Venäjän arvostelussa pitäisi olla tolkkua

Venäjän jatkuvassa kritisoinnissa pitäisi lähteä tosiasioista eikä toiveista. Keisarillinen Venäjä oli imperialistinen.  The Great Game aikana 1800 – luvulla Venäjän imperium ja Britannian imperium kamppailivat Keski-Aasian herruudesta ja Venäjän näkökulmasta sen mukana tiestä valloittamaan Intiaa. Britannia, jo silloin parlamentaarinen valtio, oli aina jäljessä päätöksenteon parlamentaarisuudesta johtuvan heittelyn ja hitauden takia.  Venäjä ja Britannia tekivät lukuisia sopimuksia sotajoukkojen etenemisen rajoista, joita Venäjä ei lainkaan noudattanut, vaan hivuttautui yhä lähemmäs Kabulia ja Intiaan johtavia vuoristosolia.

Imperialistinen Neuvostoliitto käyttäytyi maailmassa muuten samoin, mutta paljon julmemmin ja röyhkeämmin.

Nykyinen imperialistinen Venäjä toimii koetun kaavan mukaan.  Aivan käsittämätöntä on, ettei ns. Lännessä – eikä varsinkaan Suomessa – ole parissa sadassa vuodessa paljonkaan opittu. Venäjää ja sen imperialistista käyttäytymistä, missä huijauksella on iso osuus, pitäisi tutkia ja arvioida sen perinteisen ja koetun käyttäytymisen pohjalta eikä demokraattisten, läntisten toiveiden ja utopististen haaveiden. Venäjä on idän ihmemaa.  Jos venäläiselle arvioit Venäjän olevan imperialistinen valtio, hän tarjoaa vodkan ja kiittää, että vaikka olet länsimaisesta demokratiasta,  ymmärrät ja arvostat Suurta ja Mahtavaa Venäjää.