Israel ei ole demokratia, mutta Jerusalem on noussut historian sumusta maailmapolitiikan näyttämölle

Juutalaistaustainen Bruno Jäntti, EU:n Israel-ulkopolitiikan tutkija, avaa Israelin ja palestiinalaisten konfliktia käytännön tasolla.

Jäntin mielestä ”EU on aiheuttanut enemmän ongelmia kuin ratkaissut niitä. Esimerkiksi laittomia siirtokuntia vastaan ei ole tehty mitään konkreettista, vaan pikemminkin niiden kanssa on käyty kauppaa.”

”Häntä myös häiritsee suuresti se, että sekä EU-tasolla että Suomessa Israelia pidetään demokratiana. Hänestä se ei sitä ole.”

”Demokraattisissa valtioissa kaikilla valtiovallan alaisilla on samat perusoikeudet. Mutta kun katsoo esimerkiksi Länsirantaa, siellä vallitsee kaksi valtiomuotoa: siirtokunnissa asuville Israelin juutalaisille kyseessä on demokratia, mutta alueen palestiinalaiset elävät sotilasdiktatuurissa.”

”Alueella sovelletaan sotilaslainsäädäntöä, joka on käytännössä kriminalisoinut väkivallattoman vastarinnan muotoja kuten poliittisia kokoontumisia ja poliittisten symbolien käyttöä.” Toiminta on kuin kopio Putinin Venäjältä.

Siksi ”väkivallatonta vastarintaa harjoittaneita palestiinalaisia istuu valtavat määrät vankiloissa”.

On ollut jo vuosikymmenet selviö, että Israel toteuttaa politiikkaa, jonka tarkoituksena on palauttaa historialliset, raamatulliset rajat. Siirtokuntien avulla palestiinalaisia ajetaan kodeistaan. Projekti etenee, sillä palestiinalaiset elävät sotilasdiktatuurin alaisuudessa eikä heillä siten ole demokratian takaamia oikeuksia.

Entä Israelin raamatulliset rajat?

Uusi testamentti ei tue Israelin paluuta vanhoille alueille.

Nostan esiin jakeen, joka kuvaa Jumalan silmien kautta Israelin valtion tulevaisuutta, joka ei vuosisata sitten näyttänyt mitenkään mahdolliselta.

Ilmestyskirja kahdesta todistajasta: ”Ja heidän ruumiinsa ovat suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi, missä myös meidän Herramme ristiinnaulittiin.”

Jeesus teloitettiin Jerusalemissa.

Jerusalem palasi uudelleen maailmanhistorian näyttämölle toisen maailmansodan jälkeen. Kun Johannes kirjoitti Ilmestyskirjan, Jerusalem ja sen juutalainen temppeli oli tuhottu ja kansa hajaantunut diasporassa.

Israel on palannut juurilleen, mutta onko se tapahtunut Jumalan vai ihmisten tahdosta?

Bruno Jäntti: ”Törmäsin nuorena ajatusrakennelmaan, jossa Israel oikeuttaa omat laajentumispyrkimyksensä toisen maailmansodan aikaisilla tapahtumilla. Että juutalaisten kansanmurha Euroopassa oikeuttaa Israelin valtion toimet tai toimii puskurina kritiikkiä vastaan.”

Jumala ei ole vanhurskas, vaan oikeamielinen ja oikeudenmukainen, mikä takaa myös palestiinalaisille universaalit, tasa-arvoiset oikeudet. Lain Jumalan silmät ovat sidotut, kun hän vaa’alla punnitsee ihmisten teot.

Ei blogistilla ole kompetenssia pohtia, mille puolelle vaakakuppi painuu ja minkä puolen nostaa.

Mutta hyvä olisi sitä pohtia sisimmässään, mikäli ottaa kantaa Palestiinan ja Israelin väliseen konfliktiin.

Juutalaistaustaisesta Bruno Jäntistä tuli palestiinalaisten oikeuksien puolustaja | HS.fi

Tekoälyn luoma oikeuden jumalatar.