”Halla-ahon rikosilmoitukset ovat Lokka-uusintanäytös”

Otsikko on lainaus ansioituneen rikostoimittaja Mikko Niskasaaren kirjoituksesta, joka käsittelee Jussi Halla-ahon pykäämiä rikosilmoituksia. Niskasaari teki mm. Hymy-lähteen artikkeleita, joissa kritisoitiin Anneli Aueriin liittyvien murha- ja seksuaalirikosten tutkintaa. Poliisissa on oikeusteitse koettanut hiljentää Niskasaaren, mutta he ovat hävinneet juttunsa, kuten Auerinkin tapauksessa.

Niskasaaren perustelut otsikolle  ”POLIISIN POLIITTINEN VALINTA HALLA-AHON HYVÄKSI” ovat vakuuttavat. ”Poliisin päätös aloittaa esitutkinta Jussi Halla-ahon rikosilmoitusten vuoksi on politiikkaa, ei juridiikkaa. Se on uusinta poliisin kampanjasta katuhäirikkö Lokan ”kunnian” puolesta.”

Niskasaari lainaa HS:n pääkirjoitusta kevytkriittisenä, koska siinä on unohdettu tapaus Junes Lokka, joka velvoittaa alempia tuomioistuimia:

”]os Halla-ahon ajatusten arvostelu katsottaisiin rikokseksi, tuomioistuimilla voisi pian olla pöydällä suuri määrä rikosilmoituksia henkilöiltä, joita on nimitelty esimerkiksi kommunistiksi. Siinä tapauksessa Halla-ahon nostama oikeusprosessi johtaisi poliittisen arvostelunvapauden supistumiseen. Siihen suuntaan vaikuttaa jo rikosilmoitusten tekeminenkin, sillä tämän jälkeen poliittista viestittelyä saatetaan monella suunnalla vahtia suurennuslasin kanssa – eikä vähiten perussuomalaisten ja puhemiehen omia sanavalintoja.” (HS 2.1.2024).”

Niskasaari: ”Halla-ahon ilmoitukset ovat perusteettomia

Halla-ahon poliittisten mielipiteiden lisäksi on kolme ilmeistä, toisiinsa kytkeytyvää syytä, miksi Helsingin poliisilaitoksen olisi pitänyt osata todeta suoraltaan Halla-ahon ilmoitukset aiheettomiksi.

Ensinnäkin, mitä korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa henkilö on, sitä kovempaa kritiikkiä hänen täytyy sietää. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) monet kerrat vahvistama periaate.

Toisekseen, rikoslain kunnianloukkauspykälän rajoitussäädökset. Pykälän mukaan rangaistavaa on levittää toisesta valheellista tietoa, tai ”muuten –- halventaa toista”.

Jälkimmäisenä ”kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä”.

”Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.” (Rikoslain 24:9 3-4 mom).

Kolmanneksi KKO tuomio tapauksessa Junes Lokka – toimittaja Johanna Vehkoo. Lukuisiin EIT:n ratkaisuihin ankkuroitu päätös sopii aivan suoraan myös Jussi Halla-ahoon. (KKO:2022:1).

KKO muistutti siitä periaatteesta, että ”toista halventavakin arvostelu voi olla rankaisematonta, jos sen kohteena on tämän menettely tietyillä julkisen toiminnan alueilla. Ollakseen sallittua arvostelun on kohdistuttava pikemminkin henkilön poliittiseen tai muuhun julkiseen toimintaan kuin hänen henkilöönsä”.

”Käytetyistä ilmaisuista ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että ilmaisut ?fasisti?, ?neo-fasisti?, ?natsi?, ?kaappinatsi?, ?kommunisti? tai ?idiootti? eivät automaattisesti oikeuta tuomiota kunnianloukkauksesta niihin liittyvän leimaavuuden perusteella, vaan tietyissä olosuhteissa ilmaistuna ilmaisun kohteen provokatiivisen esiintymisen tai ääriliikkeeseen kuulumisen vuoksi niitä voidaan pitää hyväksyttävänä kritiikkinä ja arvoarvostelmina”.

”Sitä saa mitä tilaa”, näyttäisi myös KKO linjaavan: ”Myös oikeus liioitteluun ja provokaatioon on ihmisoikeustuomioistuimen mukaan tietyissä tilanteissa sananvapauden suojaamaa. Provosoivia tai vihamielisiä kannanottoja julkisuudessa esittänyt taikka ääriajattelusta tunnettu poliitikko tai julkisuuden henkilö altistaa itsensä kovallekin kritiikille ja hänen sietokynnyksensä tulee tämän vuoksi olla tavanomaista korkeampi.”

Siinä on Helsingin poliisilaitokselle valmiiksi kirjoitettuna perustelut, miksi Halla-ahon rikosilmoitukset ovat perusteettomia…”

”Mihin poliisin hyökkäys tähtää?

Siinähän sinällään ei ole mitään uutisenarvoista, että Jussi Halla-aho uhriutuu. Uhriutuminen on persujen perustaktiikkaa.

Halla-ahon rikosilmoituksia on pyritty tulkitsemaan vaalikampanjoimiseksi, ja esiintymiseksi omilleen. Ne ovat sitäkin, mutta tuskin pelkästään sitä.

Näen siinä oikean yrityksen pelotella arvostelijoita hiljaiseksi. Sitähän persut tekevät somessa pyörittämällään terrorilla, ja miksipä ei käyttää hyväkseen myös poliisia? Ihmiset pelkäävät terroria, monet vaikenevat sen vuoksi, ja monet tuppaavat pelkäämään myös, kun pelotellaan poliisilla.

Pääkysymys onkin, miksi poliisi haluaa vetää Halla-ahon vankkureita. Ensimmäinen ajatukseni oli, että poliisi koki helpoimmaksi ottaa Halla-ahon ilmoitukset tutkintaan. Onhan asialla sentään on eduskunnan puhemies. Pääsisi vähemmällä. Tämä ei kuitenkaan ole oikein kelvollinen selitys.

”Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty”, määrää esitutkintalaki.

Siis: ”on syytä epäillä”. Esitutkinnan aloittaminen on Helsingin poliisilaitoksen kannanotto, että on syytä epäillä rikosta.

Edellä olen perustellut, miksi ei ole syytä edes epäillä, että Halla-ahon kutsuminen fasistiksi olisi kunnianloukkaus. Olen perustellut, miksi se on mahdoton ajatus, lain ja oikeuskäytännön mukaan. Kaikki nämä perustelut tunnetaan aivan varmasti myös Helsingin poliisilaitoksella. Siellä toimitaan täysin tietoisesti vastoin KKO:n sekä EIT:n linjauksia. Vastoin oikeuskäytäntöä.

Poliisin toimintaa ei ohjannut juridiikka, vaan politiikka. Jääkö muuta selitystä, kuin poliisin poliittinen halu osallistua persujen vastustajien pelotteluun ja painostamiseen?

Lisäksi on kysymys sisäministeri Mari Rantasen (persu) mahdollisesta osallisuudesta. Onko hän painostanut Helsingin poliisilaitosta ottamaan Halla-ahon ilmoitukset tutkintaan? Siihen hänellä ei olisi mitään oikeutta, mutta mistä lähtien persut ovat sääntöjä noudattaneet?”

 

Mahdollisten kommentoijien olisi syytä lukea Niskasaaren kirjoitus ennen kannanottoa.

 

Iltalehdessä Mikko Niskasaaren artikkeli, jossa todistetaan, miten kansalaiset eivät ole tasa-arvoisia poliisin silmissä. Toiset ovat tasa-arvoisempia, kuten Halla-aho.

”IL selvitti: Resurssipula ei kelpaa selitykseksi – rikosilmoitusten tutkinta romahti, kun poliisien määrä oli suurin kautta aikain. Poliisi valitsee, mitkä rikokset se tutkii, mitkä jättää. Hallituksen mukaan tällainen priorisointi on lain vastaista. Poliisi vetoaa resurssipulaan, mutta kansalaisten rikosilmoitusten tutkinta romahti, kun poliisien määrä oli suurin kautta aikain.”

 

Po­lii­sien puo­lue­kan­nat sel­vi­si­vät suur­ky­se­lys­sä – kaksi puo­luet­ta vir­ka­val­lan suo­sios­sa

”Kyselyyn vastanneista poliiseista 25,1 prosenttia kertoi äänestäneensä kokoomusta viime vaaleissa. Perussuomalaisten kohdalla luku oli 24,4. Vastaajista 21,7 prosenttia ei paljastanut, mitä äänesti.”

Siinäkö syy Halla-ahon ohituskaistaan? Pelaavatko poliisit hallituspeliä?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu