Maallistuminen on pelastanut luterilaisen kirkon ja antaa sille mahdollisuuden nousta ikiaikaisesta pimeydestään

Sekularismi ei ole kirkon olemassaololle uhka, vaan se on mahdollistanut kirkkolaitosten elinvoimaisuuden nykyaikana. Mikäli maallistuminen ei olisi pakottanut kirkkoa uudistumaan ajan hengen mukaisesti, niin Suomessa ei edelleenkään naisilla olisi äänioikeutta, homoutta ei olisi poistettu tautiluokituksesta ja naiset kulkisivat julkisilla paikoilla huivit tiukasti päässään. Lista on pitkä.

Kirkko Suomessa saa kiittää olemassaolostaan työväenliikettä, joka pakotti yhteiskunnan sosiaalisiin muutoksiin. Naisten tasa-arvo ja äänioikeus on taistelevan työväenliikkeen ansioita. Kirkon on ollut pakko seurata maallistumista, mutta kuin hampaat irvessä, vetäen  junaa rantahiekassa. Kirkkojuna on juuttunut jälleen paikoilleen. Kirkko ei salli tasa-arvoista avioliittoon vihkimistä. Jarruvaunun lukot ovat hirttäneet kiinni eikä silloin edes kirkon enemmistön voima saa junaa liikkeelle.

Olisiko kirkolle hyväksi, jos maallistuminen ottaisi kirkosta niskalenkin ja vääntäisi sen selälleen mattoon? Molskille jäisi kirkon kunnia, jota se ei pysty näkemään häpeänään. Matolta nousisi aito kansankirkko, joka ei jakaisi Raamatun vastaisella uskonopillaan suomalaisia vuohiin ja lampaisiin.

 

 

I.K. Inhan kuva Helsingin kauppatorilta vuodelta 1908. Kuvan keskiössä ovat huivipäiset naiset (Suomen valokuvataiteen museo). 

 

Kuva

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu