Liberaalipuolue löysi valtion budjetista 9,1 miljardia leikattavaa

LIBERAALIPUOLUEEN pitkään valmisteltu vaihtoehtobudjetti on vihdoin valmis.

#LeikattavaaLöytyy-tunnuksella sosiaalisessa mediassa paljon huomiota ja keskustelua herättäneessä hankkeessa käytiin kriittisesti läpi kaikki valtion vuoden 2023 talousarvion momentit. Vaikka sosiaaliturvaan, terveyteen, puolustukseen, turvallisuuteen ja koulutukseen – hyvinvointivaltion ydintehtäviin – ei koskettu, löytyi peräti 9,1 miljardia euroa menoja, jotka voidaan poistaa talousarviosta.

Vaihtoehtobudjetti ottaa kantaa myös valtion tulonmuodostukseen.

Verotuksen painopiste siirretään haitta- ja kulutusverotukseen. Ansiotulojen verotusta kevennetään merkittävästi. Palkkatyön tuloverotusta lasketaan 4,2 miljardia euroa vuodessa, eli noin 20 prosenttia vuodelle 2023 ennustetusta 20,5 miljardin kertymästä. Perintövero ja varainsiirtovero lakkautetaan. Oman asunnon myyntivoiton verovapaudesta luovutaan, samalla myyntitappiosta tulee vähennyskelpoinen. Pääomatuloverokertymä kasvaa. Autovero ja ajoneuvovero poistetaan. Verotulojen menetykset kompensoidaan energiaverojen korotuksilla. Kokonaisuutena verotus kevenee noin miljardilla eurolla.

Valtionvelan kasvu saadaan liberaalien vaihtoehdossa hallintaan, ja budjetti on tasapainossa ilman lisävelkaa. Valtionvelan lyhentämiseen on varattu symbolinen miljoona euroa, jota on suunniteltu kasvatettavaksi tulevien vuosien ylijäämistä.

Monien poliitikkojen ja joidenkin ekonomistienkin mielestä valtion velanotto ei ole haitallista, eikä siitä pidä olla huolissaan. Miksi liberaalit ovat eri linjoilla?

Puolueen puheenjohtajan Lassi Kivisen mielestä velanotto on validi tapa rahoittaa menoja, niin kauan kuin lainaa saa ja korkoihin riittää rahaa.

”Emme vastusta velanottoa aina ja kaikissa olosuhteissa. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa velanotto on kroonistunut. Velasta on, ainakin hallituspuolueille, tullut ratkaisu kaikkeen, eikä sillä katsota olevan hintaa lainkaan. Jossain vaiheessa korkomenot kasvavat sietämättömiksi, eikä uutta velkaa saa. Silloin joudutaan pakon edessä tekemään paljon ikävämpiä leikkauksia, kuin mitä me nyt ehdotamme”, Kivinen perustelee.

Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjetti on ennennäkemättömän kattava ja yksityiskohtainen. Hallituksen talousarvion menomomenteista 62 prosenttiin kohdistuu säästöjä – 186 menoerää nollataan, lisäksi 278:aan kohdistuu osittaisia leikkauksia.

“Budjetti tehtiin sellaisella tarkkuudella, että sen parissa työskentelevä virkakunta voi ottaa sen suoraan käyttöön. Jokainen budjetin yli viidestäsadasta momentista on arvioitu kriittisesti. Liberaalipuolue on tehnyt pohjatyönsä eduskuntaan. Me olemme valmiita käyttämään valtaa, jos kansalaiset sitä meille kevään vaaleissa suovat”, kertoo Vaihtoehtobudjetti-työryhmää johtanut puoluesihteeri Aarne Leinonen.

Menoleikkaukset hallinnonaloittain vaihtelevat suuresti. Liberaalipuolue tavoittelee mahdollisimman suurta yksilön ja elinkeinojen vapautta. Suurimmat leikkaukset tehdäänkin erilaisiin yritys-, alue- ja järjestötukiin.

Puolueen puheenjohtaja Lassi Kivisen mielestä valtion tehtävä on luoda olosuhteet, joissa yrityksiä on helppo ja houkutteleva perustaa ja kilpailu kukoistaa. Yritystuet eivät sovi yhteen tämän tavoitteen kanssa.

“Valtion suora rahoitus yritystoiminnalle on erittäin kyseenalaista. Markkinoiden voittajien valinta kuuluu kuluttajille, ei valtiolle.  Jakomallista riippumatta yritystuet päädytään jakamaan tietyille menestyville yrityksille, jotka eivät niitä tarvitse. Tuista tulee vanhaa säilyttäviä kilpailun esteitä, jotka haittaavat markkinoiden uudistumista ja innovointia.”

Yritystukiin käytetyt miljardit menevät tutkitusti pääosin hukkaan, silti niiden jakamista jatketaan hallituskaudesta toiseen.

”Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli vuonna 2017 virkamiesraportin, jossa todettiin ainakin 90 prosentin maamme yritystuista olevan tarpeettomia tai jopa suorastaan haitallisia” Lassi Kivinen kertoo.

Ministeriöittäin tarkasteltuna suurin pudottaja on työ- ja elinkeinoministeriö, jonka menoista karsitaan yli 80 prosenttia. Hopealle kisassa yltää ulkoministeriö, jonka kuluista karsitaan yli 52 prosenttia. Pronssia saa maa- ja metsätalousministeriö lähes 52 prosentin leikkauksilla (kaavio 1).

 

 

Absoluuttisten leikkausten kisan voittaa niin ikään työ- ja elinkeinoministeriö lähes kolmen miljardin potilla. Toiseksi tulee opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka menoja voidaan karsia noin 1,6 miljardilla, vaikka koulutukseen ei kosketa. Kolmannen sijan jakavat maa- ja metsätalous- sekä liikenne- ja viestintäministeriö lähes 1,4 miljardin menoleikkauksilla (kaavio 2).

Puoluesihteeri Aarne Leinonen perustelee priorisointia:

“Leikkaisimme yritys- ja aluetuista sekä harrastustoiminnasta. Markkinaliberaali valtio asettaa yrityksille tasaisen pelikentän, eikä valitse voittajia kuluttajien puolesta. Suomen aluepolitiikkaa on taas liian pitkään hallinnut maalaisromantiikka ja eturyhmille kumartelu. Huoltovarmuus voidaan taata paljon nykyistä tehokkaammin. Kansalaisopistot, kyykkäliitot ja elävä kulttuuri kuuluvat kansalaisyhteiskunnan omaehtoiseksi toiminnaksi.”

Sosiaaliturvasta, terveydenhoidosta tai koulutuksesta ei leikata määrärahoja. Myös puolustusministeriön määrärahat säilyvät ennallaan.

Lassi Kivisen mukaan nykyisessä maailmantilanteessa turvallisuuteen liittyvistä toiminnoista ja tehtävistä leikkaaminen ei ole perusteltua:

“Ulkoinen turvallisuus, eli maanpuolustus, on ehdottomasti yksi valtion tärkeimmistä ydintoiminnoista. Ei meillä ole valtiota, jos meillä ei ole uskottavaa puolustusta. Maantieteellinen sijaintimme Venäjän naapurissa tekee tästä ilmiselvää. Ulkoisen turvallisuuden lisäksi tärkeää on tietysti myös sisäinen turvallisuus.”

 

Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjetti perustuu puolueen puolueohjelmaan ja sisältää lukuisia aloitteita tulevaan hallitusohjelmaan. Seuraavassa nostetaan esille muutamia keskeisiä al0itteita.

Veikkauksen monopoli pitää lakkauttaa ja siirtyä lisenssijärjestelmään. Apteekkiala vapautetaan kilpailulle luopumalla paikka- ja määräsääntelystä. Puolueiden rahoitusta yksinkertaistetaan ja muutetaan nykyistä läpinäkyvämmäksi. Eri puolille budjettia piilotetut tuet puolueiden nuorisojärjestöille ja opintokeskuksille lakkautetaan tyystin.

Sosiaaliturvan uudistus on seuraavan hallituksen tärkein hanke. Liberaalipuolueen tavoitteena on vapautta lisäävä sekä byrokratiaa ja kannustinloukkuja vähentävä sosiaaliturvauudistus, jossa turvaa kehitetään perustulo- tai perustilimallin suuntaan. Kokonaisuutena uudistus on niin suuri ja merkittävä, että siihen tarvitaan parlamentaarista valmistelua ja varsin todennäköisesti useampia hallituskausia.

Ansiosidonnainen työttömyysturva ulotetaan koskemaan kaikkia työntekijöitä. Samalla sen kestoa lyhennetään 180 päivään ja tukea porrastetaan. Ansiosidonnaiselle palautetaan sen alkuperäinen tarkoitus mahdollistaa tehokas työnhaku lyhyiden työttömyysjaksojen aikana. Kaikkien työttömyysvakuutusjärjestelmän kustannuksiin osallistuvien on myös päästävä nauttimaan turvasta. Osa nykyisestä työttömyysturvasta maksetaan perustulon muodossa. Tukea ei siis leikata määrällisesti, mutta se kohdistetaan toisin.

Esitys Yleisradion rahoituksen rajusta leikkaamisesta 120 miljoonaan euroon on herättänyt paljon vastustusta. Eikö liberaalipuolue pidä riippumatonta tiedonvälitystä tärkeänä?

”Yleisradion tehtävä tiedonvälittäjänä on tärkeä, mutta yhtiön on paisunut liian suureksi. Yleisradion tulee kuten valtionkin keskittyä ydintehtäviinsä. Epäilemme vahvasti Ylen toiminnan olevan kustannustehotonta. Lisäksi liian suuri valtionyhtiö vie yksityisomisteiselta medialta elintilaa. Tämän on hallituskin tunnistanut, eihän ministeri Harakka olisi muutoin ehdottanut uutta mediatukea” puheenjohtaja Kivinen sanoo.

”Kaiken median tekeminen riippuvaiseksi valtion tukiaisista olisi kuitenkin pahimmanlaatuinen karhunpalvelus koko vapaalle yhteiskunnalle, onhan vapaa ja riippumaton tiedonvälitys yksi sen tärkeimpiä edellytyksiä. Oikea tapa toimia on suitsia valtio-omisteista pöhöttynyttä mastodonttia, ei pinota uutta tukea tuen päälle”, Kivinen painottaa.

Maataloustuet korvataan liberaalien mallissa tuotantofutuurimallilla, jossa valtio sitoutuu ostamaan markkinoilta riittäväksi arvioidun määrän tiettyjen huoltovarmuuskriteerien mukaan tuotettuja maataloustuotteita. Normaalioloissa tuotteet myydään takaisin markkinoille, jolloin tuen osuudeksi muodostuu huoltovarman hinnan ja markkinahinnan erotus.

Kannabis vapautetaan viihdekäyttöön ja säädetään kannabisvero. Kieltolaista luopuminen vähentää haittoja ja tuottaa verotuloja kompensoimaan niiden aiheuttamia kustannuksia. Veron arvioitu tuotto on noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Myynti on luvanvaraista ja säänneltyä.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA lakkautetaan. Asuntojen tuotannon ja korjaamisen on oltava jatkossa markkinaehtoisempaa. Vastuu sosiaalisesta asuntotuotannosta ja sen rahoituksesta kuuluu paikallistasolle.

Business Finland lakkautetaan. Yritysten rahoituksen hankinta kuuluu yksityisten markkinoiden hoidettavaksi.

Oikeuslaitokselle myönnetään lisärahoitusta jutturuuhkien purkamiseen. Pahimmillaan useisiin vuosiin venyvät käsittelyajat ovat uhka kansalaisen oikeusturvalle.

Taina Kivelä
Liberaalipuolue Kerava
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Liberaalipuolueen tiedottaja ja eduskuntavaaliehdokas 2023. Juttutalon yrittäjä ja kirjoittaja. Perhokalastajan leski.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu