Petteri Taalas: Suomessa vallitsee hiilinieluharha
Petteri Taalas on jälleen muistuttanut suomalaisia siitä että fokus on siirrettävä takaisin fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen hiilinieluista puhumisen sijaan. Jostain syystä hiilinieluista on tullut vihreiden päähänpinttymä vaikka ongelma on edelleen fossiilisten polttoaineiden maailman laajuinen liikakäyttö. Taalaksen mukaan tästä aiheesta puhuminen vie näkökulmaa liikaa epäolennaisuuksiin ja muistuttaa että pohjoisen maat Venäjä poislukien ovat hoitaneet hommansa asiallisesti – jos vastuullista metsien hyötykäyttöä vähennetään Pohjolassa niin tämä johtaa lisääntyvien hakkuisiin sademetsävyöhykkeellä – alueilla joilla metsien uudistamiseen ei ole kiinnostusta. Lopputulos on hiilen sitomisen kannalta negatiivinen eikä paranna hiilitasetta hitusen vertaakaan.
Itselleni on mysteeri miksi vihreät eivät tätä usko – ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen riensikin jo syyttämään Taalasta vastuuttomaksi ja haluaisi vaientaa tälläiset puheet, tyypilliseen vihreiden tapaan. Toinen mysteeri on se että aina kun vihreät neuvottelevat ympäristö asioista kansainvälisesti niin lopputulos on se että Suomi maksaa – oli kyse sitten hiilinieluista tai luonnon ennallisestamisesta niin maksajan nimi löytyy suomalaisista veronmaksajista.
Kolmas mysteeri on se että miten alle 10 prosentin osuudella voidaan tuhota suomalaista teollisuutta ja viedä elinkeino maaseutuyrittäjiltä – tuntuu siltä että suomalaiset ovat kuin venäläisetkin – hallitus saa tehdä mitä vaan kunhan itse ei joudu käyttämään aivojaan ja muuttamaan asiantilaa parempaan suuntaan.
https://twitter.com/hps_pekka/status/1606717920637222913?s=20&t=XLofMrPASil52weC73V44g
Ilmoita asiaton viesti
Kolmas mysteeri on se että miten alle 10 prosentin osuudella voidaan tuhota suomalaista teollisuutta…
Olen tuon ’mysteerin’ jo Sakillekin pariin kertaan selittänyt. Miksi ei mene ymmärrykseen?
Ilmoita asiaton viesti
Johtuisko siitä että selitykseksi oli täyttä kuraa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tarkastelee persujen linjauksia pariin politiikan keskeisimpään teemaan (EU, euro, ilmasto, mamut…), niin sen kanssa samoilla linjoilla ei ole yksikään vakavasti otettava puolue.
Niinpä persut taas jättäytyvät hallituksen ulkopuolelle ja enemmistöhallitukseen vaadittavat edustajat joudutaan naarimaan muista radikaalipuolueista, jolloin nämä saavat kannatukseensa nähden suhteettoman paljon poliittista valtaa.
Ja taas on ’mysteeri’ valmis ihmeteltäväksi…
Ilmoita asiaton viesti
Jaahas,luetteloiduista aiheista puuttuu se tärkein eli perustelut. Kas, kun jokaisen mainitun asiakohtaan liittyy vahvasti Suomen talous. Taitaa olla päinvastoin niin, ettei Suomesta tällä haavaa löydy omaa maata puolustavia puolueita kuin PS. Rahan lappaminen mainitsemiisi budjettimenokohteisiin (EU, euro, ilmasto, mamut…) ei yksinkertaisesti ole tuonut menestystä maallemme vaan päinvastoin maamme on köyhtynyt ja köyhtyy lujaa vauhtia tällaisten hiilinieluihin liittyvien EU-maksujen myötä. EU:n toiminta on vivahteiltaan verrattavissa, valitettavasti, itäiseen naapuriimme sanelupolitiikallaan. Jos ette tee kuten eu:n suuret jäsenmaat käskevät, niin kyllä me keinot keksimme. Ja keksitty on ja paljon. Erilaisista rahastoista puhumattakaan rahan jakamiseen eteläisiin maihin. Suomalainen maksaa aina nettomaksajamaan kansalaisena.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä jäsenmaiden velkaantuminen onkin keino sitoa maat ikuiseen EU-jäsenyyteen!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, nielut ovat ylikorostettuja keskusteluissa. Mutta tätä päähänpinttymää eivät jankkaa niinkään vihreät vaan metsäteollisuus sannasaattajineen. Lukee mitä hyvänsä Metsänhoitoyhdistysten julkaisua niin ei niissä juuri muusta kuin nieluista puhuta.
Todellisuudessa metsien nielu on ison palapelin yksi osanen, hiilivirta ilmakehästä biomassaan. Hakkaamalla raivokkaasti kasvaa toisensuuntainen virta ja vasta näiden yhteisvaikutus on se, joka vaikuttaa ilmakehän hiilipitoisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
”Toinen mysteeri on se että aina kun vihreät neuvottelevat ympäristö asioista kansainvälisesti niin lopputulos on se että Suomi maksaa – oli kyse sitten hiilinieluista tai luonnon ennallisestamisesta niin maksajan nimi löytyy suomalaisista veronmaksajista.”
Niin, herää kysymys siitä, millä mandaatilla ja ohjeistuksella ympäristöministeri sekä hänen mukanaan kulkevat viralliset delegaatiot edustavat koko Suomen kansaa ja valtakuntaa ? Voiko olla niin, että 10 % kannatuksen omaavan puolueen ministeri voi miten vaan puhua koko Suomen puolesta kansainvälisissä kokouksissa ?
Ne epäviralliset yhteisöt ja yhdistykset, jotka Suomesta syöttävät yhtä sun toista tietoa EU:n viherpiireille ovat sitten oma tarinansa. Näille täytyy kyllä nostaa hattua. Näyttävät olleen huomattavasti aktiivisempia viherajatustensa levittämisessä Suomenkin osalta ja siitä mihin Suomessa kannattaa iskeä, kuin esimerkiksi meidän MTK. Mitenkähän EK on toiminut ? Onko näissä oltu hereillä ?
Ilmoita asiaton viesti
No sepä se, näistä järjestöistä, ajatuspajoista, ynnämuista, joita sellainen kuin Soros, sattuu tukemaan peräti 250, sen lisäksi 250 mediaa, erityisesti Unkarissa, ja sitten vielä EU:n oikeusistuimista toista miehittää monta Sorosia palvellutta juristia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan johtuu siitä että vihreät vihaavat maaseutua ja suomalaista tuotantoa. Heidän ideaaliyhteiskunnassa me kaikki asuisimme betoniympäristössä keittelemässä ja tarjoilemassa kahvia toisillemme.
Siinä Taalas on kyllä väärässä että CO2-päästöt tai ilmaston lämpeneminen olisivat ongelma. Muovit, saasteet ja luonnon tuhonta ovat oikeita ympäristöongelmia ja sitä enemmän niitä esiintyy mitä kauemmaksi länsimaista mennään.
Ilmoita asiaton viesti
Matti kirjoittaa asiaa.Hämmästyisitte täällä pohjoisessa, jos näkisitte kuinka vähän Kaakkois Aasiassa välitetään luonnosta ja kuinka välinpitämättömästi kaikki roskat ja talousjätteet viskotaan luontoon, metsiin ja ojiin. Roskien ja jätteiden keruuta ei ole monin paikoin mitenkään organisoitu.
Ilmoita asiaton viesti
Pätee yleensä islamilaisiin maihin. Naiset eivät saa päättää. Eivät vaikuta näinollen myöskään rakennusten kauneusarvoihin, piha- ja katusuunnitteluun jne. ja rakennukset ovat yhtä masentavaa harmaata massaa lautasantenneineen. Ihmettelin tätä kauan verratessa Länsirannan asuinalueita juutalaisiin. Kauneus puuttuu kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
Asun Indonesiassa, joka on suurin islamilainen demokratinen valtio. Asukasluku 275 milj ja pinta-ala 1,9 milj neliökilometrsiä. Sija 15 pinta-alan suhteen.
Ehkä tropiikin kukkaloisto on innoittanut maalaamaan rakennukset kirkkain värein rohkeasti. Ainakaan maaseudun pienissä kaupungeissa ja viljelys seuduilla ei harmautta esiinny. Päinvastoin.
Lähi-Itä on asia erikseen. Nissä taitaa diktatuuri ja sosialismin tavoittelu aiheuttaa kaikenlaista harmautta maisemassa ja kulttuurissa.
Arabimaiden kulttuuri lähes kadonnut loistokautensa jälkeen, jolloin taiteet ja tieteet kukoistivat monilla aloilla.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, uskon, että Indonesia poikkeaa tässäkin kohden.
Ilmoita asiaton viesti
Tervetuloa käymään ja näkemään omin silmin.
Toki huonoja puolia myös on: liikene, jossa ei juuri sääntöjä noudateta. Mooseksen 10 käskyn puuttuminen ja tietämättömyys noista tärkeistä käskyistä j elämänohjeista.
Valehteleminen ja varastaminen ovat lunollisia tapoja Indonesian kansantavoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Minun nähdäkseni molemmat ovat tutkijoita eivätkä poliitikkoja. Ylikorostunut hiilinieluajattelu on sopinut suomalaisille, koska siinä kohdassa aita on matalin. Minäkään en vielä ole suostunut hyväksymään, etteivätkö metsät voisi toimia hiilinieluna. Me vaan olemme antaneet metsiemme ikääntyä liikaa. Vanhat metsät pitäisi uudistaa ja suojella vain valikoiden.
Vanhat puut nurin ja tilalle neljä uutta puuntainta jokaista kaadettua kohti. Saattaa tehdä hallaa monimuotoisuudelle, mutta hiilinielut elpyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Ollikainen ymmärrä ilmastosta sen enempää kuin lehmä uudesta aidasta.
Ollikaisella ei ole mitään ilmastotieteellistä pätevyyttä. Kunhan papukaijana toistelee tyhjiä ja paikkansapitämättömiä väitteitä.
Arvelen että Taalas alkaa puhua vielä ihan järkeviä kunhan pääsee palkkiovirastaan eläkkeelle. Nyt yrittää vain toppuutella älyttömimpiä ylilyöntejä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ihmeessä tämä herra Ollikainen yleensä pääsee puhumaan jatkuvasti soopaa lähes joka ohjelmassa. Taalas taas on pitkän linjan ammattimies, jonka pitäisi esiintyä useammin.julkisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Onko niin, että Ollikainen edustaa enemmän sitä ”virallista” linjaa. Valtamediassammehan on vallalla vain se yksi totuus. Varsinkin nyt, kun Alfa-TV:n monipuoliset, asialliset ja hillityt keskustelut on saatu pois päiväjärjestyksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle tulee Ollikaisen puhuessa usein mieleen, että siinä herra puhuu Aku Korhosen aksentilla Esa Pakarisen ja Pekka Lipposen höpötarinoita.
Ilmoita asiaton viesti
Samasta syystä, kuin että miksi ihmeessä muutkin niin sanotut uutiset, ( mm. Amerikan uutinen) tulee uutis/pääkirjoitussivulle sijoitetusta mielipidekirjoituksesta, ja tästä ei tehdä poikkeusta. Tämän armoilla olemme.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän kyse ole siitä etteivätkö metsät toimisi hiilinieluna vaan kyse on koko maankäyttösektorin kokonaishiilitaseesta.
Nyt kun tehdään paljon harvennushakkuita, niin hiilensidonnasta poistuu puustoa, joka on vahvassa kasvuvaiheessa. Ja niiden tilalle ei tietenkään istuteta taimia – ja vaikka istutettaisiinkin, niin niiden kyky sitoa hiiltä olisi ensimmäiset pari vuosikymmentä hyvin vähäinen verrattuna harvennushakattuun puuhun.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ymmärtänyt näin muutamia kertoja metsätöissä olleena, että sääntönä on, että yhden kaadetun puun tilalle istutetaan neljä. Näistä kaksi tulee hirvien syödyksi tai menehtyy muuten. Jäljelle jääneistä karsitaan toinen parinkymmenen vuoden iässä, jotta jäljelle jääneelle on tilaa kasvaa kunnon puuksi. Korjatkaa ammattilaiset, jos käsitykseni on täysin väärä.
Ilmoita asiaton viesti
En ole ammattilainen mutta periaate kuulostaa oikealta. Niinpä sitten kaadetun puun tilalla 70 vuoden kuluttua on uusi puu. Nettonielu tällä aikavälillä on nolla.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko, että puu ei yhteytä ja sido hiiltä ennen kuin on 70 vuotta vanha.
Ilmoita asiaton viesti
En.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän sitä tarkoiteta, vaan sitä, että 70-vuotiaana se uusi puu on korvannut sen kaadetun puun sitoman hiilen uudelleen. Kaadetun puun käytöstä riippuu, kuinka suuri osa sen sitomasta hiilestä on päätynyt ilmakehään. Jos kaadettu puu käytetään kokonaan selluteollisuuden raaka-aineeksi tai poltetaan, kaikki sen varastoima hiili päätyy ilmakehään, jolloin kyseisen puun hiilensidonta menetetään kokonaan ja se on korvattu uudella puulla tuossa 70 vuoden jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin yliopiston geoinformatiikan professori Markus Holopainen Hesarissa 3.3.2015 2:00 | Päivitetty 13.3.2015 15:29:
”Viimeaikaisten laskelmien mukaan Suomessa on reilut 70 miljardia yli 1,3 metriä pitkää puuta. Suomen metsäpinta-ala on noin 22 miljoonaa hehtaaria, joka on noin 0,5 prosenttia maapallon metsäpinta-alasta. Maapallolla on metsiä yhteensä noin neljämiljardia hehtaaria.”
Lähde: https://www.hs.fi/tiede/art-2000002808080.html
Tuohon 70 miljardiin vähintään 1,3 metriä pitkien puiden joukkoon mahtunee melko monen mittaista sekä eri kasvuvaiheessa olevaa ja hiiltä sitovaa puuta. Että sieltä osa vuosittain kaadetaan ei tunnu varmaankaan missään globaalissa mittakaavassa.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään hehtaarin kokoiselle hakkuuaukealle istutetaan metallitolppa joka poistaa ne hiilinielut lopullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta nyt ne metallitolpat tuottavat yli 40% maan sähkön kulutuksesta.
https://www.fingrid.fi/online
Ilmoita asiaton viesti
Vaihteluväli 0-40%.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ”nyt” tarkoittaa jotain hetkellistä tilannetta, niin ehkä luku 40 % on oikea. Vuoden 2021 osalta tuulivoiman osuus sähkönkulutuksesta oli 9,4 %,
Ilmoita asiaton viesti
Millä ajanjaksolla tuo oli ?
Viime vuonna ( 2021 ) tuulisähköenergiaa tuotettiin 8,0 TWh kun samana vuonna Suomen sähkön tuotanto ja nettotuoni olivat yhteensä 86 TWh. Tuo tuulisähkön osuus oli siis 9,3 % 86 TWh:sta.
https://www.slideshare.net/energiateollisuus/energiavuosi-2021-shk
Hetkellisestihän, kuten juuri nyt, tuulisähkön tuotannon osuus voi nousta jopa siihen 40 % ja laskea taas 12 tunnissa 5 %:iin.
ks. Fingrid Tuulivoiman tuotanto
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
ja valitse vaikkapa tarkasteluajanjaksoksi 1.12.2022 – 28.12.2022
Vertaa samalla tuota vaihtelua sähkön pörssihintaan jonka vaihtelun löydät esim. oheisesta linkistä:
https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransjen/tall-og-data-fra-kraftsystemet/#nordisk-kraftflyt
ja katso tuosta 1.12.2022 klo 16:00 tilanne :
Tuulisähköä 255 MW ( nimellisteho 4 847 MW ) ja sähkön pörssihinta 464 €/MWh = 46,4 c /kWh
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka se nyt on?
Puuhan rakentuu mm. hiilestä.
Eikö se silloin sido hiiltä koko kasvuaikansa?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, ja sahatavarana rakennuksissa ja huonekaluissa hiili säilyy seuraavat sata vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Kotimaisesta puusta 41% (n.28 miljoonaa kuutiota) käytetään puujalosteteollisuudessa, 59% (noin 40 miljoonaa kuutiota) käytetään selluteollisuudessa. Saha- ja puujalosteteollisuuden lopputuotteissa on puuta noin 12,5 miljoonaa kuutiota, eli suurin osa senkin käyttämästä puuraaka-aineesta päätyy sivuvirtana energiapuuksi.
Vuonna 2020 hakatusta 69 miljoonasta kuutiosta sahatuotteiksi meni 12 miljoonaa kuutiota ja muina puutuotteina (vaneri ja lastulevyt ym) 0,5 miljoonaa kuutiota. Suurin osa puusta, noin 58,5 miljoonaa kuutiota poltettiin tai siitä tuotettiin sellua. Tuon puumäärän hiilensidonta valutettiin yhtenä vuonna hukkaan.
Itse olen erimieltä myös siinä, kuinka monta vuotta puiset huonekalut sitovat hiiltä. Itse luulen, että huonekalujen käyttöikä on alle 20 vuotta, puisten vielä vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin osa selluteollisuuden kuitupuuvirrasta tulee harvennushakkuista. Hyvin onnistuneesta päätehakkuusta vain pieni osa ~ 10 % tai alle päätyy kuitupuukasaan, loppu on tukkipuuta.
Eli et taida oikein ymmärtää tästäkään asiasta mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdat onnellisesti sen, että kaikella puustolla on juuristo ja kanto.
Aika harvoin niitä riivitään maasta irti ja kokonaan niitä ei saa koskaan pois, vaikka kanto yrittettäisiinkin saada hyötykäyttöön.
Juuriston massakaan ei ole mitenkään mitätön, vaan täysikasvuisen puun kohdalla sen massa on prosentteja kokonaisuudesta.
Jos kantoa ja juuristoa aletaan arvioimaan, niin 10% puun kokonaismassasta jää aina maaperään, eikä se maadu vuodessa tai parissa tai edes parissa vuosikymmenessä. Pihallani on kanto, jonka puu kaadettiin 1930 ja sen kanto on olemassa edelleen, tosin jo kohtuullisen lahonneena (olen avustanut parhaani mukaan), mutta silti niin kovana, ettei sitä lapiolla kaiveta irti.
Mökillä on kantoja, joiden tiedetään kaadetun ennen vuotta 1936 ja ne ovat edelleen kovia.
Vaimoni serkun tiluksilla pihapiirissä on katkenneita kantoja, joiden tiedetään kaatuneen eräässä myrskyssä 1700-luvulla. Joten eivät ne kannotkaan ihan hetkessä maadu olosuhteista riippuen.
”Itse olen erimieltä myös siinä, kuinka monta vuotta puiset huonekalut sitovat hiiltä. Itse luulen, että huonekalujen käyttöikä on alle 20 vuotta, puisten vielä vähemmän. ”
No, voithan olla mitä tahansa mieltä. Kirjahyllyni sain 1990 (käytettynä) ja se on edelleen käytössä, toki sitä on modernisoitu ajan saatossa mutta se palvelee edelleen täysin.
Minun ensimmäinen ruokapöytäni tuoleineen palvelee vaimoni siskon lapsia tänäpäivänä ja sekin on nähnyt elämää neljä vuosikymmentä.
Talossani on muutama jakkara, jotka on valmistanut vaimoni isän isoiso-isä 1800-luvun loppupuolella.
Naapurillani on pirttipöytä, joka on valmistettu arviolta 1800-luvun lopussa ja sitäkin käytetään päivittäin (jossain oli kaiverrettu vuosiluku 1878).
Joten huonekalun 20-vuoden elinikä ei pidä paikkaansa massiivipuusta tehdyissä tuotteissa tai edes missään muussakaan kunnollisella laadulla tuotetussa huonekalussa.
Ehkä ne, jotka ostavat halpaa ikea tms. tavaraa eivät käytä huonekalujaan tai eivät kierrätä niitä sukupolvelta toiselle tms. koska ne halvimmat eivät välttämättä kestä käyttöä kovin pitkään.
Taloissa sahatavara kestää tasan niin pitkään, kunnes talo puretaan. Naapurin vanhan päätalon ja ulkorakennusten veistohirret ovat olleet paikoillaan vuodesta 1790. Uuden päätalon puutavara on ollut paikoillaan vasta vuodesta 1992. Mutta siinäkin on puuta tonni, jos toinenkin, kuten kaikessa naapurin rakennuksissa.
Joten hiili voi säilyä kunnollisissa taloissa ja huonekaluisa vuosisatoja, niiden puiden juuristoista jää humuksena maaperään melkoinen määrä hiiltä.
Tai millä muulla se pirskatin maakerrosten paksuuntuminen tapahtuu?
Ilmoita asiaton viesti
Kun en itsekään ole ammattilainen niin en tiedä, mutta luulisin että harvennusta tehdään siksi että jäljelle jäävä puusto kasvaisi nopeammin ja suuremmaksi, sekä pituus- että paksuuskasvultaan?
Vanhoissa, tiheissä metsiköissä on yleensä enemmän tai vähemmän kitukasvuista puuta joka on kärsinyt sekä valon, ravinteiden että veden puutteesta kun vertaa harvennettuun, hoidettuun hongikkoon.
Että mikä on hoidetun ja hoitamattoman metsäalan kuutiotilavuus? Se kai lopultakin osoittaa todellisen kasvun volyymin ja samalla hiilen sidonnan.
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni sain samanlaisen neuvon rapiat 40 vuotta sitten ekassa kesätyöpaikassani metsän harvennustöissä.
Ilmoita asiaton viesti
Avohakkuussa kaadetun tilalle istutetaan n. 4-5 puuta ja sivusta tulee luonnontaimia lisää jonkun verran. Jos optimaalisesti menee niin hirvi tai lumituhot vievät 1-2 puuta. Ensimmäisessä harvennuksessa n. 30 vuoden iässä hakataan pois 1-2 puuta istutetuista ja toisessa harvennuksessa saman verran n. 60-70 vuoden ikäisenä, jolloin metsään jää tukkipuun kokoista hyvin kasvavaa puustoa. Tämä käsittely antaa parhaan tuloksen myös hiilinieluna. Hakkuutavat vaihtelevat maapohjan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Molemmat, Taalas ja Ollikainen ovat vahvasti poilitisoituneita ”tutkijoita”. Heillä ei ole e4des tutkijan otetta ongelmaan vaan he lähtevät oletuksesta että joku asia on tosi. Asia josta maailmalla ollaan montaa mieltä. Ja josta esitetään ”todisteita” puolesta ja vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Taalas om filosofian tohtori, aiheena meteorologia. Ollikainen on taloustieteilijä ja ympäristöekonomian professori. Taalas ymmärtänee siten paremmin ilmiön luonnontieteellisiä ilmiöitä, Ollikainen taas taloudellisia vaikutuksia.
Ilmoita asiaton viesti
En ole saanut vaikutelmaa että Ollikainen ymmärtäisi.
Mies joka keksi pistää kipsiä peltoon, vaikka sillä ei ole mitään luonnontieteellistä merkitystä. Tai jos on, niin korkeintaan negatiivinen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tohtori sitä ja tohtori tätä.
Kirjoitin että politisoituneita tutkijoita.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs professori Peter Lund ?
Ilmoita asiaton viesti
Vielä onnettomampi.
Ilmoita asiaton viesti
Enemmän mainitsemasi herrat vaikuttavat maallikkosaarnaajilta kuin tiedemiehiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnon monimuotoisuutta ei sopisi enää mennä tärvelemään, esim lintujen kohdalla tilanne on jo aika lohduton, se taitaa taas johtua hyönteisten vähenemisestä, tuholaiset sen sijaan ovat lisääntyneet. Ei tämä kehitys hyvältä näytä.
”Oksasen ja Lehikoisen kaltaisten ihmisten vuoksi Suomen lintujen tila on tunnettu jo pitkään hyvin tarkkaan, ja kokonaiskuva muuttuu vuosi vuodelta huonommaksi. Jo puolet Suomen noin 250 pesimälintulajista on joko silmällä pidettäviä tai uhanalaisia.”
https://dynamic.hs.fi/a/2021/katoavatlinnut/
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö siellä espanjassa tehdä asialle myös jotain. Koko maa on lähes hakattu paljaaksi. Ainakin ne alueet joissa itse olen ollut. Sama koskee tietenkin ranskaa, saksaa, jotka ovat olleet hyvinkin metsäisiä. Noihin verrattuna suomi on hoitanut asiat hyvin. Toki tekemistä löytyy, mutta maksaan tuskin noille kannattaa alkaa. Niiden pitäisi istuttaa luonnon kannalta kuolleet viinipellot metsää täyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asun kansallispuiston laidalla ja metsää riittää onneksi silmänkantamattomiin, mutta kyllä – oikeassa olet, maassa yleisesti ei ole hyvä tilanne ollenkaan. Hakatut metsät aiheuttanut eroosiota ja vedet valuu suoraan jokiin, toki kaikenlaista istutusprojektia ollut, mutta eipä niistä juuri ole apua kun taimet kuolee pystyyn, viime vuonna oli ennätyskuivaa monilla alueilla, veikkaanpa että kun tämän vuoden luvut tulee ei paljon paremmat ole.
Itse olen tämän meidän Corberan joen puolesta taistellut 9v, vähän edistystä tullut jatkuvasta painostuksesta, pari kertaa jokipäivät vuoteen ja vähän soraa ja kiviä pohjaan, mutta ilman kunnon suunnitelmaa ei ole kuin hetken apu.
Opiskelin Suomessa juurikin virtavesien ennallistamista ja kunnostamista ja piti yrityskin alalle laittaa vielä kun terveys pelitti, joten tämän seuraaminen sattuu huolella sieluun.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jossain keski Euroopassa katsellut metsiä. Eniten metsiä näkyy kasvavan vuoristojen rinteillä, ei niinkään alavilla mailla.
Moottoriteiden varsilla usein näkee mahdottomia ryteikköjä, joita ei ole harvennettu tai hoidettu. Puhun nyt havupuista. Jalopuumetsät ovat paremmin hoidettuja.
Ilmoita asiaton viesti
Vuoristoa tämäkin missä asustelen.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtaisivatko päästää telttailemaan ensi keväänä jonkun hullumyllyn alle ja laskemaan montako muuttolintua maasta löytyy muuttoaikoina.
Olen halukas jos joku antaa luvan tulla erityisesti Pohjanlahden ja Perämeren lintujen muuttoreittien tiellä oleviin laskemaan.
Sinne kun kuulemma rakennetaan jatkuvasti lisää ja suurempia myllyjä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei täällä mitään oikeuksia ole kuten Suomessa, byrokratia faxi-paperi tasolla! Benvinguts!
Ilmoita asiaton viesti
Vihreistä enemmistö ei ymmärrä, mitä ne hiilinielut ovat, joita puolue innolla ajaa.
Ilmoita asiaton viesti
Metsäteollisuus ja metsänomistajat ylittävät Suomen metsien kyvyn tuottaa monimuotoisuus- ja lajiturvaten metsää ja veivät hiilinielun hiililingoksi joka uhkaa kansantaloutta 2-7 miljardin laskulla. Mitäs. Pikkujuttuhan se on kun on muutenkin pumpattu eniten rahaa maaseutuelinkeinoille.
Ilmoita asiaton viesti
Ikuisille valittajille joilla pienituloisten tapaan isot talot, kesämökit, hienot autot usein kappalein, mönkijät, hevosia, ja etuoikeus valittaa köyhyyttä vaikka se ei missään näy. Suomi onnhyvin hoitanut köyhänsä maaseudulla. Ei voi valittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Maaseutu potee keskustataktista köyhyyttä
Ilmoita asiaton viesti
Näettekö maaseutukunnissa ruokakassijonoja – niin kuin kaupungeissa – en minä ainakaan ole nähnyt.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen , jopa Vihdissä.
Ilmoita asiaton viesti
On se hyvä että Suomi tukee sähköauton ostoa.Ei taida vielä riittävästi tukea kun vain hyvätuloisilla on varaa ostaa sähköauto.Eihän köyhällä ole myöskään varaa sähköpyörään.On vaan tyydyttävä tavalliseen ehkä vaihteelliseen puuromoottorilla toimivaan pyörään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo lasku taas on seurausta siitä että tietävät eu:ssa jo ihan kaikkien laskujen menevän läpi täällä. Kuten Hämäläinen tuolla jo kirjoittikin, Suomi on eu:n lypsylehmä. Tutkisipa joku journalisti miten paljon Suomi on köyhtynyt eu aikana, summa on järjetön.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.upm.com/fi/vastuullisuus/perusperiaatteet/vastuullisuustavoitteemme/
Lueppa ylläolevasta mikä on upm vastuu ympäristöstä.Ehkö voit jopa oppia jotakin.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Suomen metsät vaarassa romahtaa ilmastonmuutoksessa. Kuoleeko yhä vaan lämpenevässä Lapissa männyt pystyyn. Ja Lapista tulee vähitellen puuton vyöhyke.
https://jussivaaralathoughts.blogspot.com/2022/12/metsa-voi-huonosti-eika-sita-paranna.html
Ilmoita asiaton viesti
”tuntuu siltä että suomalaiset ovat kuin venäläisetkin – hallitus saa tehdä mitä vaan kunhan itse ei joudu käyttämään aivojaan ja muuttamaan asiantilaa parempaan suuntaan.”
Naapureita tässä on oltu jo tovin ja eikös naapurisopu aiheuta samankaltaisuuden vaatimuksen. Näin ainakin Halosen aikoihin saakka.
Kansa joka haluaa olla hallintoalamaisena saa sitä kyllä ollakkin. Vrt Iso naapurimme.
Ilmoita asiaton viesti