Eija-Riitta Korholan salaliittotarinoiden kohteena presidenttiehdokas Pekka Haavisto
Ex-europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola on väittänyt, että Pekka Haavistolle olisi rakennettu ohituskaista tohtorin opinnoille.
Korhola esitti väitteensä oikeauskoisten Radio Dei’ssä, jossa muutenkin on melko sakeaa settiä.
”Tapahtumat ajoittuvat Korholan mukaan syksyyn 2014. Vihreät lähtivät tuolloin hallituksesta Fennovoima-päätöksen vuoksi. Korhola valmistautui tuolloin omaan tohtorinväitökseensä ympäristötieteiden laitoksella.”
Korhola väitti, että Haavisto oli tiedustellut epävirallisesti mahdollisuutta väitellä tohtoriksi ilman tutkintoa. Haavisto on koulutukseltaan valtiotieteiden ylioppilas.
Pekka Haavisto kiisti Korholan väitteet. Lopullisen niitin Korholan salaliittotarinalla antoi Korholan väitöskirjan toisena ohjaajana toiminut ympäristötieteiden emeritusprofessori Pekka Kauppi. Hän kiisti Korholan väitteen siitä, että Haavisto olisi pyrkinyt väittelemään tohtoriksi järjestelmän ohittamalla.
Eija-Riitta Korhola on pyytänyt anteeksi väitteitään. Eipä ole muuta mahdollisuutta ollut.
Entä mikä on Korholan motiivi mustamaalata Haavistoa? Ensimmäiseksi tulee mieleen Haaviston presidenttiehdokkuus. Oikeauskoiset Radio Deissä tuskin tukevat Haavistoa, koska oikeauskoisilla on vakava henkilökohtainen ongelma.
Arvioni mukaan henkilökohtainen ongelma kehittyy väärennetystä evankeliumista, kaikkien QAnon tarinoiden kantasolusta. Sama ongelma vaivaa Päivi Räsästä. Totuus voisi heidät vapauttaa, mutta se ei kiinnosta. Joutuisi tekemään rankkaa tilintekoa elämästään ja motiiveistaan.
Turvallisempaa on elää pyhille kirjoituksille sokeana oikeauskoisena.
Korhola oli arvioinut tilannetta väärin kun Haavistolle oli etsitty mahdollisuutta väitellä tohtoriksi. Mutta kuten aiemmin on käynyt ilmi, Haavisto on itse antanut ymmärtää olevansa koulutetumpi kuin on ja sekaannus on varmasti johtunut tästä.
”Kauppi sanoo itsekin, että perustutkinto on ehdoton vaatimus tohtorinopinnoille. Kauppi oli siinä käsityksessä, että Haaviston opinnot olivat jo pitkällä.” (IS)
Ilmoita asiaton viesti
Ei savua ilman tulta.
Ilmoita asiaton viesti
Haavisto vei yhdessä Niinistön ja Sanna Marinin kanssa Suomen Natoon. Hän pärjäsi mainiosti myös Lavrovin kohdatessaan. Kun ulkoministeri Pekka Haavisto tapasi venäläisen kollegansa Sergei Lavrovin, jännitettiin tapaamista Suomessa suuresti. Mukana oli myös aimo annos mitä muut meistä ajattelevat -huolta. Haaviston tapaamista kun seurattiin tarkkaan kaikkialla Euroopassa, sillä EU:n korkea edustaja Josep Borrell oli juuri saanut melkoista kyytiä venäläisten kanssa. Kuten Rysky totesi:
”Helpotus oli suuri, kun tapaaminen meni hyvin. Haaviston ulkopoliittinen osaaminen sai ansaitsemaansa ylistystä. Sitä ei kuitenkaan pohdittu, mitä oikeastaan on se ulkopoliittinen osaaminen, jota Haavisto osoitti.
Olennainen osa osaamista on tietää mitä haluaa. Haavisto kertoi ennen matkaa, että oli valmistautunut huolella tapaamiseen. Hän tiesi, mitä halusi sanoa ja mihin sanoa vastaan. Borrellin pyöritys johtui osin siitä, että Euroopan unionin jäsenmaat eivät ole pystyneet luomaan yhtenäistä Venäjä-strategiaa.”
https://yle.fi/uutiset/3-11804682?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR1BpDOL-4EXSlMrqrPNp67DFRtPhYSZ0kTT-JGBcQRzUpxcecAjO52okmU
Ilmoita asiaton viesti
Tammikuussa 2022 Haavisto vielä vastusti Natojäsenyyttä eikä nähnyt Venäjän toiminnassa mitään sellaista, että kantaa pitäisi muuttaa:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008525366.html
Ilmoita asiaton viesti
Miksipä sitä myönteistä kantaa muuttamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Muuttihan hän sitten Venäjämyönteisen kantansa kun tuli pakko. Vai tarkoitatko että ei oikeasti muuttanut?
Ilmoita asiaton viesti
Lamminpään vakuuttelu siitä, että Haavisto viime presidentinvaaleissa olisi ollut natomyönteinen, on kyllä vertaansa vaikka olevaa maskirovskaa:
”Haavisto: Sanon ei Nato-jäsenyydelle, koska se laukaisisi varustelukierteen Suomen rajalla”
https://www.ksml.fi/paikalliset/2465552
Ilmoita asiaton viesti
Joo, oli jo sitä edellisissä. Pekka Haavisto yllätti aikoinaan kaikki nousemalla presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Monelle oli vaikea valita Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston välillä: kumpikin oli Nato-myönteinen, kumpikaan ei ollut vasemmistolainen eikä kumpikaan ollut Väyrynen, jonka vastaehdokasta moni olisi äänestänyt riippumatta siitä kuka se oli.
Mutta sehän on vain positiivinen ongelma jos pitää kahden hyvän välillä valita, ja niinhän nytkin näyttää käyvän, Haavisto ja Stubb ovat tasoissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kumpikin oli Nato-myönteinen.”
Mika Peskov Lamminpää.
Ilmoita asiaton viesti
” Kumpikaan ei ollut vasemmistolainen.”
Paitsi toinen.
Ilmoita asiaton viesti