Ruotsi painaa jarrua EU:n sanelemalle hiilinielupolitiikalle
Foreign Policy kertoo artikkelissaan että Ruotsin uusi hallitus toppuuttelee EU:n intoa sanella miten Ruotsin tulee jatkossa hoitaa metsäpolitiikkaansa. Päinvastoin kuin Suomessa sen hallituksen päämäärä on taata kestävä ja luontoarvoja kunnioittavan sekä myös puunjalostus teollisuuden näkökulmia huomioiva metsien hoidon politiikkaa. Ruotsi pyrkii hiilineutraaliuteen mutta päämääränä on saavuttaa se vasta vuonna 2045 kun taas Suomen nykyinen hallitus pyrkii alasajamaan metsäteollisuutemme vuoteen 2030 mennessä näin karrikoidusti ilmaistuna.
Tästä kaikesta saamme kiittää ruunaksi kuohittua Keskustaa, jotka ilmeisesti laskevat, että 5 prosentin kannatuksen puolueella on saumaa saada edes joitain puulueen jäsenkortin omaavia puistotyöntekijöitä virkoihin armon vuonna 2030 – EU:n hallinnoimiin suomalaisiin kansallispuistoihin.
https://www.politico.eu/article/sweden-un-woke-policy-forest-european-climate-law/
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tuossa linkin kirjoituksessa on mainittu se kaikkein tärkein syy mihin ruotsalaiset vetoavat ” Ruotsalaiset europarlamentaarikot vaativat kuitenkin, että heidän maansa kansallisaarretta ei pitäisi käsitellä jättimäisenä turvatyynynä, jolla korvataan muiden maiden riittämättömät päästöleikkaukset.”
Tuo samainen peruste pitäisi olla myös meidän meppien ja päättäjien pääkopan sisällä vahvana viestinä komission suuntaan. Onhan päivän selvää komission ehdotus, jossa Suomeenkin vastuuta kohdistetaan muiden jäsenmaiden metsämaiden osalta.
Olen kirjoittanut tästä samasta aiheesta toisaalla mm. alla olevalla tavalla perustuen EU:n omiin nettisivuilla oleviin dokumentteihin.
EU:n sivulla kirjoitetaan mm. näin ;”Taakanjakoasetuksessa asetetaan jokaiselle EU-maalle sitovia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän alaisuuteen. Näitä aloja ovat muun muassa liikenne, maatalous, rakennukset ja jätehuolto. Nämä alat tuottavat valtaosan EU:n kasvihuonekaasupäästöistä (noin 60 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä).”
”Nykyinen päästöjen vähennystavoite taakanjakosektorille on 29 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tätä tavoitetta tulee kiristää. Parlamentin täysistunto äänesti 8. kesäkuuta tavoitteen nostamisen puolesta 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.”
Kaiken huippuna näyttää komissiolla olevan harrastaa omaa mielivaltaista taakanjakoperustetta tässä jäsenmaittain metsien hiilinielujen kohdalla; ”Eri jäsenvaltioiden valmiudet vähentää päästöjä vaihtelevat. Tämä on otettu huomioon määrittämällä tavoitteet maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen perusteella.”
Miten bruttokansantuote voi olla perusteena hiilinielujen määrittelemisessä? Jäsenmailla on erilaisia sosiaalikustannuksia rasitteina joita toisilla jäsenmailla ei ole, eikä niiden jäsenmaittain poikkeava määrä suinkaan ole vaikuttava tekijä BKT:ssä.
Linkissä jäsenmaitten metsäpinta-alat;
https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/priorities/ilmastonmuutos/20170711STO79506/ilmastonmuutos-miten-mepit-haluavat-sisallyttaa-metsat-ilmastotalkoisiin
Linkissä komission esittämä uusi tavoite vuoden 2030 päästöjen vähentämiseksi;
https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/priorities/ilmastonmuutos/20180208STO97442/eu-maiden-kansalliset-paastovahennystavoitteet
Hurjaa on havaita jälleen kerran suomalaisten (yhdessä mm. ruotsalaisten) joutuvan taakanjaossa maksumieheksi muiden jäsenmaiden metsiä omaavien puolesta. EU näyttää olevan taakanjakojen eli solidaarisuuden johdosta Suomea alati velkaannuttava maa. Maa, jonka päättäjät näyttävät olevan jonkinlainen sopulilauma komission suuntaan. Siis hyväksyen kaiken mukisematta ja siten että sanotaan olevan ainutkertainen ja tarkkarajainen. Kuka näitä jatkuvia selittelyjä uskoo?
Ilmoita asiaton viesti
Peukutus
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ihme laki voi olla sellainen ,että kun Saksa suuressa viisaudessaan joutuu käynnistämään hiililaitoksiaan, koska on alas ajanut ydinvoimansa, niin Pohjoismaiden metsillä pitää korvata Saksan vihreiden poiliitikkojen hölmöydet.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, ketä tai mitä on Suomen ilmasto- ja teollisuuspolitiikasta kiittäminen, mutta Isänmaan parturit tekevät työtään. Ja kansallisvarallisuutta tuhotaan liukkaasti.
Hyvä kun nostitte aiheen näkyviin.
Ilmoita asiaton viesti
Blogin tiedot hiilineutraaliustavoitteista kaipaavat tarkennusta.
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035 (ei 2030). Tuolloin päästöt pitäisi olla saatu laskettua samalle tasolle nielujen kanssa.
Ruotsi taas tavoitelee päästöttömyyttä vuonna 2045. Siis sitä että päästöt ovat nollassa. Mikäli maankäyttösektori on hiilinielu, on maa silloin hiilinegatiivinen.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, vetäisin tuon vuosiluvun ulkomuistista
Ilmoita asiaton viesti
Suomen tavoite on eri asia kuin mihin komission esitykset ovat päästöjen vähennyksissä. Komission esitykset näyttävät olevan vuoteen 2030.
Kts. linkit yllä olevasta kommentistani.
Muuten EU:n hiilineutraalisuustavoite on vasta vuonna 2050. Komission esitykset pohjaavat ”hiljaa hivutellen” vuoteen 2050, kun Suomi oikein harppaa vuoden 2035 tavoittein.
Ilmoita asiaton viesti
Peukutus
Ilmoita asiaton viesti
Juu, 2035 on Suomen ikioma tavoite, kuten myös 2045 Ruotsin. EU tavoittelee vuotta 2050, ja EU:n päästöt ovat tietenkin sen jäsenmaiden päästöjen summa. Siihen, meneekö taakanjako kaikilta osin oikeudenmukaisesti, mulla ei ole vahvaa kantaa, mutta fossiilisista luopuminen on meille vahvasti enemmän eduksi kuin haitaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Päästöt on kaikkien summa”, eli kun Suomi ampuu omaan jalkaansa Saksa saa päästää enemmän ja tuottaa esim. autoja halvemmalla.
Ilmoita asiaton viesti
Metsäteollisuudella mitään hätää tule olemaan kun Tuulipuistojen ja siirtolinjojen alta hakataan metsää mielin määrin Norjalaisten vihreän teräksen vaatiman vedyn tuotantoa varten.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen ja Ruotsin välillä taitaa olla yksi ero: Ruotsissa riittävän suuri määrä kansasta arvostaa maataan ja maassa on henkilöitä, joilla on ”kanttia”.
– Suomessa molemmista puutetta.
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa kirjoitat: ;
”Taakanjakoasetuksessa asetetaan jokaiselle EU-maalle sitovia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän alaisuuteen. Näitä aloja ovat muun muassa liikenne, maatalous, rakennukset ja jätehuolto. Nämä alat tuottavat valtaosan EU:n kasvihuonekaasupäästöistä (noin 60 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä).”
Energian käytöstä ja päästöistä liikenne aiheuttaa 20% josta raskaan maantieliikenteen osuus on yli 40%
Ruotsi ja Suomi ovat valinneet aivan eri tiet liikenteen osalta energian säästöihin ja päästöjen pienentämisiin tähtäävät toimet.
. Ruotsi valitsi jo 2010 luvun alussa EU liikennestrategisen linjan jossa liikenteen päästöjä aloitetaan vahentämään huomioon ottamalla kaikki viisi liikennemuotoa.
Suomi valitsi toimensa lähinnä metsäteollisuuden raaka aine monopoli hankinnan turvaamiseksi
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/2.8-Suomen-Sis%C3%A4vesiliikenne-poliitisia-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksi%C3%A4-ja-kommentteja-vv-2005-2016.pdf
sivu 6/11 – niin että maassa aloitettiin aktiivisesti neljän liikennemuodon kehittäminen, jolla turvataan alueellinen metsäteollisuuden hankintamonopoli niin, että logistisesti ei voida ajatella muiden kuin metsäteollisuuden hankintaketjuja, esim. vientiin ja suurten määrien taloudellisiin kuljetuksiin. .
Tällä kehittämis linjalla mentiin koko 2010 luku ja päädyttiin tulokseen 24.2.2022 että itä Suomenkin metsäteollisuus on logistisissa kannattavuus ongelmissa, kun sisävesiliikenne jätettiin kokonaisvaltaisesti kehttämättä, liikennemuotosiirrot maanteiltä vesille tekemättä ja se 10% osuus väylistä jota käytettiin alueellisesti sisävesialueelta suoritettavassa suoralaivauksissa tuontiin ja vientiin jäi Venäjän hyökkäyssodan takia jumiin….
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/ex-liikenneministerit-ja-nykyinen-mediassa-pohdintoja-ja-faktoja/
ja olemme liemessä ku n ainoastaan raide ja rekka liikenneväyliä kehitetään ja sisävesiliikenteelle – ,jolla tehokkaimmin säästetään energiaa ja samalla päästöjä poinennetään – ei heru rahaa edes tutkimuksiin, kun velkaa otetaan- jopa 100 raideliikenteen kehittämisiin . Tuloksena vaikutusarvioissa on maksimissaan 2% muutos . kun EU tavoite on minimissään 50%
ja silti ei olla ajateltu mennä Ruotsin tapaan kehittää alueellisia sisävesiliikenne väyliä tai mahdollisuuksia liikennemuoto siirroilla , jossa jo nyt selvitään puolella rekka autoista mitä Suomessa ,
Ruotsinkin vaikutukset ovat olleet hitaita. Vasta vv 2016-2021 väyläparannukset ja siirto tuet alkavat näkyä tuloksessa kun sisävesiliikenteen volyymi on kasvanut kymmenkertaiseksi.
Puhumattakaan Norjalaisesta vaihtoehdosta jossa jopa vajaan 20 kilometrin kuorma autoilla tehtävä tavara siirto matka tehtaalta satamaan muutettin robotti laivan suorittamaksi työksi.
Meillä nämä kaikki on jätetty raideliikenne ja Helsingin Vuoseaaren kautta tehtävän ulkomaankaupan tavaraliikenne kehittämistavoitteen alle.
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/5.1-LIIKENNE-VERKOT-SUOMESSA-JA-NIIDEN-KEHITT%C3%84MINEN.pdf
jota ex pääministerimme ovat olleet – ensin tekemässä pohjaa ja sitten konsultoimassa kaiken kaikkiaan kolmisenkymmentä vuotta
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/aho-lipponen-tyopari-vv-1997-2019-avasi-vahvisti-ja-mahdollisti-bernerin-pyoroovisiirtyman-sebbiin/
joista ex pääminsteri Aho teki vielä konsultoinnin Liikenne 12 suunnitelmaan jolla edetään ainakin vuoteen 2032 ellei sitten jopa vujoteen 2050.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/hesarissa-tanaan-esko-aho-itsestaan-harvinainen-elain/
Ilmoita asiaton viesti
Veikko, tuossa kommentissani, jonka esität omasi alussa sitaateissa, on toki EU:n nettisivulla kerrottua. Ei siis omaa tuotantoa, jottei kukaan jää väärään käsitykseen.
Linkissä luettavissa kohdasta; Mitä taakanjako on? Heti otsikon jälkeen olevan kirjoituksen alussa.
https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180208STO97442/eu-maiden-kansalliset-paastovahennystavoitteet
Tuossa EU:n ”sepustuksessa” lisäksi esitettään taakanjaon taspuolisuudesta näin ”Jotta voidaan varmistaa, että kaikki EU-maat osallistuvat tasapuolisesti päästöjen vähentämiseen yllämainituilla aloilla, taakanjakoasetuksessa on määrätty sitovista vuosittaisista päästövähennystavoitteista jäsenmaille vuosille 2021–2030. Lisäksi asetuksessa määritellään säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja edistymisen arvioimiseksi.”
Tuo ei tosi asiassa kuitenkaan pidä paikkaansa, kun katsotaan mitä komissio esittää metsien hiilinielujen kohdalla jäsenmaittain päästöjen vähennystarpeen vuoteen 2030 mennessä. Taakanjako ei ole todellakaan tasapuolista komission esityksessä vaan jakoesitykseen sisältyy muutakin eriskummallisuutta.
https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/priorities/ilmastonmuutos/20210303STO99110/hiilivuodot-miten-eu-voi-estaa-yrityksia-valttelemasta-paastorajoituksia
Ilmoita asiaton viesti
Toin vain esille liikenteen osalta sitä miten kaksi valtiota voivat eri tavoin edetä samojen direktiivien ja strategioiden alla. Liikennemaantieteelliset faktat huomioiden (Ruotsi) tai pelkästään poliittisten lobbausten varassa(Suomi). Lopputuloksena täysin erilaiset järjestelmät. Meillä kasvatetaan (mm valtion päätökset 2013 itämeren rikkidirektiivin aiheuttamien kuljetuskustannusten takia rekka liikenteelle + viennin tuki pitkillä rekka liikenne matkoilla) ja tuetaan rekka liikennettä ja Ruotsissa pyritään siirtämään rekka liikennettä vesille infra rakentamisilla ja tukimenettelyillä. Onnistuneesti.
Ilmoita asiaton viesti
Niin Veikko. Suomi on oman käsitykseni mukaan aina ottanut direktiiveihinkin kireämmän tulkinnan kuin edes tarvitsisi. Noin kaiketi sitten on kaikissa EU:sta tulevista asetuksista, direktiiveistä ja muista sieltä suunnalta käydyistä keskusteluista. Kaikki sovelletaan täysin palkein ihan riippumatta siitäkin mitä vaikutusta niillä on omaan talouteen tai muuhun yhteiskuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa
Liikenteen osaltahan tässä on käynyt aivan päinvastoin. Ei ole edes aloitettu tutkimaan miten EU liikennestrategian ja viiden liikennemuodon avulla toteutetaan ilmasto ja energia tavoitteista kestävän kehityksen mukaista vihreyttämistä. Vaan on jatkettu ,lobbarien tavoitetta kehittää osa optimointien raide ja maantieliikenteen avulla toteutettua liikennejärjestelmää ja samalla Helsinki keskeistä Suomi on Saari älytöntä kehittämistä minkä päässä on Japani https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1ed10ff5-4f06-45df-a6e8-bb1feb9a3237?fbclid=IwAR02wThK7twICVaJV_fpCAu-PexzhvPWJ3dX7YZUgKBEYm8BMYwHWLcRSG4 ja samat vaikeudet minikoossa maksimikustannuksin ,nyt jo 100 miljardin edestä pelkkään Suomen raideliikenne kehittämisiin joilla vahvistetaan Helsingin logistista toimintakykä , joihin velkaa ottavat myös ne joiden elinmahdollisuuksien ja kilpailukyvyn etuja kyseiset investoinnit heikentävät – kun vahvistetaan rannikko-satamakaupunkien tarvitsemaa logistiikka heikentämällä takamaata estämällä niiden suoralaivaliikenne kehittäminen, vaikka pullonkauloja voitaisiin ja tulisi EU tavoitteisesti poistaa suorasta tavaraliikenne laivayhteyksistä mm koko Järvi Suomen alueelta . kuten aiemmasta esittämästäni tulisi tulla se esille.
Ilmoita asiaton viesti