Ongelmien ratkaisu on meidän käsissämme

Suomi on tasa-arvossa kiistatta yksi maailman edelläkävijöitä. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiasiaa, että meilläkin on paljon tasa-arvo-ongelmia joita ei ole ratkaistu. Niitä on jokaisen sukupuolen ja useiden vähemmistöryhmien kohdalla.

On kuitenkin merkillistä miten edelleen – ja erityisesti SoMe-aikana – ongelmista ei voida keskustella itsenäisinä asioina, vaan kuvaan astuu lähes aina vastakkainasettelu. Erityisesti asia on tullut itselle silmille viimeisten kymmenen vuoden aikana, kun erilaiset sosiaalisen median alustat ovat voimakkaasti lisääntyneet. Joissa pääosin keskustelua tuntemattomien kanssa nykyään käydään.

Esimerkkinä nostan tähän nyt naisvihan, joka on ollut tapetilla viime aikoina enemmän. Kun tämä ilmiö on päivänselvä jokaisella, joka sen vain haluaa nähdä. Erityisesti se ilmenee sillä, että argumenttien loppuessa pöydälle nostetaan sukupuoli ja mahdollisesti myös yritetään vaientaa nainen fyysiseen koskemattomuuteen liittyvillä uhkauksilla. Tämä vain lyhykäisenä esimerkkinä.

Mutta tämä ei ole kirjoitukseni ydin. Se on se, että tämänkin asian tullessa tapetille (taas), alkoi valtava myrsky puolesta ja vastaan. Alettiin vertailemaan ongelmia, joita todellisuudessa kaikilla sukupuolilla on. Kuka ja missä on nähnyt ratkaisun johonkin asiaan, joka on kilpahuutamalla tehty? Minä en ainakaan missään.

Meillä on jokaisella sukupuolella erilaisia ongelmia, jotka kaikki pitää huomioida, kun käydään keskustelua tasa-arvosta tai ylipäätänsä ihmisten ongelmista. On täydellisen typerää listata kukanenkin erilaisia ongelmia, jotka koskettavat miehiä, naisia, muun sukupuolisia, maahanmuuttajia, uskonnollisia yhteisöjä ja niin edelleen. Ne ongelmat eivät ratkea ainoakaan vastakkainasettelulla ja vertailemalla.

Todellisuudessa ne alkavat ratketa –  ja tähänkin asti ovat ratkenneet –  vain yhteistyöllä kaikkien kesken. Mikään sukupuoli tai etninen ryhmä ei ole tätä maailmaa yksin rakentanut – eikä siihen olisi pystynytkään. Ainoastaan yhteistyö ja voimakas halu ymmärtää erilaisia ongelmia, on tie johonkin kestävään.

Tässä asiassa vastuusta vapaa-lauseketta ei saa yksikään ihmisryhmä tai sukupuoli.

Jos haluat keskustella ongelmista, elä provosoi tai ajattele, että tämä ongelma on tärkeämpi kuin muiden. Koska sinä tai minä ei voida asettua todellisuudessa toisen kenkiin, ja ajatella mitä se ongelma todella yksilön kannalta tarkoittaa.

Siksi kuuntele. Mieti. Vastaa vasta sitten.

Yhdessä ihmiskunta voi rakentaa jotain kestävää, yksin jokin ryhmä ei todellisuudessa yhtään mitään.

Hyvää tasa-arvon ja Minna Canthin päivää tasapuolisesti kaikille!

0
Tapani Kalliokoski
Sitoutumaton Jyväskylä

Arvomaailmani koostuu lähtökohtaisesti erilaisuuden hyväksymistä lain asettamissa puitteissa. Minulle ei ihminen ole pelkästään jokin vähemmistö tai enemmistö, vaan ainutlaatuinen ihminen omalla tarinallaan.

Toivon maailmasta paikkaa, jossa kaikille olisi tilaa. Viha ei rakenna siltoja vaan rikkoo niitä. Sanon asiat painokkaasti, mutta seison sanojeni takana.

Työuralla on takana hoitoalaa, esimiestehtäviä rakennus- ja teollisuuden puolella, nykyään markkinointiviestinnän uraa aloittelemassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu