioita.

1. Faktojen tarkistus 

1.1 Lämpeneminen Sitran (Megatrendit 2023, s. 24) mukaan Suomen ilmasto on lämpenemässä jopa +6°C vuoteen 2100 (vuodesta 1850 eli pienen jääkauden lopusta eli teollisen ajan alusta). Sama pelote oli Sternin raportissa 2006. Ilmatieteen laitoksen (FMI) nettisivuilla on tällä hetkellä alla oleva kuva.  

Sodankylän maaseutuaseman aikasarjasta voi silmämääräisesti päätellä ilmaston lämmenneen 80-100 vuodessa noin +0,3 °C. Tämä maa-asema on 1,5 milj. km2 Fennoskandian niemimaan saranapiste, FMI:n mukaan ”ainoa riittävän pohjoisessa sijaitseva ja hyvin varustettu mittaus- ja havaintopaikka. Tämä tekee Lapin ilmatieteellisestä tutkimuskeskuksesta ainutlaatuisen koko maailmassa. Alueelta kerättävä tieto on koko maapallon ilmaston ja ilmakehän kannalta keskeistä. Pitkät aikasarjat tekevät aineistosta vielä arvokkaampia.”  Minua se kiinnostaa, koska olen hiihtänyt seudulla 30000 km latumittarien ei-homogenisoituja jopa 10°C lämpöeroja (samalla korkeuskäyrälläkin) ihmetellen.

Sodankylä löytyy myös NASA:n globaalista tietokannasta. Vuosia sitten klikkailin tämän tietokannan läpi ja sain käsityksen (mihin yllä oleva sitaatti vihjaa), että aikasarjojen taso on (oli) heikko. NASA:lla on viime ajoilta kaksi versiota. Kuvassa ylempi on vm. 2020 ja alempi vm. 2021. Vuosien 2020 ja 2021 välillä talvisotaa edeltäviä 1920- ja 1930-lukuja kylmennettiin silmämääräisesti -0,7 °C ja käyrää kallistettiin.  

Kysyin FMI:ltä syytä. Vastaus: Ei tietoa. Sitten kuulin ruotsalaisesta fil. tri Staffan Mörneristä, joka oli kirjoittanut ilmiöstä kirjan (2021). Mörner oli koonnut kymmeniä samoin muutettuja maa-asemien aikasarjoja yksiin kansiin. Hän analysoi niitä, samoin satelliittiaikasarjoja, muttei löytänyt selitystä “homogenisoinnille”, “justeeraukselle” tai “kellosiirrolle”. Mörner kirjoitti haluavansa olla pilliinviheltäjä ja että tieteen missio on konsensuksen sijaan yrittää popperilaista falsifiointia. 

Viereinen Pokan sääasema siirrettiin 2008  koska “se näytti liian kylmää” eli tähän on selitys. Tenttasin tekoälyäkin eli ChatGPT:tä siitä mitä on tehty. Ainoa mitä lähti irti oli, että muutokset on tehty tiukan tieteellisiin perustein. Googlen haku ei löytänyt Mörnerin tiivistelmäartikkeleita ellei niitä hae tismalleen oikealla otsikolla. Tämänkaltaisilla ilmiöllä on nimi, shadow ban tai visibility filtration.

Lopetan tämän loputtoman aiheen tällä kertaa tähän. Tuomio: Ilmaston lämpenemistä pyritään liioittelemaan.

1.2 Ääri-ilmiöt Median mukaan meneillään on hirmuisia ääri-ilmiöitä, käristyskupoli, kuivuutta ja tulvia, metsät liekehtivät, maaäiti kärvistelee tuskissaan. Sääkarttojen väritys on muuttunut vihreästä ja sinisestä oranssiin ja punaiseen. Vakiouutisissa Antarktis sulaa, jääkarhut kuolevat sukupuuttoon. Ääri-ilmiöistä levitetään dantelaista kuvaa, jota kirkkohistoriassa hyödynnettiin vuosisatoja. WEF:n suuren narratiivin bingotesti: ilmasto 200 osumaa, ympäristö 91, hallinta 118, kriisi 48, luontokato 22, resilienssi 74 mutta asiakas 4 ja itseohjautuvat ekosysteemit 0. 

Dante kirjoitti helvettikuvauksensa Brian Faganin (The Little Ice Age. How Climate Made History 1300-1850, 2000) kuvaaman ilmastonmuutoksen aikana: “Viidensadan vuoden ajan Eurooppa lekotteli lämpimässä, rauhallisessa ilmastossa … Kesä kesän jälkeen kulki ohi, nuo pitkät, unenomaiset päivät, kultainen auringonpaiste ja runsaat sadot. Verrattuna siihen mitä tämän jälkeen seurasi, nämä vuosisadat olivat ilmaston kultainen aika … Eikä mikään valmistanut ihmisiä edessä olevaan katastrofiin…” (s. 21, suom. MM). Faganin kuvaamana viileää kautta1300-1850 täplittivät ääri-ilmiöt toisin kun sitä edeltänyttä lämpökautta. Kuten Suomessa suuret kuolon- ja nälkävuodet. 

Björn Lomborg (2020) koosti tilastomatemaattisen arvion, jonka mukaan ääri-ilmiöt eivät ole lisääntyneet. Sen sijaan ihmisen todennäköisyys menehtyä ilmastohäiriöihin on alentunut 99% yhteiskunnan ja teknologian kehittymisen takia. Tuomio: Ääri-ilmiöitä pyritään liioittelemaan.

2. Viitekehyksen tarkistus 

2.1 Vastuullisuus YK syyttää rikkaita maita ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta: “… ylemmän keskitulotason maiden päästöt ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2000, vaikka väestönkasvu oli laskussa koko tämän ajanjakson. Suurin osa korkean tulotason maista kasvaa hitaasti, jos ollenkaan, ja joidenkin väkiluku on vähentynyt … Korkean tulotason ja ylemmän keskitulotason maiden tulisi tunnustaa suhteeton osuutensa maailmanlaajuisista ympäristövahingoista …” (YK, 2022, suom. MM). Sitrankin mukaan (s. 22) ilmastonmuutos on rikkaiden syy. 

Vaikka teknisesti YK:n numerot pitäisivät paikkansa, teesit ovat harhaanjohtavia eli misinformaatiota. Energian kulutus riippuu logaritmisesti BKT:stä. Ei ole rikasta maata, joka kuluttaisi vähän energiaa. Mutta johtavien teollisuusmaiden (G7) päästöt ovat radikaalisti kutistuneet. Samoin Suomen. Tämä todistaa Kuznetsin käänteis-U-muotoisen ilmastokäyrän. Päästöjä kasvattavat väkirikkaat maat, joiden väestön ja talouden kasvu on nopeaa ja likaista. Länsimaat the west 10% ovat Kuznetsin käyrän oikeassa laskevassa reunassa over the hill kun taas the rest 90% on vasemman reunan nousevalla osuudella. Energian kulutuksen ja BKT:n riippuvuus ei Kuznetsin käyrän mukaan merkitse päästöjen kasvua tai niin sanottua luontokatoa. Päin vastoin vasta vauraus mahdollistaa ympäristön suojelun. Tämä selittää Lomborgin simulaation, ettei länsimaiden päästövähennyksIllä ole globaalia merkitystä.

Joten omituinen on väite, että talouskasvu ja ympäristö olisivat ristiriidassa ja että meidän pitää köyhtyä. Sitä paitsi mediaani kiinalaisen varallisuus on jo ylittänyt mediaani eurooppalaisen varallisuuden. Vauraus on edellytys ympäristötoimille. Tietyn pisteen eli Kuznetsin huipun jälkeen on varaa huolehtia muustakin kuin perustarpeista. Kannattaa verrata Suomea 50 vuotta sitten ja nyt. Vaikka Kymijokea jonka varrella asuin. Tai Helsingin liikennettä.

ChatGPT väitti minulle, ettei Kuznetsin käyrä ole tieteellisesti validi. Kuka tahansa voi validoida sen katsomalla tilastoja. Käyrä oli jo Sternin raportissa 2006. Tuomio: Vastuuta vääristellään.

2.2 Pitävätkö mallit paikkansa? Monimutkaiset systeemit ovat dynaamisia. On syklejä, joskus satunnaistapahtumia. Ilmasto on vaihdellut ilman ihmisen vaikutustakin. Syklit on tunnettu pitkään, osin kiistettykin, mutta luonnon ja ihmisen vaikutuksen erottaminen on vaikeaa pois lukien paikalliset mikroilmastot. Viime 40 vuoden lämpenemisessä on myös luonnollinen komponentti, joka historian toistuessa kääntyy viilenemiseen. Sen mukaan ilmasto tuskin lämpenee vaan saattaa jopa jäähtyä kuten 1950- … 1970-luvuilla. Pitkään muutamat suomalaiset ja viimeksi norjalaiset tutkijat ovat tuoneet tätä esille /1/. Olisiko tässä syy, että +6°C pelottelu on päivitetty +1,5°C narratiiviksi eli siihen, ettei ilmasto enää lämpenekään (kun origo on 1850)? Selittämällä tämä ilmastotoimien tulokseksi saadaan kunnia planeetta Maan pelastamisesta?

Tuomio: Luonnollista dynamiikkaa on vaikea erottaa, mutta se on vahvistanut viime 40 vuoden lämpenemistä.

3. Vaikuttavuuden tarkistus 

3.1 Investointien vaikuttavuus Talouselämä-lehden 40-vuotisjuhlanumeron kansi (21.11.2008) viestitti: Valitse mistä mistä luovut. Nykyinen tapa syödä, liikkua ja asua on mahdoton vuonna 2050. Otin numeron talteen ajatuksella katsoa tätä ennustetta sitten myöhemmin. Nyt voidaan jo sanoa, että syömme, liikumme ja asumme niin kuin ennenkin, mutta teknologia muuttuu. Suuri osa ilmastotoimista on elämänhallinnan eli coping-ilmiöitä, joilla ei ole mitattavaa vaikutusta. Uskontoihin liittyy usein ”oikea” ruoka eikä ilmastoruoka ole pahasta kunhan sitä ei tyrkytetä. Toiset “uudet normaalit” ovat itsetuhoisia ja nihilistisiä. Esimerkiksi lapset ovat kestävän kehityksen tärkein osa lyhyelläkin tähtäimellä, kuten Suomen tilanne paljastaa.

Lomborgin mukaan ilmastotoimet tulevat kalliiksi eikä niillä ole globaaliin ilmastoon vaikutusta. Kirjassa on 27 viittausta nobelisti William Nordhausiin. The New York Times oli värvännyt toisen nobelistin Joseph Stiglitzin arvostelemaan Lomborgin kirjaa. Stiglitzin mukaan kustannukset saattavat olla yliarvioituja, mikä on myös oma ajatukseni. Investoinnit eivät ole lisää ja päälle, jos ne on järkevästi ajoitettu ja korvaavia. Total Cost of Ownership (TCO) tai Average Revenue Per User (ARPU) ei kasva. Transitioriski on hallittava Osborne-ilmiön välttämiseksi. (Osborne oli ensimmäinen kannettava eli raahattava tietokone, jossa oli vaaksan näyttö.)

“Tulevaisuus on jo täällä mutta epätasaisesti jakautuneena” (William Gibson). Se ei löydy tilastoista, se piilottelee taskuissa, johtomarkkinoilla ja -asiakkailla. Maailma ei ole “ergodinen” systeemi. Tämä vaatii mikrotaloudellista tarkastelua. Pommitin tuntikausia ChatGPT:tä, josta oli vaikea löytää oikeita vastauksia. Lopulta sellainenkin heltisi, kun tekoäly tunnusti, että lännen tehtävä on kehittää uudet teknologiat vaikkei rikkaiden maiden päästöjen vähennyksellä enää olisikaan globaalia merkitystä.

Tuomio: Kustannuksia(kin) liioitellaan makrotason laskelmissa ottamatta huomioon mikrotason teknologista kehitystä ja korvaavuutta.

3.2 Teknologinen vallankumous Luin taannoin kiinalaisen systeemiteoreetikon, sähköinsinööri Huijion Wangin (98) muistelmat (2020). Oltuaan 33 vuotta oikeissa insinöörihommissa suunnittelemassa, rakentamassa ja johtamassa voimalaitoksia ja sähköistystä Wang siirtyi yhteiskuntasuunnitteluun. 1980-luvun alussa Wang oli laatimassa kehitysohjelmaa Shanxin maakunnan hiiliaarteen valjastamisesta talouskasvun moottoriksi. Samaan aikaan Alvin Tofflerin The Third Wave käännettiin kiinaksi. Pääministeri Zhao Ziyang uskoi visioon uudesta teollisesta vallankumouksesta. Wang kuvaa keskustelua siitä onko tosiaan kyseessä uusi teollinen vallankumous. Tähän päädyttiin ja pääministerin aloitteesta käynnistettiin prosesseja kolmannen aallon harjalle hyppäämisestä. Wang kertoo, kuinka tutustuminen innovaatioteorioihin johti tiedostamaan niiden mikrotaloudellisen perustan. 

Olin aiemmin lukenut Wangin ja Lin kiinalaisen systeemiteorian 700-sivuisen perusteoksen (2018). Wangin muistelmista oivalsin – rivien välistä –, että hierarkkisen systeemiteorian esikuvahan on monopolistinen sähköverkko. Tämän tiesi jo V. I. Lenin: “Kommunismi on … sähkö!”

Onko nytkin meneillään uusi teollinen vallankumous? Kymmenet artikkelit ovat todistelleet, ettei digitalisaation innovaatiobuffetti –kuten tekoäly tai web3 – näytä yhtä herkulliselta kuin sukupolvi sitten. Ei vaikuta samanlaiselta jackpotilta ja bonanzalta. Mutta hype on sitäkin kovempaa, heitetään p*sk** seinään ja katsotaan pysyykö (kuten The Atlantic tätä kuvasi). Useimmille investoinneissa tulee takkiin kuten vuonna 2000. Itse uskon Perezin (2002) teoriaan, että teknologian hyöty siirtyy sukupolven viiveellä soveltajille ja käyttäjille, samoin Allenin (2009) “Engelsin paussiin”, joka kuvaa että näin kävi teollistumisen aikanakin.

Digitalisaatio on harpponut 12 vuoden askelin kumoten 1970-luvun dystopiat. Digi ja sähkö ovat yleiskäyttöisiä teknologioita, GPT eli General Purpose Technologies. Näiden törmäytys eli fuusioinnovaatio onkin seuraava 12 vuoden sykli.

Yritysten ja toimialojen mahdollisuudet ja uhat ovat monimutkaisia. Riskit ovat suuria eikä pelkkä raha ratkaise. Kuluttajan, paremmin sanottuna alkuasiakkaan kohdalla tilanne on yksinkertainen. Hankin ensimmäisen ilmalämpöpumpun 2011, aurinkovoimalan 2015 ja sähköauton 2020. Paneeli tuottaa sen minkä auto kuluttaa kilowattitunneissa, euroissa tuotto oli viime vuonna tuplat. Olen käynyt autolla 17 kertaa mökillä Inarissa, viimeksi -20°C  … -23°C pakkasessa. Tällä hetkellä (helmikuu 2023) kodin sähkölasku on edelleen €240 miinuksella kesän 2022 jäljiltä. Keskeiset laitteet on kytketty nettiin ja pörssin hintaheiluri tekee sähköstä liki-ilmaista. Kiitos tuulimyllyistä! Jeremy Rifkinin The Zero Marginal Cost Society (2014) ennusti tätä vasta 2040-luvulle.

Suuren autotehtaan johtaja kertoi yrityksen satsaavan useisiin keinoihin CO2-päästöjen vähentämiseksi, ei vain sähköön. Lausunto näytti perustuvan luuloon, että uusi tekniikka on huonompaa kuin vanha, asiakkaat eivät sitä halua, ja kyse on uhrautumisesta. Bloombergin mukaan neljäsosa YK:n jäsenvaltioista tosiasiassa (mutta salaa) vastustaa luopumista f-polttoaineista ja tulee näin tekemään jatkossakin. Samoista syistä kuin Italia nosti julkisesti punaisen kortin vuoden 2035 polttomoottorien myyntikiellolle.

Uusi on teknologia vanhaa parempaa, se ei ole lisä- vaan korvausinvestointi. Eikä se hetkeen näy makrotilastoissa. Se on TCO- ja ARPU-mittareilla deflatorista, mutta lisäksi se tuo energiaan ja liikkumiseen uusia liiketoimintamalleja, joita kutsun lyhenteellä 3S. Tämä on peräisin teollisuushistoriasta ja samalla tribuutti 1980-luvun 7S-johtamisteorialle, jossa 3S tarkoittaa muuttuvat strategiat, struktuurit ja systeemit, kuten alustatalous ja ekosysteemit. Nämä luovat arvoa asiakkaalle ja muuttavat viiveellä kaupungistumisen suuntaa ja geopolitiikkaa.  Esimerkiksi henkilökohtainen liikkuminen ovelta-ovelle korvaa raskasta teollisen ajan joukkoliikennettä. Omasähkö täydentää ja korvaa ostosähköä. Mitä geopolitiikkaan tulee, omassa sähköautossa keskeinen peruste oli myös boikotti. Norjassa bensan kulutus onkin laskenut jo 30%.

Tuomio: Digitalisaation ja sähkön törmäytys deflatoi energiaa, liikkumista ja asumista (free), tarjoaa valinnan vapautta (free) ja poistaa päästöt (emission-free) ja ahdistuksen asialistalta jo 2020-luvulla. Tämä merkitsee asiakkaille kolminkertaista vapautta 3xFree ja muuttaa strategioita, struktuureja ja systeemejä 3S. 

Dystopioiden tuloskortti

1. Faktojen tarkistus

1.1 Lämpenemistä pyritään liioittelemaan

1.2 Ääri-ilmiöitä pyritään liioittelemaan

2. Viitekehyksen tarkistus

2.1 Syyllisyyttä ja vastuullisuutta vääristellään

2.2 Pelottelussa luonnollinen dynamiikka unohdetaan

3. Vaikuttavuuden tarkistus

3.1 Makroanalyysit aliarvioivat teknologista kehitystä

3.2 Teknologia GPT muuttaa strategioita, struktuureita ja systeemeitä 3S ja tuo radikaalia arvoa eli kolminkertaista vapautta 3xFree asiakkaille niin että GPT->3S->3xFree

Yhteenveto: vapaus se varmasti voittaa

Dystopian lietsonta muistuttaa 1970-lukua eli 2023=1973. WEF tunnustaakin avoimesti poliittisen taloustieteen paluun. Pelottelulla paisutetaan hierarkiaa, lisätään kieltoja, määräyksiä ja veroja. Eliitti etsii pandemiasta mallia kuvitellun ilmastohätätilan ja luontokadon nujertamiseksi ja kansan kyykyttämiseksi.

Hierarkkinen systeemi ei ole ollut voittava doktriini. Systeemiteoreetikko Yrjö Ahmavaaran yhteiskuntakybernetiikan (1976) “tarpeellisen hierarkian laki” oli antiteesi silloinkin muodikkaalle keskitystä korostavalle ajatustavalle.  Hierarkiaa tarvitaan vain tarpeellinen määrä esimerkiksi kaaoksen estämiseksi. Näin kerettiläisistä ajatuksista Ahmavaaraa nykytermein ”canceloitiin”. Steve Jobs muotoili saman niin, että 1984 ei ole ´1984´. Amerikkalaistutkijat kirjoittivat, että elektroniset markkinat voittavat elektroniset hierarkiat (1987) ja ekosysteemit voittavat hierarkkiset systeemit (1993). Näin kävi ja nämä ilmiöt ja trendit konkretisoivat ja todistivat Ahmavaaran ajatukset. Rifkinin (2014) energiadeflaatio on toteutumassa etuajassa.

Ekosysteemioppi jalkautui Suomeen 15 vuotta myöhässä Stephen Elopin tuliaisina 2010. Liian myöhään. Nyt energiayhtiöt kertovat tuottavansa lämpöä sähköllä, lämpöpumpuilla ja auringolla. Kansalainenkin voi tehdä samaa, usein halvemmalla. Uutisen mukaan “asiakkaat ryntäävät pörssisähköön”. Internetin disintermediation toistuu ja ekosysteemit laajenevat uusille areenoille.

Laozi kirjoitti 2500 vuotta sitten: ”Missä on paljon lakeja ja asetuksia, siellä kansaa on vähän ja väki köyhää … Mitä enemmän kansalla on kekseliäisyyttä, sitä enemmän syntyy ihmeellisiä esineitä” (Daodejing eli Salaisuuksien tie, luku 57, Toivo Koskikallion käännös 1950). Vapaus on ollut menestys nykyaikanakin, vaikka keskityksen ja hajautuksen valtataistelu on pysyvä. Merkittävät innovaatiot ovat tulleet laatikon ulkopuolelta.

Common law eli tapaoikeus sääntelee vapautta jälki- eikä etukäteen. Tämä kannustaa innovoimaan toisin kuin etukäteinen kaiken suunnittelu. Sääntöjen kehittäjät eivät pysty ottamaan huomioon tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Elon Musk moitti Saksaa, koska autotehtaan rakennus kesti Shanghaissa vuoden mutta Berliinissä monta vuotta. Saksalainen johtamiskirjallisuus kiinnittää huomiota sääntelyyn innovaatiojarruna. Pitää antaa aluksi siimaa ja kun kokemuksia kertyy hierarkiaa voi alkaa kiristää. Yhdysvalloissa makrotason esimerkkeinä Rooseveltin New Deal ja Bidenin Inflation Reduction Act. Tempoilu on etenkin ympäristöliiketoiminnan riski.

Olen etsinyt oppia, joihin hierarkian paisutus kuten keskitetty joka paikkaan tunkeva orwellilainen mikromanagerointi, yleisliittolaiset (vsesojuzni, всесоюзный) yhden koon sukkahousut ja digitaaliset piikkilanka-aidat perustuvat. Etenkin kun olosuhteet ovat heterogeeniset. Mutten ole löytänyt koska tällaista oppia ei ole olemassa vaan kyse on ideologiasta. Oppi sen sijaan kertoo, että parempi edetä hajautetusti tulevaisuuden kaavalla GPT->3S->3xFree. Yleiskäyttöiset teknologiat (GPT) mahdollistavat uusia strategioita, struktuureita ja systeemeitä (3S) ja tätä ohjaa ja vetää arvo asiakkaalle (3xFree).

Aktivisti Michael Shellenbergerin (2020) pamfletin mukaan ennen niin optimistinen ja tulevaisuususkoinen vihervasemmisto on ajautunut promovoimaan dystopiaa, uusmalthusilaisuutta ja kuoleman kulttia. Ja että uudet optimistit ovat entisiä konservatiiveja tai sellaisiksi kääntyneitä kuten Musk. Tämä ei pidä täysin paikkaansa, koska Rifkin on amerikkalaistermein niin sanottu liberaali. Ainakin se versio hänestä, jota kerran pääsin kuulemaan. Poliittisesta kannasta riippumatta kannattaa hylätä dystopiat ja hierarkian paisutus, nämä eivät ole voittava kaava. Eikä nietzscheläinen ressentimentti eli menneisyyttä syyttelevä kaunakulttuuri kuulu suomalaisen sielunmaisemaan vaan tulevaisuususko ja sisu. 

Viitteet

/1/ Coupled stratosphere-troposphere-Atlantic multidecadal oscillation and its importance for near-future climate projection.Nour-Eddine Omrani, Noel Keenlyside, Katja Matthes, Lina Boljka, Davide Zanchettin, Johann H. Jungclaus & Sandro W. Lubis Climate and Atmospheric Science 5. Article number: 59 (2022) https://www.nature.com/articles/s41612-022-00275-1
Multidecadal oscillations not to be confused with reduced warming, says study ”The oscillations can temporarily dampen anthropogenic warming, but it cannot give us back the climate of the 1950s, ’60s and ’70s,” says Nour-Eddine Omrani. https://phys.org/news/2022-12-multidecadal-oscillations.html