Tiede/pseudotiede
Sanna Ukkola sohaisi muurahaispesää julkaisemalla artikkelin jossa kritisoidaan humanistisia tieteitä joiden tieteellinen metodi on yleensä kvalitatiivinen ts. pyritään todistamaan jokin väittämä todeksi / epätodeksi siinä kehyksessä jonka ko. tieteen ala esittää annettuna totuutena, esimerkkinä intersektionaalinen feminismi.
Itselleni tuli mieleen että onhan näitä hairahduksia totuuden sivupoluille muillakin tieteen aloilla ja ajattelin tuoda niistä muutamia esille:
Ilmastotiede: tieteen historiassa täytyy mennä muutamia vuosisatoja taaksepäin jotta löytää vertailukohdan miten tiede suitsitaan yhden, valmiiksi annetun totuuden vankkuriksi – tästä esimerkkinä tähtitiede ja maakeskeinen maailman selitys. Ilmastotiede on samalla viivalla jos korvataan katolinen kirkko hallitusten välisellä ilmastopaneelilla IPPC:llä. Soraääniä ei sallita ja niiden esittäjät joutuvat syrjään tiedemaailmassa.
Taloustiede: varsinainen epätiede – makrotalouden ennusteet menevät usein pieleen johtuen ihmismassojen epärationaalisesta käyttäytymisestä
Lääketiede – sisältää pääosin vankkaa tieteellisin metodein koottua tiedettä mutta kytkös lääketeollisuuteen ohjaa välillä vikaurille. Lisäksi mm. Saksassa homeopatiaa pidetään yhä validina tieteenä.
Evoluutiotiede: Venäläinen Lysenko ja hankittujen ominaisuuksien periytyminen. Joskin tässä kohtaa on tunnustettava että epigenetiikka jollain tapaa tukee teoriaa mutta eihän Lysenko tätä tiennyt.
Esimerkkejä siis riittää – älkäämme tuomitko pelkästään humanistisia tieteitä tästä aiheesta.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ffacf2d1-7150-4aee-a120-18b74a68f95a
Ilmoita asiaton viesti
Iso osa nykyisestä tieteestämme on naurunalaista 50 vuoden päästä.
Lääketiedettä ei mielestäni varsinaisesti harjoiteta terveyskeskuksissa tai tulevilla pahoinvointialueilla vaan lääkintätaitoa.
Lääkintätaitoon kuuluu olennaisesti plasebon hyväksikäyttäminen. Plasebolla on valtavia terveysvaikutuksia. Homeopatia puolustaa siinä mielessä paikkaansa. Homeopatian muuhun tehokkuuteen en ota kantaa.
Mutta voiko 300 miljoonaa keski-eurooppalaista olla väärässä? Helposti, mutta yhtä helposti 5,7 miljoonaa suomalaista. Emme tiedä. 1800-luvun hömpötyksistä homeopatia on yksi harvoista jota vielä harjoitetaan vakavalla naamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Talvitelakoinnissa kannattaa järjestää hyvä ilmanvaihto veneeseen. Muutoin se voi keväällä olla homepaatti.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Suomen Akatemian nais- ja sukupuolentutkimuksessä tehdään 479 081 eurolla hankkeessa ”Medioitunut feminismi nyky-Venäjällä” muutakin kuin vain pseudotiedettä.
https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/funding/34299
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin taannoin blogin Suomen Akatemian rahoittamasta tieteellisestä tutkimuksesta. Ilmeisesti rahoitettavien tutkimusten joukkoon mahtuu jokunen tieteen kannalta tärkeäkin tutkintahaara, mutta pääasiassa Akatemia tuntuu rahoittavan suurella rahalla pelkkää puuhastelua.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli tässä mieleen Bisquitin kuvaus taloustieteestä. Kysymys: milloin kaksi tai useampi taloustieteilijä päätyy samaan johtopäätökseen? Vastaus: kun kaikille annetaan ratkaistavaksi eri ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti tekee tavanomaisen virheen sotkemalla itse tieteen ja tiedemiehet ja naiset eli tutkijat. Jälkimmäiset ovat ihmisiä ja tekevät virheitä kuten kaikki muutkin.
Koska tutkijat tekevät virheitä niin virheellisiäkin tuloksia esitetään tieteen nimissä.
Tiede ei kuitenkaan voi erehtyä sillä tiede on prosessi. Virheelliset tulokset karsiutuvat ajan myötä pois kun muut toistavat tehtyjä tutkimuksia ja huomaavat virheet. Tiede ei myöskään esitä täysin varmoja tuloksia vaan parhaita mahdollisia, jotka voivat korvautua vielä paremmilla ajan myötä.
Tiede olettaa, että sen tuloksiin suhtaudutaan aina kriittisesti. Niin humanistisessa kuin fysiikan tutkimuksessa. Ja ilmastotieteessä. Varokaa niitä, jotka toisin sanovat!
Ilmoita asiaton viesti
Tieteenalat ovat keskenään erilaisia. Taloustiede koostuu talousopeista, kansainvälisen politiikan tutkimus koulukunnista, joilla on keskenään erilaiset taustateoriat ja oletukset. Joitakin oletuksiahan sitä on tehtävä, jotta voitaisiin tutkia mitään. Silti nämä ovat tieteitä ja tärkeitä.
Lääketieteellä on oma kova ydin. Pätevään lääketieteelliseen tietoon perustuva terveydenhoito pitää ydinalueillaan, kuten Töölön sairaalan Neurologian tehovalvontayksikössä, hengissä ihmiset, jotka vielä vähän aikaa sitten olisivat varmuudella kuolleet. Sitten on olemassa reuna-alueita, kuten ei-neurotyypillisyys tai autismikirjo taikka sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymykset, joilla on samanaikaisesti useampia keskenään erilaisia viitekehyksiä, jotka usein tulevat erittäin huonosti toimeen keskenään. Tällöin yhden lähestymistavan puolustaminen tieteenä isolla T:llä on vähän hassua.
Intersektionaalisella feminismillä, josta vuonna 2020 käytiin kummallista termikeskustelua vaikka sanapari tai sen selostettu sisältö ei ollut yhtään vaikeaa taikka akateemista, on oma yksinkertainen mallinsa, eikä siinä mitään. Harhaan mennään silloin, kun tällä yksinkertaisella mallilla halutaan korvata asianomaisten omat, mahdollisesti spesifisemmät ja fiksummat mallit.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmastotiede: tieteen historiassa täytyy mennä muutamia vuosisatoja taaksepäin jotta löytää vertailukohdan miten tiede suitsitaan yhden, valmiiksi annetun totuuden vankkuriksi – tästä esimerkkinä tähtitiede ja maakeskeinen maailman selitys.”
Maakeskinen maailman selitys juontaa ajalta jolloin käytettiin skolastistista menetelmää. Aurinkokeskinen selitys perustuu empirismiin mihin perustuu myös ilmaston tutkiminen.
”Soraääniä ei sallita ja niiden esittäjät joutuvat syrjään tiedemaailmassa.”
Höpöhöpö. Tieteessä saa olla eri mieltä. Prosessi menee niin, että jos on eri mieltä niin todistaa toistettavin havainnoin ja kokein asian olevan toisin.
Puhe on halpaa, tieteessä edellytetään todistamista.
”Taloustiede: varsinainen epätiede – makrotalouden ennusteet menevät usein pieleen johtuen ihmismassojen epärationaalisesta käyttäytymisestä”
No taloustiede nyt ei ole mikään luonnontiede että se toki on eri sarjaa.
”Lääketiede – sisältää pääosin vankkaa tieteellisin metodein koottua tiedettä mutta kytkös lääketeollisuuteen ohjaa välillä vikaurille.”
Ei lääketieteessä varmaan muuta vikaa ole kuin lääkefirmat.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastotieteessä ei oteta edes kaver… eiku vertaisarviointiin kuin tuttujen kaverien papereita.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän en usko.
Sen sijaan todennäköisesti kreationistit ovat riesana sielläkin. Ongelmana ei ole uudet tutkijat vaan kylähullut joiden tarkoitus on tuottaa roskaa ja häiritä tutkimusta.
Yhdysvalloissa tiettävästi paleontologit ja ajoitusta tekevät laboratoriot ovat joutuneet laittamaan porukkaa mustalle listalle kun väkisin haluavat ottaa uusia näytteitä hiiliajoitusta varten jostain dinosaurusfossiileista, vaikka kyseisen menetelmä ei siihen sovellu. Näiden tarkoitus kun tuottaa ”tutkimuksia” että dinosauruksia eli samaan aikaan ihmisten kanssa.
Että jos jostain ei haluta vertaisarviointia tehdä niin asiaan voi vaikuttaa jos henkilö on tunnettu pseudotieteilijä.
Ilmoita asiaton viesti
Ole sitten uskomatta.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi Karnaattu tietää kaiken eikä itse lankea pseudotieteeseen (sarkasmia).
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuo vaikeata ole.
Huuhaan tunnistaa siitä, että ei ole mahdollista todistaa vääräksi.
Ilmoita asiaton viesti
Persujen mielestä väitöskirja, joka käsitteli muinaiskirkkoslaavin substantiivien ja adjektiivien taivutuspäätteiden historiallista kehitystä on varmaan turhanpäiväistä tutkimusta 😀
No, minusta ei ole. Kaikki tutkimus mikä lisää tietoamme maailmasta on arvokasta.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittämätöntä on tutkimusrahojen kaataminen kavereille kaikenlaisiin paskatutkimuksiin, esimerkkinä
http://yrjoperskeles.blogspot.com/2022/10/paska-juttu-eli-turhuuden-markkinoilla.html
Ilmoita asiaton viesti