Suwalki Gap
Koska Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyttä pidetään niin itsestään selvänä Turkin jarruttelusta huolimatta niin länsimaisen lehdistön mielenkiinto on siirtynyt pohdiskelemaan miten NATO-maat voisivat turvata Baltian maita etelästä käsin ja tässä tapauksessa Liettuaa, joka sohaisi ampiaispesää ilmoittamalla että tästä edes kaikki Liettuan läpi, rautateitse tulevat kuljetukset Kaliningradiin tarkastetaan ja pakotelistalle kuuluvien tavaroiden kulku estetään. Tämä on saanut Venäjän hallinnon tuohduksiin ja se uhkaakin vastatoimilla.
Tässä tuleekin keskiöön kapea maakaistale, n. 100 km leveä Suwalkin käytävä, joka yhdistää Liettuan ja Puolan maa-alueet toisiinsa – Valko-Venäjän ja Kaliningradin ollessa naapureina. Tämä kaistale on ollutkin ainoa maa-alue tähän mennessä, ennen siis kuin Suomi ja Ruotsi liittyvät jossain aikataulussa Natoon, ja jonka kautta Baltian maat olisivat saaneet NATOn maavoimien apua ilman että olisi pitänyt tehdä maihinnousua jossain kohti Baltian rannikkoa. On selvää, että koska maa-alue on todellakin pieni niin joukot ovat haavoittuvaisia kaukovaikutteiselle epäsuoralle tulelle – asia, jonka vuoksi tätä käytävää on pidetty tähän asti NATOn akilleen kantapäänä. Tämä jos mikä auttaa ymmärtämään miksi Ruotsin ja Suomen liittyminen Natoon on niin tärkeää myös Baltialle ja niitä puolustavalle NATO-joukoille.
”Tämä jos mikä auttaa ymmärtämään miksi Ruotsin ja Suomen liittyminen Natoon on niin tärkeää myös Baltialle ja niitä puolustavalle NATO-joukoille.”
Eli NATO (erityisesti Baltian maat) tarvitsee Suomea ja Ruotsia enemmän kuin Suomi ja Ruotsi NATO:a.
”Pojat, kansan urhokkaan, Mi Puolan, Lützin, Leipzigin Ja Narvan mailla vertaan vuoti, Viel’ on Suomi voimissaan, Voi vainolaisten hurmehella peittää maan.
Pois, pois rauhan toimi jää, Jo tulta kohta kalpa lyö Ja vinkuen taas lentää luoti.
Joukkoon kaikki yhtykää, Meit’ entisajan sankarhenget tervehtää”
(Porilaisten marssi)
Ilmoita asiaton viesti
Sodan eskalaatiot käynnistyvät tällaisista pienehköistä pulmakohdista. – onhan tässä jo neljä kuukautta selvitty ilman Ukraina sodan laajentumista.
– Ensimmäisessä maailmansodassa eskalaatio tapahtui alle kahden kuukauden.
– Toisessa maailmansodassa meni Puolan sodan alusta vajaa vuosi niin, ettei tapahtunut mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa koko ajan on tapahtunut pientä eskaloitumista.
Nyt Liettuan kohdalla, Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset, Valko-Venäjän uhkaukset hyökätä Ukrainaan, Viljan kuljetusten estäminen, Kaasun ja öljyn tuonnin vähentäminen, raskaidenb aseiden vienti Ukrainaan, jne.
Pieniä, pieniä askeleita jotka lopulta johtavat suurempiin jos Venäjä ei peräänny.
Jos Länsi perääntyy se sytyttää vain uuden palon jossain. Aivan kuten 1930-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Korjataan nyt kuitenkin tuota toisen maailmansodan kuvaa. Saksa ja NL paloittelivat Puolan kuukaudessa, mutta talvisota alkoi marraskuussa -39 ollen kyllä osa suurta sotaa. Britannia ja Ranska (sekä moni muukin valtio) mobilisoivat ja julistivat sodan Saksalle, vaikka sinänsä eivät taistelleet kuin seuraavana keväänä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä talvisota ei Varilan mielestä ollut ”paljon mitään”.
Venäläiset ja amerikkalaiset saattavat keskustella siitä, alkoiko toinen maailmansota ylipäänsä kesä- vai joulukuussa 1941. Briteillä ja ranskalaisilla voivat selän takana vähän nyrkit puristua, kiinalaisista nyt puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suwalki Gap, Suwalkin aukko, nimityksellä haetaan yhtäläisyyttä kylmän sodan vuosien nk. Fuldan aukolle joka olisi voinut olla neuvostoarmeijan pääreitti USA:n armeijan kimppuun Länsi-Saksassa.
Ero on kuitenkin valtava. NL oli voimiensa päivinä ensiluokkainen sotilaallinen supervalta, Venäjä taas heikentyvä suurvalta.
Kyllä, Ruotsi ja Suomi helpottaisivat Baltian puolustusta konventionaalisessa sodassa. Välttämättömiä ne eivät olisi NATOn sotamenestyksen takaamiseksi.
Venäjän hyökkäys Baltiaan on kuitenkin hyvin epätodennäköinen uhkakuva vaikka siihen pitääkin varautua.
Ilmoita asiaton viesti
Ukrainan paikallisen venäläisten erikoisoperaation laajeneminen isommaksi rähinäksi on käsittääkseni vain ajan kysymys. Venäläiset hermostuvat ( omasta mielestään ) heitä vastaa tehdyistä laittomuuksista, kiukuttelevat ja kostavat Liettualle tuon aivan varmasti. Vastaavasti taas kv meriliikenteen estäminen Mustalla Merellä ei tunnu venäläisten mielestä olevan mitenkään laitonta.
Piru asuu yksityiskohdissa ja niistä yksityiskohdista käynnistyy isompi riita.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen tai Ruotsin kautta ei ole maayhteyttä Baltiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, ennen kuin Suomi palauttaa Inkerinmaan takaisin hallintaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Odota, älkää vielä aloittako. Haen ensin popcornit keittiöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Totta on, että Baltian alue ja Suwalkin kapeikko on tärkeä puolustusliitto Natolle. Mutta tärkeää on, kun asiaa karttapallolta tai Google Earth -kartalta tarkastelee, Suomen ja Ruotsin jäsenyys myös Pohjois-Atlantin yhteyksien varmistamisen kannalta.
USA:n ja UK:n suunnasta tarkasteltaessa Norjan ohut ja yhteyksiltään rikkonainen, 100 km – 500 km , rannikkokaistale Pohjois-Atlantin rannalla ei ole kovinkaan vakuuttava Pohjois-Euroopan puolustuksen kannalta. Mutta, jos Norjan itäpuolelle saadaan aikaiseksi Ruotsin ja Suomen vyöhykkeet, 500 km – 1 000 km, niin tilanne muuttuu merkittävästi. Eihän USA:lta , UK:lta ja Natolta ole jäänyt huomaamatta Suomen ja Venäjän välinen 1 300 km leveä portti lännen suuntaan.
Pohjois-Atlantin transatlanttiset yhteydet ovat Nato:lle ja EU:lle sekä näiden kumppanuusmaille tuiki tärkeitä. Nämä yhteydet USA:n ja Euroopan välillä koostuvat lentoyhteyksistä, merenpinnalla kulkevista siviili- ja sotilasmeriliikenteen yhteyksistä, meren pinnan alla tapahtuvasta sotilaallisesta liikenteestä sekä meren pohjassa kulkevista tietoliikenneyhteyksistä. Oma tarinansa on sitten ballististen mannerten välisten ja keskimatkan ohjusten sekä risteilyohjusten reitit idän ja lännen välillä, joista osa kulkee Pohjoismaiden ylitse.
Jos ja kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, niin eiköhän näille varata merkittävä rooli em. Norjan itäpuolella olevien alueiden puolustusvastuu. Toki Etelä-Ruotsin alue muodostaa keskeisen Itämeren rantavaltiona tärkeän tukialueen Baltian maiden puolustukselle.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä nyt on, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, niin hullua kuin olla voi, että suomalaisten on saatava hupsutella mahtavan Venäjän hyökkäyksestä Baltian maihin. Ja siitä miten vain 60 tunnissa ovat ihanaiset Venäjän panssarikärjet Riiassa ja Tallinnassa ja ai-jai-jai!
Nyt ei ole aikaa selittää tarkemmin muuta, kuin että huomautetaan, että hyökätessään Baltian maihin Venäjä hyökkää samalla kertaa 21 eri Nato -maan joukkoja vastaan. Arvatkaapa haluaako kukaan Moskovan Kremlin valtias, minkäänlaisen hulluuskohtauksen vallassakaan, lähteä tällaiseen operaatioon?
Vallankin kun tiedämme (ja jos emme muuten tiedä, niin nyt tiedämme) että Venäjän sotilasmenot ovat tätä nykyä noin viisi prosenttia Nato -maiden yhteenlasketuista sotilasmenoista. Joten ei siitä operaatiosta luonnollisesti noin pidemmän päälle tulisi lasta eikä paskaa.
Moskovassa ymmärretään mainiosti, Suomessa ei millään koskaan mitään milloinkaan. Joten annetaan nyt sitten kaikkien suomalaisten hykerrellä siitä Venäjän hienosta hyökkäyksestä Baltian maihin. Tai vaikka Suomeen sen puolesta. Kun ei teille kaikille kukaan kumminkaan mitään mahda. Kun ihanaa sotaa vaan olla pittää…
Ilmoita asiaton viesti
Tässä superarmeijan koukkauksia pohtiessa fokus menee pois myös olennaisimmista uhista. Kyllä, puolustukseen kannattaa maltillisesti panostaa aivan kuten nyt tehdään (rahareikänä 2-2,5% BKT:sta on pieni varsinkin kun iso osa palautuu verotuloina). Sotilaalliset uhat ovat hallittavissa olevia asioita ja nykyisellään sekä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa hallinnassa. Lähinnä lännen talousromahdus tms. ja yhtäaikainen Venäjälle tuleva supervaltasponsorituki voisi tilannetta muuttaa.
Suurempi uhka on lännen mahdollinen sisäinen hajanaisuus – trumpetit, oboistit ym. musikantit – sekä Venäjän hybriditoimet tai niiden odottamattomat seuraukset (en tippaakaan usko Putin mestaristrategina -narratiiviin) kuten mahdollinen epävakaus Afrikassa ja Lähi-Idässä ruokakriisin seurauksena.
Kyyristelemällä tappiomielialassa Venäjän superarmeijaa peläten emme näe useita konkreettisia uhkia emmekä myöskään mahdollisuuksia Ukrainan tukemiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Putin on johtajana ollut erittäin looginen ja puheidensa mittainen. Puhuttu on toteutettu. Kehonkielensä on myös ollut palkastavaa.
Venäjä on kaikissa ulottuvuuksissa Lännen joukkoja ja mahtiarmeijoita heikompi.
Putinin uraa ja luonnetta tulkiten arvioin Venäjän kyllä käyttävän taktisia ja tarvittaessa strategisia ydinaseita!
– en näe mitään syytä, miksi niitä ei otettaisi käyttöön jos ja kun Venäjä eskaloituvassa sodassa äärimmäisen ahtaalle joutuisi. Se mielestäni sopii a) Putinin luonneprofiiliin ja b) venäläisen kulttuurin uhkarohkeuden ja uhkarohkean tuhon ihailu.
Ilmoita asiaton viesti
Uskot siis aivan tosissasi, että Putinin luonneprofiiliin ja venäläiseen kulttuuriin sopii Venäjänkin tuhoutuminen ydinsodassa? Eikun niin, sinähän varmaankin kuulut näihin hämmentävän erikoisiin ihmisiin, jotka uskovat, että tulevassa ydinsodassa vain Venäjä käyttää niitä hienon hienoja ydinaseitaan, ja kukaan muu ei, kun kukaan muu ei uskalla! (Vain Venäjä uskaltaa ja Venäjä käyttää, ja voittaa siten kaikki, rappeutuneet läntiset paskamaat.)
Olette te hämmentäviä vesseleitä erikoisine varilointeinenne…
Ilmoita asiaton viesti
Hämmentäviä tai ei.
Ihminen ei ole rationaalinen otus. Kun se joutuu ahdistetuksi, tappiolle, se käyttää mitä keinoja tahansa välttääkseen tappion.
Kyseessä on silloin henkilökohtainen ”kunnia”. Itseään kohtaan. Tämä takia tällaiset tyypit, kuten Hitler, tappavat isensä mieluummin kuin myöntävät hävinneensä. Eihän hänelle vankeusrangaistu tai kuolemantuomio olisi ollut sen huonompi, jopa olisi ollut pieni, olematon, mahdollisuus saada edelleen elää vankeudessa. Heille ei ihmiselämä merkitse mitään.
Hitler tuhosi suuren osan Saksaa vaikka näki aivan varmasti että tilanne on toivoton. Hän uskoi ihmeisiin, olemattomiin armeijoihin ja uusiin aseisiin.
Näin saattaa aivan hyvin käydä Putinille jos ja kun hän jää tappiolle. Sen estääkseen hän on lopulta valmis mihin tahansa.
Länsi tuskin tulee ensimmäisenä käyttämään ydinaseita.
Ilmoita asiaton viesti
Miksei muuten noinkin, mutta nyt sinä jätät kokonaan huomiotta, että Venäjää ei mitenkään ole kohtaamassa tai edes uhkaamassa Hitlerin Saksan kohtalo. Ei ainakaan minkään ulkopuolisten voimien taholta.
Kas kun ainoa tapa, jolla gospodin Putin voi joutua tappiolle on se, että Venäjä joutuu vetäytymään pois enimmiltä tai mieluiten tietysti jopa kaikilta Ukrainalta anastamiltaan alueilta. Mutta siinähän se sitten onkin. Eihän Ukraina tule ulottamaan vastahyökkäystään neliösentillekään Venäjän maaperää, ja vielä vähemmän sinne tietenkin hyökkäilee mikään Nato. Tai edes Kiina. Koska kaikki ymmärtävät oikein mainiosti, että siinä vaiheessahan se Venäjä voi hyvinkin ryhtyä puolustamaan itseään ydinasein, joita sillä tietysti onkin riittävästi.
Pienet ovat siis pahimmillaankin herra Putinin tappiot, kun mitään ei voida menettää, paitsi se ihanainen ryöstösaalis. (Miten minä en millään ymmärrä, että tätä ei monikaan tunnu millään ymmärtävän?)
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy toivoa että sota pysyisi Ukrainassa ja että se päättyisi pian.
Putinille jo se että joutuu lähtemään Ukrainasta voi olla niin korkea kynnys että mikä tahansa keino estää se voi olla mahdollinen. Kuten sanoin, ihminen ei ole rationaalinen otus.
Mitä enemmän Länsi auttaa Ukrainaa, sitä suurempi halu venäläisillä on käydä lännen kimppuun. Nyt hän, toistaiseksi, tuhoaa asekuljetuksia Ukrainan alueella. Entä tappion lähestyessä, käykö houkutus suureksi käyttää ohjuksia vaikkapa kuljetusjuniin Puolassa? Baltiassa jne.
Ajattelen niin että on syytä varautua pahimpaan ja silti toivoa parasta vaikka toisaalta ei pitäisi kutusa karhua….
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä juuri tuohon uskon. Nimenomaan Putinin luonneprofiiliin oman arvioni mukaan kuuluu ajatus ”s..tana, jos tää hävitään, niin vedetään sitten vessanpöntöstä kaikki”.
– myös venäläiseen kulttuuriin kuuluu väkevä tragedian ja menetyksen taju.
Pyritte halventamaan minun ajatteluani ja uskomuksianne pilkan avulla. Toivottavasti muutatte tapanne.
Ilmoita asiaton viesti
En missään tapauksessa aio muuttaa mitään tapojani vain siksi että sinä toivot tai käsket. Tämä Puheenvuoro on paikka, jossa erimieliset keskustelevat ja väittelevät asioista. Kaikki eivät aina kestä erimielisiä ihmisiä ja pahimmillaan ymmärretään (ansaittu) pilkanteko oman itsen ”halventamiseksi”. Se on aina surullista, jos pöksyt eivät kestä merivettä.
Ja Venäjä- ja Putin -uskovaisillehan minäkään en tietysti voi mitään. Yleensäkin se taitaa mennä niin, että oikein kovat uskonasiat ne vain pysyy ja paranoo…
Ilmoita asiaton viesti
Eräät Venäjän imperiumin palauttamista haikailevat teoreetikot (kuten Ukrainan sodan ”rauhanneuvottelija” Moskovan yliopiston professori Vladimir Medinski ja hänen oppi-isänsä Aleksander Dugin) viittaavat v. 1913 rajoihin Venäjän luonnollisina rajoina. Aloitetaanpa siis neuvottelut siitä, että Venäjä palauttaa Kaliningradin Saksalle.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdin mainita, ettei liene pelkoa asian etenemisestä Suomen kohdalle …
Ilmoita asiaton viesti
Vai sellaisia teoreetikoita. Jos minä vaadin Ruotsin valtioalueeksi vuoden 1617 rajojen mukaista plänttiä, olenko minä silloin teoreetikko vai toope?
Ilmoita asiaton viesti
Viron entinen presidentti taisi twiitata jotain mongolien valtakunnasta, mutta Kaliningrad/Königsberg on jonkin verran ajankohtaisempi kysymys!
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisella maalla on Oikeudenmukaiset Historialliset Luonnolliset Rajat ™ ja ne sijaitsevat maan nykyisten rajojen ulkopuolella, eivät koskaan sisäpuolella. Kumma homma… 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Sinäpä sen sanoit, ja kaikkein kovaotteisin aluerohmu on jo ennestään maailman laajin. Toisaalta… juuri rohmuamisella laajennutaan, joten mikä lienee syy ja mikä seuraus?
Ilmoita asiaton viesti
”Suwalkin käytävä” -nimityksestä olisi syytä luopua. Kahden Nato-maan välinen raja ei ole mikään käytävä – etenkään venäläisille. .
Ilmoita asiaton viesti