Blokkipolitiikasta

Pian Jytky-vaalien jälkeen olin alustamassa Seinäjoen ammattikoululla Kansallisen sivistysliiton ”Eurooppalainen Suomi” seminaarissa.

Siellä oli alustajana myös kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen. Näin hänet niihin aikoihin usein eri luottamustehtävissäni.

Näissä yhteyksissä hän analysoi vaalien tulosta ja mitä se merkitsee. Hän oli päätynyt siihen, ettei näillä palikoilla maata voi oikein onnistuneesti johtaa. Aiemmin aina kaksi kolmesta suuresta puolueesta oli voinut muodostaa hallituksen rungon.

Myöhemmin kävi sääliksi Jyrki Kataista. Hyvä puoluejohtaja sai käsiinsä sellaiset kortit joilla ei oikein voinut pelata, ei ainakaan voittaa peliä.

*

Blokkipolitiikassa jo ennen vaaleja puolueet sopivat muodostavansa koalition ja kertovat sen harjoittaman politiikan etukäteen kansalle. Ainakin hallitusohjelman runko on äänestäjien tiedossa.

Kuluttajansuoja on blokkipolitiikassa paljon parempi kuin nykymallilla. Huonoa taas on eri variaatioiden määrän supistuminen.

Kuluttajan eli äänestäjän näkökulmasta viimeksi kävi niin, että demokratia ei toteutunut. Äänestäjät äänestivät porvarillisen politiikan puolesta ja saivat mitä vasemmistolaisempaa politiikkaa.

Demokratian näkökulmasta on syytä pohtia vaihtoehtoa nykyiselle toimintatavalle.

*

Tätä pohdintaa ovat käyneet politiikkaa ymmärtävät jo kauan eri puolueissa. Jotkut ovat jo kyenneet tekemään johtopäätöksiäkin asiasta. Pian Petteri Orpon tultua valituksi Kokoomuksen puheenjohtajaksi sain erään toisen puolueen puoluejohtoon kuuluvalta viestin valmiudesta blokkipolitiikkaan välitettäväksi kokoomuksen puoluejohdolle.

En kuitenkaan tehnyt sitä heti, kun kokoomuksen sisäinen tilanne oli tulehtunut puheenjohtajan vaihdoksen ja puheenjohtajavaalin takia. Joskus puolivuotta myöhemmin otin yhteyttä. Siellä kerrottiin yhteyttä pidettävän ko. tahoon, mutta ei se kumminkaan ole johtanut käytännössä mihinkään.

Myöhemmin olen ottanut teeman useasti esille. Kirjoitin myöhemmin asiasta myös sosiaalisessa mediassa. Rohkeus tehdä uusia avauksia näyttää puuttuneen.

*

Ennen edellisiä eduskuntavaaleja yllytin ryhtymään hankkeeseen ja varmistamaan piikkipaikan kokoomuksen johtamalle koalitiolle. Niin ei tehty. Jos olisi tehty, maahan olisi muodostettu kokoomusjohtoinen hallitus. Harjoitettu politiikka olisi siitä johtuen ollut erilaista, emmekä olisi juuri tällaisessa tilanteessa kuin nyt olemme.

Kokoomuksen kannatus ei tietenkään olisi nyt reilusti yli kahtakymmentä prosenttia, mutta ihmisillä olisi paremmat olosuhteet. Politiikan perimmäinen tarkoitus ei ole vallan hamuaminen vaan pyrkiminen siihen, että meillä kaikilla olisi parhaat mahdolliset oltavat.

*

Taas olemme menossa kohti eduskuntavaaleja. Kaikki merkit viittaavat siihen, että hallituksen muodostaminen tulee olemaan kivulias ja hallitseminen vaikeaa.

Jos menisimme vaaleihin blokeilla, niin äänestäjä voisi itse suorittaa valinnan harjoitettavan politiikan suunnasta. Vastuu olisi silloin äänestäjällä eikä vaalituloksella pelaajilla.

Pauli Talvitie, Kuortane