Taustoja sille miksi Kaius Niemi ei saanut syytettä
Helsingin Sanomien kolmea toimittajaa vastaan käydään parhaillaan oikeutta heidän syyllistyttyään maan turvallisuuden kannalta salassa pidettävien tietojen paljastamisesta. Tämä on saanut HS:n päätoimittaja Kaius Niemen tuohduksiin ja hän syyttääkin oikeuslaitosta sananvapauden kaventamisesta.
Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori emeritus Heikki Halila syyttääkin HS:a ”trial by news paper” -ilmiöstä. Siinä lehdistö pyrkii vaikuttamaan omalla toiminnallaan oikeuslaitoksen päätöksiin julkaisemalla syyllisyyttä tai syyttömyyttä tukevia juttuja. HS:n huoli sananvapaudesta ei kuitenkaan ollut päällimmäisenä Päivi Räsäsen kohdalla vaan HS kirkuvin otsikoin tuomitsi kansainvälisen tuen osoituksen pyrkimyksenä vaikuttaa oikeusistuimen päätöksiin.
https://www.verkkouutiset.fi/professori-ihmettelee-hsn-toimia-omassa-oikeudenkaynnissaan/
Tämän lisäksi HS:n päätoimittajat Kaius Niemen johdolla käyttivät kohdallaan itsekriminointisuojaa välttäen näin syytteet ja sen sijaan uhrasivat toimittajansa.
Itse kiinnitin samoihin asioihin huomiota jo tuoreeltaan kun kritisoin Niemeä blogissani lokakuun lopussa. Hyvä että asia tulee laajemminkin ilmi. Noita puskasta huutelijoita Suomen oikeuslaitos ei todellakaan tarvitse. Jos Niemellä tai toisella syyttämättäjätetyllä on asiaan liittyvää tietoa, se tulee tuoda julki oikeudessa, ei ulista lehden sivuilla.
Hesariin on piintynyt tapa yrittää vaikuttaa vireillä oleviin oikeusjuttuihin julkaisemalla omia mielipiteitä jutuista ja sen mahdollisista faktoista. Yksi hyvä esimerkki oli Aarnion kaikki oikeudenkäynnit ja viimeisimpänä murhaoikeudenkäynti.
Hesari on ilmeisen suivaantunut siitä että se oli Aarnion puudelina vuosikausia ja söi Aarnion kädestä. Kun käry kävi, alkoi ristiretki poliisia vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaius Niemen rekordi ei kovin hyvältä näytä: sisäinen sensuuri (yliopistollisen tutkimuksen vinoutumat – case), tarkoitushakuinen valikointi sananvapaudesta huolehtimisessa…
Ilmoita asiaton viesti
Niemi täyttää kaikki hyvän johtajan tunnusmerkit:
1.Johtaa joukkoja takaa, jos ylipäätään johtaa
2. Vierittää vastuun alaisille ja kiistää oman vastuun
3. Ulisee tai piipittää lopuksi taustalla kun pelko estää johtamisen
Itse olen urallani nähnyt kyseistä johtajatyyppiä niin monta kertaa että joka kerran tulee mieleen, kuka noita valitsee johtoon ja millä perustein.
Ilmoita asiaton viesti
Kummallista että Erkon säätiö ja Antti Herlin pitävät Kaius Niemeä edelleen palkkalistoillaan, mies on mainehaitta katsoipa asiaa miltä kantilta tahansa. Niemen valinta päätoimittajaksi oli suurin yksittäinen syy kun lopetin HS:n kestotilauksen aikoinaan, toki muukin toimituksellisen linja karkoitti – lehti hylkäsi perinteisen tavan tehdä juttuja, jossa toimittajan työ oli tuoda uutiset ja tapahtumat lukijoille sellaisina kuin ne ovat ja siirtyi sen sijaan tuottamaan uutisia ja tapahtumia sellaisina kuin lehti toivoi niiden olevan.
Ilmoita asiaton viesti
> hän syyttääkin oikeuslaitosta sananvapauden kaventamisesta
Tuo Kaius Niemen väite on minusta täysin outo. Se ei ole sananvapauden kaventamista, jos jostain täyden sananvapauden puitteissa lehteen painetusta saa syytteen jostain aivan muusta asiasta, kuten vaikkapa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
Ei kukaan saa paljastaa tietämiään sotasalaisuuksia tai vastaavia, vaikka olisi lehtimies. Sananvapaus ei anna oikeutta tehdä rikoksia. Lähdesuojakin pätee lehdistön kohdalla, mutta ei tuokaan vapauta toimittajia rikosvastuusta vähääkään, jos ovat rikoksia tehneet. Voi myös ajatella, että laajalevikkisessä lehdessä tapahtuva salaisuuksien paljastaminen on helposti suurempi rikos, kuin yksittäisen ihmisen pienemmälle ryhmälle tekemä paljastus.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta kaikki epäillyt eivät saaneet syytteitä. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ja toimituspäällikkö Esa Mäkinen saivat apulaisvaltakunnansyyttäjältä syyttämättäjättämispäätökset.”
Luin Suomen Kuvalehden tekstin aiheesta.
Anteeksi, etten maallikkona käsitä, mihin tuo syyttämättäjättämispäätös perustuu varsinkin Kaius Niemen osalta, kun olen käsittänyt, että yksiselitteisesti päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä, joka puheena olevassa tapauksessa on ollut mm. turvasalaisuuden rikkomista.
Voisiko joku asiaa tunteva selventää mikä on juridinen peruste vapauttaa tässä tapauksessa Niemi vastuusta? Miten ”itsekriminointisuoja” (= kieltäytyy yhteistyöstä ja inttää olevansa syytön?) voi johtaa näin vakavassa rikoksessa syyttämättä jättämiseen?
Ilmeisesti Niemen (ja Hesarin) pyrkimyksenä oli sabotoida tuolloin vireillä ollutta tiedustelulainsäädäntöä, joka totta kai on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, mihin lehti on vedonnut perusteluna punaleimapornolla elvistelyynsä. Silti en ihan ymmärrä sitä, miksi lukevan yleisön on tiedettävä esimerkiksi seurattujen radiosignaalien taajuusalueita Hertzeinä ja sitä, monenko kohteen samanaikaiseen seurantaan kuljetuskoneessa lentävän laitteiston on kyettävä, jotta kansalainen voisi kyetä hahmottamaan tiedustelulakien yhteiskunnallista merkitystä.
Miltä osin tämä oikeusprosessi on vielä keskeneräinen?
Ilmoita asiaton viesti
Epäillään, että Kaius Niemi ei vastannut kysymyksiin itsekriminointisuojaan vedoten. Silloin hän ei voi väittää syyttömyyttään, vaan hän nimenomaan kieltäytyy vastaamasta käyttäen syynä itsekriminointisuojaa. Jos hän vetoaisi syyttömyyteen, ei voi jättää vastaamatta, vaan syyttömyys on perusteltava.
Niemi on siis tavallaan myöntänyt syyllisyytensä, mutta on kieltäytynyt antamasta omasta toiminnastaan mitään tietoja. Kun syytteen saaneetkaan eivät ole kertoneet, mitä Niemi jutusta on tiennyt, syyttäjä on jäänyt tyhjän päälle.
Toisaalta syyttäjä on saattanut laskea, että oikeudenkäynnistä tulee farssi, jos HS kallispalkkaisine juristeineen pääsee edes jollain osin niskan päälle. Varmistettiin syyte niille, joita kohtaan näyttöä oli kertynyt.
Itseäni mietityttää, voisiko kyse olla jopa syyttäjän ”kostosta” tai taktiikasta. Halusiko hän näyttää, että ylin johto ei kanna vastuutaan ja näin vaikuttaa syytettyjen haluun paljastaa enemmän kuin on heidän kannaltaan hyödyllistä. Tai vaan ihan kiusaamismielessä näyttää, että johto on selkärangaton.
Vai olisiko kyse siitä, ettei poliisillamme ja syyttäjälaitoksellamme ole osaamista ja ammattitaitoa toimia lehdistön sisällä. Korkein oikeus – aivan oikein – asettui tukemaan lähdesuojaa. Poliisin tutkintamahdollisuudet ovat lehtitalossa kovin heikot. Riittääkö poliisin osaaminen tässä toimintaympäristössä?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikeneminen voi tosiaan vaikeuttaa sen näyttämistä, onko päätoimittaja on laiminlyönyt jonkin tietyn velvollisuutensa, tai ainakin sen näyttämistä miten on laiminlyönyt. Laiminlyönniksi voi tosin ehkä katsoa senkin, että tuo artikkeli on päässyt lehteen asti.
Jos päätoimittaja ja toimittajat puhuisivat, voisi käydä niinkin, että päätoimittajaa syytettäisiin päätoimittajalle kuuluvien vastuiden laiminlyömisen lisäksi myös itse päärikoksesta, eli tässä tapauksesa kai turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Ainakin tuosta kaikkien osallisten vaikeneminen saattaisi hänet pelastaa.
Tuo lähdesuojakysymys ei ehkä vaikuta päätoimittajan eikä muidenkaan toimittajien osalta asiaan, sillä heidän mahdolliset rikkeensä pysynevät samoina siitä riippumatta, paljastuuko lähde vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Lähdesuojakysymys vaikuttaa sen verran, että se rajoittaa poliisin toimivaltaa ja tutkimismahdollisuuksia. Ilman lähdesuojarasitetta poliisi olisi voinut takavarikoida toimituksen tietokoneita ja tutkia sähköpostiliikennettä osoittaakseen päätoimittajan mahdollisesti tienneen ja osallistuneen jutun toimittamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Lähdesuoja voi tosiaan rajoittaa tutkimuksia, vaikka ei itse tuomioon vaikuttaisikaan.
Kirjoitan tähän vielä muutaman lisähuomion lähdesuojasta. En ole lähdesuojan asiantuntija, mutta oletan, että se muotoutui aikana, jolloin tuo lähteen nimi oli toimittajan päässä muistinvaraisena tietona, ja poliisi saattoi saada kaiken muun tiedon toimituksesta, mutta ei tuota nimeä.
Nyt tilanne näyttäisi olevan vähän sellainen, että poliisi ei saa tietoa oikein mistään, koska toimittajien tietokoneisiin ei voi koskea, vaikka ne sisältävät paljon muutakin asiaan liittyvää tietoa kuin lähteiden nimiä. Itse asiassa taitavat sisältää melkein kaiken, mitä lehdistön työhön kuuluu, ja missään muualla tuota tietoa ei ole (esim. paperilla).
Näköjään lähdesuoja voidaan murtaa oikeudessa silloin, kun tiedot on annettu vastoin salassapitovelvollisuutta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lähdesuoja). Tuo voi koskea myös tietoa siitä, mitä kukakin toimittaja on tehnyt toimituksessa. En tiedä toimiiko tämä kuvio tässä tapauksessa, mutta jos tuota yritetään, ehkä epäillyt hyödyntävät oikeuttaan vaieta. En osaa sanoa, missä noiden kuvioiden rajat kulkevat, ja mitä minkäkin vaihtoehdon valinnasta seuraa.
Ilmoita asiaton viesti
En ole alan asiantuntija, mutta ainahan on sanottu, että päätoimittaja on vastuussa siitä, mitä lehteen painetaan. Wikipedia näköjään kertoo: ”päätoimittaja on oikeudellisessa vastuussa, jos hänen johtamaansa mediaa syytetään sen julkaiseman sisällön perusteella”. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Päätoimittaja)
Tuon perusteella voisi veikata, että päätoimittajaakin syytettäisiin jostain, jos epäillään, että lehdessä on julkaistu jotain rikoslain turvallisuussalaisuuden paljastamiseen liittyvää.
Googlasin vähän lakeja, ja löysin lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460). Siinä 13 § sanoo, että päätoimittajarikkomuksesta voidaan tuomita, jos päätoimittaja ”olennaisesti laiminlyö toimitustyön johtamis- ja valvontavelvollisuutensa”. Ehkä täydellinen päätoimittajan ja toimittajien vaikeneminen voisi johtaa siihen, että ei voisi syyttää, kun ei voisi selvittää laiminlöikö päätoimittaja jotain, vai eikö laiminlyönyt.
Toisaalta voi kuitenkin ajatella, että tuollaisessa asiassa päätoimittaja on laiminlyönyt velvollisuuksiaan myös silloin, kun turvallisuussalaisuuksia mennään julkaisemaan häneltä mitään kysymättä. Niinhän ei saisi käydä, että lehti tekee rikoksia julkaistessaan selvästi arkaluonteista materiaalia. Ja jos joku on lehden tällaisista toimintatavoista vastuussa, niin kai juuri päätoimittaja, jonka olisi pitänyt johtaa ja valvoa niin, että tällaista ei satu.
Lain 24 § sanoo, että syytteen nostamisesta päättää valtakunnansyyttäjä. En sano tästä sen enempää, kuin että on puhuttu siitäkin, että valtakunnansyyttäjällä voisi olla erilaisia missioita näissä asioissa eri suuntiin.
Ilmoita asiaton viesti