Majuri Petri Pesonen – mitä voimme oppia Ukrainan sodasta

Tapio Sakki
8

HS:ssa on artikkeli jossa siteerattiin Jalkaväen vuosikirjassa haastateltua majuri Petri Pesosta. Tämä luettelee viisi asiaa joista Suomi voisi ottaa oppia käynnissä olevasta Ukrainan sodasta. Näitä ovat varautuminen pitkittyneeseen sotaan, droonit, venäläisten kyky rakentaa linnotteita, panssarivaunut ja venäläisten tapa ryhmittyä puolustukseen.

Ukrainan sota on osoittanut että ammusten kulutus on hirmuista jo yhden päivän taisteluissa. Suomen tulisi huomioida tämä erityisesti niiden ammusten kohdalla joita ei valmisteta Suomessa ja varautua varmistamaan niiden saatavuus kriisin ollessa vielä päällä . Toinen näkökulma on se että sodassa reservien merkitys on suuri – päivän taisteluissa voi kaatuneiden määrä ylittää 20% rivivahvuudesta mikä tarkoittaa satoja kuolleita päivässä joten reservien vahvuudesta ei tulisi tinkiä. Pesonen korostaa myös yksittäisten taistelijoiden kykyä suojautua – kenttälapio on edelleen tärkeä varuste sen lisäksi että sotilaan omat suojavarusteet tulee olla mukavat käyttää koska käyttämätön suojavaruste ei suojaa miltään.

Kolmas oppi koskee drooneja ja erityisesti kevyitä UAV-drooneja, näitä puolustusvoimat on hankkimassa 14 miljoonan euron edestä – raskaampia drooneja Suomella on jo nyt.

Taistelupanssarivaunuista Pesonen toteaa sen että panssarivaunut ovat edelleen olennaisesti sodankäynnin kannalta keskeisiä vaikka onkin yllättynyt miten helposti ukrainalaiset kykenivät tuhoamaan merkittävän osan venäläisten panssarikalustosta. Hän korostaakin sitä että panssareiden suojaamiseen tarvitaan useiden aselajien yhteistyötä, pioneerit, jalkaväki, tykistö ja ilmatorjunta on tässä avainasemassa.

Yksi merkille pantava havainto on Pesosen mukaan se että venäläiset panssariosastot ja jalkaväki pyrkivät vetäytymään puolustukseen rakennetuille alueille – täällä ne muodostavat ympyrän muotoisen alueen josta on avoin kenttä joka puolelle mahdollistaen tarkan suora-ammunnan panssareilla ja raskailla jalkaväen aseilla, lisäksi ne ovat suojattu jalkaväkmiinoin – Venäjä kun ei ole allekirjoittanut Ottawn sopimusta. Tämän kaltaiset linnoitteet ovatkin hyvin hankalasti valloitettavia ja tähän tulee kiinnittää huomio varusmiesten koulutuksessa.

Itse lisäsin kuudenneksi opiksi ukrainalaisten taito käyttää tykistöä – nämä kun ei roiski massiivisia keskityksiä yhdelle alueelle kuten suomalaiset vaan tykistöä käytetään säästeliäästi, ikäänkuin tarkka-ampujien tyyliin – yksittäiset laukaukset tarkasti maaliin ja näin säästyy arvokkaita ammuksia.

Tapio Sakki
Äänekoski

Hammaslääkäri, itsenäisenä yrittäjänä pidän vastaanottoa Äänekoskella.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu