Kaiken tyhjäksi tekeminen

Jouluun tultaessa ja sen jälkeen olen seuranut Esa Saarisen aura (piti olla aalto!!) yliopiston luentosarjaa youtuben kautta jossa ilmeinen tarkoitus on ollut valottaa systeemiajattelun suhdetta filosofiaan. En sitten olen vielä katsonut koko luentosarjaa tai analysoinut sitä sen ihmeemmin josta syystä tämä kirjoitus sopii jonkinlaiseksi ” sivupöydäksi” josta Saarinen puhuu opetustyyliinsä liittyen että olisi tarkoitus herättää ihmisiä ajattelemaan vähemmän kaavamaisesti. Tiedä sitten mihin koko luentosarjan katsominen johtaa ?

Saarisen rönsyilevästä esiintymistyylistä johtuen voi tarttua melkein mihin tahansa aiheeseen jossain yhteisöllisestä ajatuksia herättävästä kokemuksellisuudesta aina sisäänpäin kääntyvään pohdintaan todelisuudesta jossa sitten tieteen keinoin keksittäisiin jotain uutta. Samaan aikaan koko tapahtumasta huokuu läpi jokin käsittämätön negatiivisyys tai kielteisyyden kokemus joka Saarisen kohdalla on saanut täyttymyksensä puukotuksena joka on mahdollisesti aiheuttanut pitkän trauman jonka paraneminen voi kestää pitkään…

Mieleeni jäi esim. rakkaudellisuuden kokemisen suhteen jokin ” ylärekisteri” jonka saavuttaminen vaatisi melkein virtuaaliteettiä tai niin että juuri siitä syystä rakkaudesta luennointi tuntui
liijan suurelle asialle . Omasta puolestani vielä niin että aika ajoin olen kokenut enemmän ” alarekisteriä” josta  pohdinnat ovat useinmiten johtaneet pahuuden pohtimiseen josta aiheesta
olen sivunut omissa blogeissani kuten esim. Kain ja Abel (yx a tippui pois…heh). Elämässä vielä yleensä kai niin että jonkinlaisen alituisen dualismin vallitessa voi kokea kehityksen johtava ” kaiken tyhjäksi tekemiseen” josta ehkä jonkinlainen aasinsilta sotiin jossa historiallisessa valossa on saatu suurempaa tuhoa aikaan.
Omassa mikrotason elämässä sitten koko tapahtuman kyseenalaistamista sen suhteen miksi kaikki paska tapahtuu ?

Ehkä vielä tämän aamuisten Uuden Suomen juttujen lukaisemisen jälkeen voisi pikana yrittää kommentoida kehitystä sen suhteen millainen poliittinen suuntaus siihen vaikuttaa ?
Meillä olisi sitten kokolailla runsaudenpulaa maailmaparantajista tai rakkaudenapostoleista aina ” tavallisiin” Suomalaisiin filosofeihin asti joka ei välttämättä tavalisessa arjessä näy.
Ennemmin niin että ihmiset käyttäytyy jollain tietyllä tavalla kuin että mitään muuntasoista ajattelua tapahtuisi. Omasta puelestani vielä niin että viimeisinkin kirjoitus jostain
Joulun vietosta näyttää tapahtuneen enemmän ”automaattisesti” jota voisi tuoda esille Saarisen tapaan ” autolla ajamisesta” joka ei sitten enää tehdessä vaadi mitään sen ihmeempää
ajattelua josta hyvänä esimerkkinä samaan aikaan puhuminen, radiokanavan säätäminen, kolmion takaa väistelyt ja jonkin hauskan vitsin murjaiseminen kaiken muun oheistoiminan lomassa…
Kaupungilla kävellessä tuntuu kuin pää olisi tyhjä ja jokin automotorinen prosessi olisi meneillään jonkinlaisen googlemap navigaattorin tapaan että mitään sen syvällisempää tulisi
samalla pohdittua… (Nykyään tämänkin tapahtuman voisi ulkoistaa laittamalla navigaattori päälle kävellessäkin…)

Tuli kirjoituksen jälkeen mieleen…

tapio nippala

Työtön kuvataideharrastaja. Suomea kierretty ristiin ja rastiin ja vanhemmiten jämähtänyttä lähiöelämää...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu