Kiinalaisen sähköauton ostaminen on riskisijoitus, globalisaation konkretisoitumista

Kiinan soutaessa ja huovatessa Venäjän sotaponnistelujen auttamisen ja Taiwanin valtaamisen aalloilla, on Bidenin Amerikka iskenyt kylmät faktat Kiinan presidentin pöydälle. Jos Kiina avustaa Venäjää sotatarvikkeiden viennillä, sillä on rajuja vaikutuksia Kiinan maailmankauppaan, ja samalla Suomeen.

Entä mikä olisi suomalaisen kuluttajan asema Kiinan viennin joutuessa rajoitusten vuoksi boikottiin, kun verrokkina on Venäjä?

Ensimmäiseksi tulevat mieleen kiinalaiset sähköautot, joita on enenevässä määrin tullut Suomeen. Lehtien mainoksissa näkyy paikoin enemmän kiinalaisten sähköautojen mainoksia kuin länsimaisten.

Ostamalla kiinalaisen auton kuluttaja ottaa tietoisen riskin. Mikäli Kiinan tuonti loppuu, niin loppuu myös kiinalaisten autojen varaosien tuonti. Voi käydä niin, että pari kuukautta sitten uutena ostettu kiinalainen sähköauto pitää laittaa seisontavakuutukseen, kun siihen ei saada rikkoutuneen osan tilalle takuuvaraosaa Kiinasta. Silloin kiinalaisten autojen arvo määriteltäisiin samoin kuin kolariautot niistä irrotettavien varaosien kauppa-arvon mukaisesti.

Länsimaat ovat tehneet samat kauppapoliittiset virheet Kiinan kanssa kuin Venäjän.  Amerikkalaiset, saksalaiset ja ranskalaiset autonvalmistajat ovat vieneet ilmaiseksi tehtaansa ja osaamisensa Kiinaan ja laskun maksamisen aika lähestyy, kuten tapahtui Venäjän kohdalla vuosi sitten.

Globalisaation ansa on laukeamassa kuin supiloukku.

Lähetin tasavallan presidenttinä toimineelle globalisaation saarnaajalle Tarja Haloselle kirjeen. Vertasin globalisaatiota Baabelin torniin. Globalisaatio saattaa sortua Baabelin tornina rakentajiensa niskaan. Globaali baabelin kieli ei tarkoita yhteistä mieltä, kuten on muurahaispesässä.