Petteri Orpo teki Timo Soinit ja nousi pääministeriksi
Petteri Orpo on taitava opportunisti, joka haistelee nostavia ilmavirtauksia. Orpo syrjäytti Alexander Stubbin puolueen puheenjohtajana ja nousi sisäministeristä valtiovarainministeriksi Stubbin tilalle.
Stubb sai niin sanotusti puukosta selkään, sillä hän oli nostanut tuntemattoman pyrkyrin Orpon sisäministeriksi Juha Sipilän hallitukseen, jossa istui myös ulkoministeriksi päässyt Timo Soini.
Varmasti Orpo oli hyvin tietoinen, miten Soini oli kiivennyt hillotolppansa huipulle ulkoministeriksi. Timo Soini kuherteli esiaviollisessa suhteessa äärioikeiston kanssa, kuten Jussi Halla-ahon, joka toi Soinin puolueeseen paljon ääniä, ehkä puolet tai jopa enemmän.
Orpon suuri unelma oli nousta pääministeriksi, kuten Soinin tavoite oli ulkoministeriys. Orpo ymmärsi, että ilman rasistista kokoomussiipeä hänestä ei tulisi koskaan pääministeriä. Hiljaa hyväksyen Orpo siunasi kokoomuksesta nousevan rasismin.
Kun Kirsi Pihaa nostettiin Helsingin pormestariehdokkaaksi, Orpon tavoitteet tulivat näkyviksi. Pihan vastaehdokas oli Wille Rydman. Sivistysporvari oli punainen vaate kokoomuksen rasisteille, etenkin kun heidän suosikkinsa Rydman hävisi äänestyksessä Pihalle. Orpo ei puolustanut Pihaa, vaan uhrasi tämän susien hampaille, jotta rasistit eivät pahoittaisi mieltään ja siirtyisi heille luontevampaan puolueeseen perussuomalaisiin.
Petteri Orpo onnistui rasistien suojelussa ja antoi heille aina enemmän tilaa. Se takasi paljon ääniä, joten Orpo pääsi lopulta tavoitteeseensa, kuten Timo Soini.
Entä käykö Orpolle, kuten Soinille? Ei, koska kokoomuksen peruskannattajat eivät lipeä rivistä. Rasismilisä on plussaa, jolla voitetaan vaaleja.
Eikä Orpon hallituskoalitio ollut vahinko, vaan pitkän linjan looginen täyttymys. Puheiden, joissa väitetään kokoomuksen ja perussuomalaisten voimien yhdistämistä pakkoavioliitoksi, on tarkoitus peittää kokoomuksen rasismi sekä Orpon kikkakolmonen Timo Soinin jalan jäljissä.
Missä Timo Soini epäonnistui menettäen rakentamansa puolueen, siinä Orpo on onnistunut parhaiten.
Tapio Tuomaalalla on tämä poliittinen historia todella heikkoa.
Suomessa on 2000 luvulla vain kaksi ministeriä jotka ovat saaneet pääministeripaikan arpomalla. Näillä molemmilla pääministerivalituilla on paljon yhteistä niin poliittisella urallaan sekä aiheuttamillaan kohuilla.
Ensimmäinen ”sattuma” pääministeri oli Keskustan Matti Vanhanen. Huhtikuussa 2003 Vanhanen nimitettiin pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen puolustusministeriksi. Anneli Jäätteenmäen pääministerikausi kesti 69 päivää.
Jäätteenmäen erottua Irak-vuodon vuoksi Vanhanen valittiin pääministeriksi kesäkuussa ja keskustan puheenjohtajaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa lokakuussa 2003. Kaksi pestiä samalla istumalla. Puolueen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi.
Onnea Matti tähän ei ole kukaan aikaisemmin pystynyt, mutta valinnan arvostusta himmentää se, että Keskustasta kukaan muu ei suostunut pääministeriksi ! Vanhat pierut Pekkarinen ja Kääriäinen piileskelivät takarivissä, että kukaan ei olisi huomannut.
Sittemmin kesäkuussa 2010 Vanhanen luopui vapaaehtoisesti pääministeriydestä ja keskustan puheenjohtajuudesta ja jätti Eduskunnan siirtyessään lobbariksi Perheyhtiöliiton toimitusjohtajaksi.
Vanhasen pitkää pääministerikautta värittivät muun muassa vaalirahakohu, tuppeen sahatut lautakasat sekä Vanhasen yksityiselämään liittyvät naisseikkailut.
Toinen ”sattuma” pääministeri on ollut sdp:n Sanna Marin. Antti Rinne nimitettiin 6. kesäkuuta 2019 pääministeriksi. Pääministeri Antti Rinteen sooloillessa pääministerinä Postin työmarkkinakysymyksissä ja puuttumalla postin työntekijöiden työehtosopimuksiin oli huonot seuraukset. Menetettyään hallituksensa Keskustan luottamuksen Rinne pyysi hallituksensa eroa 3. joulukuuta 2019. Rinteen pääministerikausi kesti kuusi kuukautta.
Pääministeripaikasta käytiin kisaa sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin ja liikenneministeri Sanna Marinin välillä. Onnea Sanna Marin, olet Suomen nuorin pääministeri. SDP:n puoluevaltuusto valitsi Marinin 8. joulukuuta 2019 puolueen seuraavaksi pääministeriksi. Sanna Marinin pääministerikausi päättyi vaalitappioon ja hän esitti hallituksensa eronpyynnön 6. huhtikuuta 2023.
Sanna Marinille eivät kansanedustajan tehtävät enää riittäneet vaan hän pyysi eroa eduskunnasta Matti Vanhasen tapaan. Sanna Marinin ero kansanedustajan tehtävästä sai sinetin, kun eduskunta päätti asiasta täysistunnossa.
Samoin kuin Matti Vanhanen Sanna Marin siirtyi yksityisen sektorin palvelukseen. Marin perusti vuonna 2023 MA/PI Oy -listaamattoman yrityksen, jonka kautta hän laskuttaa puhujapalkkioitaan. Syyskuussa 2023 Marin aloitti Tony Blairin instituutin strategisena neuvonantajana.
Ilman kohuja ei pääministeri Sanna Marinin kausi sujunut. Eniten kohua aiheuttivat Kesäranna aamupala-gate, virkapuhelin-gate, joulukuussa 2021 Marin oli juhlimassa yökerhossa koronavirukselle altistuneena, tanssivideo ja jauhojengi, Kesärannan bilejuhlat-Tik-Tok levityksessä.
Eli molemmista niin Matti Vanhasesta ja Sanna Marinista tuli sattumalta pääministereitä ja on ollut mukava seurata kuinka ikäerostaan huolimatta heillä on paljon yhteistä ja yhteneviä mieltymyksiä. Matti Vanhanen kertoo, että hän toimii edelleen Sanna Marinin neuvonantajana useissa kysymyksissä. Hyvä tiimi.
Ilmoita asiaton viesti
Oli onni,että Vahhasesta saatiin pääministeri, joka johti määrätietoisesti Suomea yli seitsemän vuotta.
Tuon ajan kokoomus mietti perunakuopassaan Holkerin sosialistihallitusta.
Ei minulla muuta.
Ilmoita asiaton viesti
19.9. 24 blogissa:
Omerta Etelä-Italiasta Kordelinin Muistosäätiön sylttytehtaalle:
Uhotaan, etteivät venäläiset, so. enemmistö, saa voittaa vaan ”arvopohjainen realismi” pätee muistuttaen eteläitalialaisen ”omertan” ylikorostuneen kaverihengen lojaliteettia yhteisille salaisuuksille, Mikkelin muistia (arkkienkeli Mikael) harvinaisen onnistuneesta kansallisesta historiasta rahasukujen syntyperänä ja omaisuusarvojen kasvattamisesta olemisen ainoana järjellisenä perustana.
Suomi-Finlandiasta aiotaan kehittää maailman turvallisin investointikohde vm.-18 muistot kauhukuvana.
————–
Ja niin lähti herroilta ”arvopohjainen realismi”!
Ilmoita asiaton viesti
Orpo on kokoomuksen pitkän linjan politrukki ja työmyyrä. puolueensa perinteinen keskilinjan kulkija, mitä nyt isokenkäisten toimeksiantajiensa ja Purran ja äärioikeistolaisten persujen vaikutuksesta, ideologiseksi vasemmiston ja köyhälistön kurmoottajaksi heittäytyi…
…Häkämiehen tapaan, aikanaan kohtuullisen palkkion-ja korvauksen toivossa…?
– Mutta sitä ennen on osoitettava JOHTAJUUTTA, pitkäjänteisyyttä ja sietokykyä hallituskumppaneiden suhteen, jotta ei hukata mahdollisuutta tuhannen taalan muutoksiin…?!
Seuraavaa tilaisuutta ei ehkä ihan pian tule, sillä kansalaisten käsi vaalikopeissa saattaa olla ” yllättävän kärttyisä…?”
Ilmoita asiaton viesti
Vihervasemmistolaisen Kirsi Pihan buuaaminen ulos kokoomuksesta on parasta, mitä puolueessa on pitkään aikaan tapahtunut. Naista, joka oli ottanut ainoaksi tehtäväkseen oman pesän likaamisen ja sivistysporvarismin lopullisen tuhoamisen kokoomuksessa, ei jäänyt kaipaamaan kukaan. Paitsi tietenkin ne, jotka näkivät Pihan sinä hyödyllisenä idioottina, joka olisi muuttava puolueensa vain punavihreän politiikan takaajaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Petteri Orpo teki Timo Soinit ja nousi pääministeriksi”
Milloin Timo Soini on ollut Suomen pääministeri?
Ilmoita asiaton viesti
Res.kapt. Sipilän joukkueen, sinisten salkkupalkkasotureiden-ja ministereiden ulkoministeri, res.alik.
– Salkun saaminen poliittisella urallaan oli todella täpärällä, mutta ero-offensiivi omasta puolueesta ja diili Sipilän kanssa toi uran lopulla ulkoministerin ”intohimosalkun” Soinille!
( KD:ssä ja RKP:ssä oli myös ehditty jo elää ”salkkujen toivossa, mutta Soinin siniset oli helpompi ja varmempi sitouttaa, ilman mitään ”kynnyskysymyksiä.)”
Ilmoita asiaton viesti