Olli Rehnin torakkaopit ryömivät snelmannilaisuuden mullasta

Talousnobelisti Paul Krugman kutsui EU:n talouskomissaari Olli Rehniä torakka-ajattelijaksi, väärän tiedon levittäjäksi. Tämä nousi mieleen lukiessani Jan Hurrin artikkelia,  jossa kerrotaan Rehnin  snelmannilaisesta talousopista sekä siitä, miten Rehn ripitti ministereitä kuin piispa saarnastuolinsa korkeuksista.

Jan Hurri otsikoi suoraan ytimeen: ”Miksi pääjohtaja Rehn valittaa valtion velasta? Hänen pitäisi tietää, kuinka viime kriisissä kävi.” EU:n talouskomissaari Rehn oli leikkaamassa Kreikkaa puoskarilääkärinä, joka miltei tappoi potilaan.

Samaan aikaan kuin Rehn puoskaroi EU-komissaarina, Krugman halusi kannustaa valtioita lisäämään julkisia investointeja ja ottamaan ”lainaa lainan päälle” talouskurimuksesta selvitäkseen. Olli Rehn oli säästölinjalla ja kehotti Kreikkaa ja muita kriisivaltioita ryhtymään tiukkoihin säästötoimiin. Euroopan pankkeja pelastettiin ajamalla Kreikka kuilun partaalle. Esimerkki snelmannilaisuudesta.

Euroopassa on otettu oppia Kreikasta. Koronakriisia hoidetaan Krugman talousopeilla. Olli Rehn sen sijaan ei ole pystynyt ottamaan oppia virheistään, vaan jatkaa torakka-ajattelijana. Tietyssä mielessä Rehn on kuin toisinto Suomen Pankin pääjohtajasta Mauno Koivistosta, joka presidenttinä oli snelmannilaisuuden hengessä yksi 90-luvun suuren laman pääarkkitehdeistä.

Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.”  Snelmannilaisella ”vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys”. Mauno Koiviston johdolla pakotettiin oikeuslaitos ratkaiseman talousriidat pankkien hyväksi. Suomen stalisnistit sanelivat, miten heidän aiheuttamaansa lamaa sensuroitiin mediaa myöten. Olin yksi niistä, jotka putosivat Koiviston kaivoon.

Suomen Pankissa on vaikuttanut J. V. Snelmannin ajoista lähtien talouden musta aukko. Olli Rehn jatkaa tätä pitkää perinnettä talouden torakka-ajattelijana. Keskusta kaavailee hänestä seuraavaa presidenttiä. Kansan kannalta Rehn olisi parempi presidenttinä kuin Suomen Pankin pääjohtajana. Presidentillä on vähemmän valtaa, mutta ripittämään hallitusta edelleen pystyy.

Olli Rehnin luonteesta saa hyvän kuvan ikkunariidasta, jonka aviopari Rehn hävisi oikeudessa. Kun seurasin tapausta, päällimmäiseksi jäi mieleen, miten entinen EU:n napamies kuvittelee arvovaltansa riittävän siihen, että oikeus asettuu hänen puolelleen.

Jos Rehnistä tulee presidenttiehdokas, niin torakka-ajattelijan punnitsee kansa. Rehnin toivo on siinä, että kansa pitää snelmannilaisuutta hyveenä eikä ole kiinnostunut siitä, mitä hedelmää snelmannilaisuus on kantanut, myös eurooppalaisessa talouspäättämisessä.

Entä jos Olli Rehn olisi tällä hetkellä EU:n talouskomissaari ympärillään muita torakkatalousoppineita? Olisiko Eurooppa leikelty kuoliaaksi, jolloin tappio Kreikassa olisi korvattu mahtavammalla voitolla. Luonnossa torakka on sitkeä eläin. Globaalin ydinsodan jälkeen torakat nousisivat raunioista maailman valtiaina. Johtaako Suomen Pankin musta aukko torakoiden valtakuntaan?

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu