Venäläinen fasismi

Verkkouutisissa on julkaistu valtiotieteiden tohtori Pekka Väisänen artikkeli venäläisestä fasismista historian saatossa. Fasismin hän määrittelee asetelman jossa maan harjoittama politiikka suuntautuu ylhäältä alaspäin, ja palvelee ainoastaan valtion ja sitä hallitsevan eliitin etuja. Kansalaisyhteiskunnan elementit – oikeusvaltioperiaate ja yksilön oikeudet pyritään hävittämään jos ne uhkaavat valtion tai eliitin etuja. Tätä periaatetta noudattivat tsaarit ja sen vei korkeimmalle tasolle Stalin, joka jälleen on nostettu uuteen arvoon Venäjällä. Putin sumeilematta käyttää tätä samaa ideologiaa nykyhallinnossaan ja ainoa poikkeus Stalin harjoittamaan ateistiseen fasismiin on se että ortodoksinen kirkko on valjastettu mukaan – kirkon mitä ilmeisemmällä myötä vaikutuksella.

Lyhyen aika-aikakauden, jolloin liberalismi -aate ja politiikka vallitsivat 1990-alun Venäjällä oli totalitarismin aate jo kylvetty – FSB ja sen kellokkaat Putinin johdolla ottivat hivuttaen vallan. Gorbatshovin aikaisten reformien isä, Alexander Jakovlev ennusti jo v.1999, että FSB muodostaa maalle fasismin kehdon ja tämän hän sanoi perustuvan siihen että venäläiset ovat tottuneet elämään jo vuodesta 1917 siihen että maata johtaa rikollinen ja totalitarismiin perustuva hallinto – Homo sovjeticus ei ole kadonnut mihinkään. Venäläiset eivät ymmärrä vapauden mitään – se koetaan lähtökohtaisesti vieraaksi ja jopa uhkaavaksi arvoksi, minkä seurauksena on turhaa odottaa ja toivoa että venäläiset koskaan tavoittelisivat demokraattista hallintoa ja vapaata lehdistöä.

Suomalainen poliittinen eliitti on siihen kuitenkin uskonut mikä huipentui Tarja Halosen kaudella kissadiplomatiaan ja myös presidentti Niinistö jatkoi samaa unissa kävelyä – kunnes helmikuun 24. päivä muutti kaiken – siihen päivään voidaan sanoa suomettumisen loppuvan.