Monipuolisuus ei sovellu propagandaan

Propaganda yksinkertaistaa asiansa. Yksinkertainen totuus on totta, mutta se ei kerro kaikkea. Sen esittäminen on iskevää ja helposti ymmärrettävää. Tätä vahvistaa lisäksi se, että asia esitetään mustavalkoisena eikä sille ole välimuotoja. ”Olet joko meidän puolellamme tai meitä vastaan.” Itse edustamme hyvyyttä ja vastustajamme pahuutta.

Perinteisesti lännen vastustaja nähdään mielipuolena, jonka kanssa ei voi järkevästi neuvotella ja tämä esitetään perusteena oman väkivallan käytölle. Sota on julmaa, mutta taistelusta vetäytyminen olisi vielä tuhoisampaa.

Suomessa propagandan vaikutusta korostaa se, että Suomi on pieni yhteisö, jonka julkisuuteen sanotaan mahtuvan vain yksi asia kerrallaan.

Ukrainan kriisissä suomalainen journalismi on valinnut puolensa. Tämä on ymmärrettävää, mutta vaativinta sananvapautta on kriittinen suhtautuminen omaa ajatusmaailmaa kohtaan. Uskottavuus kärsii ja oikeakin uutis- ja kommenttitieto menettää sisältöään, jos lähtökohtaisesti Venäjä tuomitaan ja lännen toimet hyväksytään. Tällöin se myös lisää trollivälineiden vaikutusta.

Suomalaisen julkisuuden kannalta on arveluttavaa, jos erilaista näkökulmaa pitää hakea omien rajojen ulkopuolelta, usein Washington Postista, The Guardianista tai Le Mondesta. Monipuolista kriittisyyttä toivoisi erityisesti suomalaisilta akateemisilta asiantuntijoilta. Sotilaat taas ovat tuoneet esiin oman perusteellisen asiantuntemuksensa.

Meillä on vahva yksisilmäinen suomettumisen perinne. Suomettumiseen kuului olla tuomitsematta Neuvostoliittoa, vaieta siitä, että Neuvostoliitto käytännössä miehitti puolta Eurooppaa. Baltian maista ei puhuttu mitään, vaan ne jätettiin mustaksi aukoksi Suomenlahden toiselle puolelle. Olemme olleet alamaisia Ruotsille, Venäjälle ja sitten etsineet alamaisuutta kuninkaalle, Saksalle, Neuvostoliitolle ja mallioppilaana Euroopan Unionille, välillä olosuhteiden pakosta ja välillä omasta vapaasta tahdostamme.

Kylmän sodan suomettumisen ehkä näkyvin idän kriitikko oli Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Kari, jota Jyväskylän yliopiston Historian laitoksen professorimme kutsui ”viimeiseksi soihdunkantajaksi tämän pimeyden keskellä”. Nyt suometumme Yhdysvalloille. Suomalaiseen perinteeseen kuuluu lisäksi vahva vastapuolen hiljentäminen ja oman yhteisön ulkopuolelle jättäminen. Ennen hiljennettiin YYA:n vastustajia, nyt Natoon kriittisesti suhtautuvia. Pitkäaikaisesta nöyrtymisestä professorimme varoitti, sillä se aikaa myöten katkaisee kansakunnan moraalisen selkärangan.

Propagandan päämäärä on yksipuolinen ja yksinkertainen totuus, ja sen avulla estetään pohtivampi ajattelu. Todellisuus ei ole tässä ja nyt, vaan sillä on nykyisyyden lisäksi aina menneisyys ja myös tulevaisuus. Todellisuuden monimuotoisuus on tiedostettava, jotta pystytään sopimaan tulevaisuudesta. Kaikki vastaukset näihin eivät ole miellyttäviä, mutta parempia kuin nykyisyys.