Sari Essayah kumoaa Raamatun keskeisimmät opit ja fanittaa holokaustin arkkitehtiä Lutheria

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kumoaa Raamatun tärkeimmät opit itsekkäistä motiiveista. Essayah selkeästi puolustaa toimintaansa Petteri Orpon hallituksessa, jossa hän häikäilemättömästi ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille.

Essayah Seurakuntalaisessa:

”Oikeudenmukaisuus, lähimmäisyys ja vapaus ovat tärkeitä asioita, mutta kristinuskon ydinsanoma ne eivät ole.”

Jeesus painotti monessa eri yhteydessä: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Apostoli täydentää kertomalla, että Mooseksen lain idea on yhtä yksinkertainen kuin Jeesuksen sanoma.

”Kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Periaatteessa Raamatusta ei tarvitse muuta tietää eikä ymmärtää kuin tämä yksi käsky. Ainoastaan sen täyttämistä Jeesus kysyy kansojen tuomiossa, Matteus 25.

Sari Essayah pesee kätensä Jeesuksen opetuksesta kuin Pontius Pilatus:

”Ydinsanoma on syntiemme sovittajassa, Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa.”

Lause on ok, mutta Pilatuksen logiikkaa seuratessaan Essayah ulkoistaa tekojensa seuraukset sekä kiistää moraalisen vastuunsa köyhien ja sairaiden ruoskijana. Essayahin on pakko väheksyä Raamatun sanomaa rakkaudesta lähimmäisiin näyttääkseen kannattajiensa silmissä uskottavalta.

Vastenmielinen on Essayahin suhde eläinkuntaan. Turkiseläinten kidutuksen salliminen on Essayahille tärkeää. Mooseksen kirjojen mukaan eläimillä on sielu, kuten ihmisillä. Joskus ei tosin jaksa uskoa ihmissieluun, etenkään omaan. Eläinten sielu on rehellisempi ja vilpittömämpi.

Itseasiassa syntien sovitus on ikään kuin sivutuote, ainoastaan yksi askelma.

”Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.”

Pelastusopillisesti luomakuntaan kuuluvat eläimet ovat samalla tavalla osallisia sovitukseen kuin ihmiset. Mutta ilman isoegoistista uskovaisuutta.

 

Sari Essayah ja Lutherin yhteiskuntaoppi sopii samaan koriin

”Essayah muistutti Lutherin regimenttiajatuksesta eli kahdesta hallintavallasta.”

On luontevaa, että Essayah mainitsee Lutherin kansakunnan rakentajana ”sanan varsinaisessa merkityksessä”.

Luther innoitti maatyöläiset vaatimaan oikeuksiaan, jotka heille Uuden testamentin mukaan kuuluivat. Kun maaherrat syyttivät Lutheria kapinasta, niin pelastaakseen oman kaulansa Luther kääntyi maatyöläisiä vastaan. 100 000 maaorjaa tapettiin.

Eikä sovi unohtaa Lutherin kammottavaa kirjaa Juutalaisista ja heidän valheistaan, jota natsit käyttivät sytykkeenä oikeuttaakseen holokaustin.

Lutherin nostaminen kansakunnan rakentajaksi kuvaa osuvasti Sari Essayahin arvomaailmaa.

Lisäksi on huomioitava, että Lutherin teologia on yhtä sotkuista ja Raamatun vastaista kuin hänen tekonsa ihmisenä, joka uhrasi 100 000 maaorjaa pysyäkseen aateliston nöyristelijänä.

Lutherin rinnalle Essayah nostaa Calvinin, jonka mukaan ”kristillinen esivalta saa Kristuksen valtakunnan levittämisessä myönteisen tehtävän”.

Ihmisten yritykset rakentaa, tai auttaa rakentamaan, Jumalan valtakuntaa ovat aina päättyneet huonosti. Ja tulevat päättymään. Niissä toistetaan samat virheet vuosisadasta toiseen, Ei Jumala käske rakentamaan Hänen valtakuntaansa, vaan odottamaan sen ilmestymistä, paljastamisen päivää, kuin patsaan, joka on verhon peitossa.

 

Jälkihuomautus

Olen vuosien varrella haastanut piispoja myöten perustelemaan Lutherin teologiaa. Tuloksetta. Miten puolustaa, kun Lutherin periharhaisilla opeille on yhtä vähän tekemistä Raamatun ilmoituksen kanssa kuin Sari Essayahin puheilla. Omaansa he puolustavat, motiivejaan tehdä toisin kuin Raamattu käskee.

Olisi kiva kuulla, miten Essayah puolustaa  epäjumalansa Lutherin uskonoppeja, joista en löydä teologisesti mitään hyvää.

 

Sini Lappalaiseen samaa aihetta käsittelevään blogiin:

Sari Essayahin linjaus | Uusi Suomi Puheenvuoro

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu