IPCC:n ilmastoherkkyyshaarukka, onko mahdollinen?

Yleisön pyynnöstä.

Ilmastoherkkyys on tärkein parametri, millä ihmisperäistä, katastrofaalista ilmastosysteemimme (myöh. Ilmasto) lämpenemistä kuvataan. Sillä tarkoitetaan ilmaston globaalia lämpenemistä, kun CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu. IPCC on sitä mieltä, että ilmastoherkkyys on välillä 1,5 … 4,5 astetta (C tai K).

IPCC:n herkkyyshaarukan leveys saattaa kummastuttaa, onhan kyseessä tieteenala, joka on tehnyt itsensä tarpeettomaksi jo ainakin toista kymmentä vuotta sitten, koska science is settled eli täydellinen konsensus on saavutettu mm. FMI:n emeritus johtajan, Mikko Alestalon mukaan.

Tästä huolimatta ilmastotutkimukseen käytetään edelleen miljardeja vuosittain.

Mutta itse asiaan. Miten voimme arvioida tuon IPCC:n ilmastoherkkyyshaarukan pätevyyttä, kun meillä ei ole laboratoriota, jossa voimme säätää olosuhteita pallomme ilmakehää simuloiden?

Jos pitää uskoa, että ilmasto käyttäytyy tuon haarukan sisällä tulevaisuudessa, niin on sen pitänyt tehdä niin menneisyydessäkin.

Yksi varsin laaja konsensus on, että ns. Kasvihuonekaasut vaikuttavat logritmisesti eli pitoisuuden kaksinkertaistaminen nostaa aina lämpötilaa saman verran, riippumatta kulloisestakin lähtöpitoisuudesta. Näin on siis täytynyt tapahtua ennenkin ja teorissa voimme laskea, miten CO2 on vaikuttanut nykyiseen ilmaston keskilämpötilaan.

Ongelma on vain, että nollasta emme voi alkaa kaksinkertaistamaan sen pitoisuutta. Pitää siis löytää jokin pitoisuus, minkä alle CO2 ei enää vaikuta lämpötilaan. Mistä sen löydämme?

Monelle ilmastoharrastajalle on tuttu simulointiohjelma MODTRAN. Sen mukaan ilmakehämme absorptio ei muutu enää alle 0,01 ppm:n pitoisuuksilla, jos se muuten pysyy nykyisellään. Toki voi muuttua, jos vesipitoisuus laskee nykyisestä, mutta pidän tässä tarkastelussa 0,01 ppm:n tasoa nollakohtana.

Nyt CO2-pitoisuus on pyöreästi 400 ppm:ää eli 40 000 kertaa tuota “nollatasoa” korkeampi. Voimme laskea, kuinka monta kertaa pitoisuus on pitänyt tuplata, jotta ollaan päästy nykylukemiin. Lähin kokonaisluku on 15. 2^15 = 32768. Vähän jää vajaaksi, mutta riittänee.

Luonnollisen kasvihuoneilmiön lämmitysvaikutuksena pidetään 33 astetta. IPCC:n herkkyyshaarukan alarajalla, 1,5 astetta, CO2:n lämmittäväksi vaikutukseksi saadaan tässä tarkastelussa 15×1,5 astetta = 22,5 astetta. Se on selvästi alle luonnollisen kasvihuoneilmiön lukeman, joten se on teoriassa mahdollinen, jos CO2:n oletetaan säätävän ilmastomme lämpötilaa takaisinkytkentöjen avustuksella.

Jos kuitenkin annetaan ilmastoherkkyyshaarukka, sen pitää olla fysikaalisesti mahdollinen koko alueella, siis myös yläpäässä. 15 x 4,5 astetta antaa kuitenkin lukemaksi jopa 67,5 astetta, mikä on yli kaksinkertainen luonnolliseen kasvihuoneilmiöön verrattuna. Se ei siis voi olla mahdollinen.

IPCC:n lmastoherkkyysolettama on siis potaskaa, M.O.T.

+6

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu