Ukrainan pitää voittaa, mutta voiko Venäjä hävitä?

Venäjä ja Yhdysvallat haluavat molemmat Ukrainan sodan pitkittyvän. Venäjä näkee Naton laajentuneen asettamansa ”punaisen linjan yli”, useampana aaltona alkaen vuodesta 1999. Nyt Venäjä yrittää sodan avulla estää Ukrainan jäsenyyden Natossa, mikä on sen päätavoite. Toinen Venäjän ilmaisema tavoite on venäläisen väestön suojelu Itä-Ukrainassa.

Yhdysvallat puolestaan haluaa säilyttää Kylmän sodan jälkeen saamansa aseman maailman ainoana johtavana suurvaltana. Se pyrkii Ukrainan sodan avulla heikentämään Venäjää, minkä jälkeen se voi vapaasti toimia maailmanpolitiikassa etenkin Kiinaa vastaan. Yhdysvaltain ilmavoimien kenraali Mike Minihan (NBC News 28.2.2023) ennustaa Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen sotilaallisen selkkauksen alkavan jo vuonna 2025.

Ukrainan odotettavan mahdollisen vastahyökkäyksen kohde on nykyiseltä Zaporižžja-Donetsk -rintamalinjalta kohti Mustanmeren rantaa päämääränä Melitopoli, Berdiansk tai Mariupol. Näin Ukraina katkaisisi Venäjän maayhteydet rannikolla ja Venäjän huolto länteen sekä Krimille heikkenisi ratkaisevasti.

Länsi näyttää vievän aseita Ukrainaan vain sen verran, että sota pitkittyy ja Ukraina pystyy jatkamaan taistelua sekä heikentämään Venäjää. Julkisuudessa esitetään avun olevan puolustuksellista, mutta jos halutaan Ukrainan valtaavan alueitaan takaisin, se tarvitsee hyökkäysaseita. Lopputulos saattaa olla hallitsematon.

Venäjä on oman lainsäädäntönsä pohjalta liittänyt Ukrainasta viisi aluetta, ensin Krimin sekä sitten osia Luhanskista, Donetskista, Hersonista ja Zaporižžjasta. Ei siis tunnu mahdolliselta, että Venäjä näiltä alueilta perääntyisi.

Venäjä on varoittanut Ukrainan sodan eskaloitumisesta. Ensimmäinen askel ydinaseen puolelle on yhdysvaltalaisten ja englantilaisten panssarivaunujen ammukset, joita on terästetty köyhdytetyllä uraanilla. Aiemmin kyseisiä ammuksia on kritisoitu Kosovon ja Bosnian sekä Persianlahden sodissa, joissa uraanin on katsottu aiheuttaneen sotilaille ja väestölle vakavia sairauksia. Venäjä pitää uraaniammuksia ”likaisena ydinaseena”. Seuraava askel niistä on taktinen ydinase, joiden määrässä Venäjä on täysin ylivoimainen. Yhdysvalloilla niitä on noin parisataa, kun Venäjällä parituhatta. Taktisten aseiden räjähdysvoima on ”pieni”, kymmenistä kilotonneista satoihin kilotonneihin. Hiroshiman pommi oli 13 kilotonnia.

Oma ongelmansa Ukrainan vastahyökkäysten onnistuessa on myös Itä-Ukrainan venäläisvähemmistön kohtalo, josta lännessä ei ole puhuttu. Molemmin puolin rintamalinjaa näyttää olevan ”toisenmielisiä ja -kielisiä”, jotka odottavat vapauttajia, vastustavat evakuointeja ja auttavat vihollista.

Sota Ukrainassa pitää saada päättymään mahdollisimman nopeasti. Tappiot ovat molemmin puolin kohtuuttomat. Yhdysvaltain asevoimien komentajan kenraali Mark Milleyn arvioi marraskuun 2022 alussa, että Venäjä on kärsinyt 100 000 miehen tappiot kuolleina ja haavoittuneita ja että Ukrainan tappiot olisivat yhtä suuret. Lisäksi Ukraina on menettänyt 40 000 siviiliä (AP News 10.11.2022) ja 15 miljoonaa pakolaisina. Maaliskuuhun 2023 mennessä tappioiden arvioitiin jo lähes kaksinkertaistuneen. Näyttää siltä, että sodassa taistelee kaksi osapuolta, jotka eivät välitä omien joukkojen tuhosta ja siviilien kärsimyksestä lainkaan.

Ukrainan sota on jatkunut jo vuoden ja kriisi kokonaisuudessaan ainakin 15 vuotta. Konfliktin yhtenä alkuna pidetään Bukarestin Naton kokousta 2008, jossa Yhdysvallat ja Venäjä asettuivat täysin eri linjoille Ukrainan mahdollisen tulevan Nato-jäsenyyden suhteen.

Venäjän esityksistä ja vaatimuksista joulukuussa 2021 ei lännessä haluttu keskustella. Tuloksena on raaka sota, josta Venäjän ohella vastuuta on myös lännellä ja Zelenskyillä. Maltillisempaa linjaa edustivat Minsk 2 -sopimusta ajaneet Ranska ja Saksa, vaikka tosin Merkelin mukaan Minsk 2 -sopimuksella oli tarkoitus vain ostaa aikaa Ukrainalle varustautua Venäjän hyökkäystä vastaan (Die Zeit 7.12.2022). Mustanmeren ja Itämeren välisen kannaksen asioita ei ole hoidettu vastuullisesti ja peruskysymys on edelleen avoin ja tuhoisa. Geopolitiikka ja oikeudenmukaisuus ovat vastakkain.

Komentaja Milleyn mukaan Ukrainan tilanne päätyy sopimukseen ennemmin tai myöhemmin, koska kumpikaan osapuoli ei voi sitä sotilaallisesti voittaa (WP 10.11.2022).

Joutuuko Ukraina loppupelissä joka tapauksessa tyytymään Minsk2 -sopimuksen mukaisiin ehtoihin? Krimi ja Itä-Ukraina jäävät Venäjälle, millä Venäjä turvaa geopoliittiset etunsa ja Itä-Ukrainan venäjänmielisen väestön aseman. Tällöin Ukrainan käymä sota ja kärsimys ovat olleet turhaa. Konfliktissa eniten häviää Ukraina, toiseksi eniten Venäjä ja Euroopan Unioni. Voittaja on Yhdysvallat, joka on saanut heikennettyä Venäjää ja voi vapaammin kehittää asemaansa maailman ainoana johtavana suurvaltana. Toinen voittaja on Kiina, joka katsoo sivusta ja odottaa.